Eurooppa

Maantieteellisesti Euroopan – tai Aasian niemimaan – voi sanoa muistuttavan rullalautaramppia: pohjoisimmissa ja eteläisimmissä osissa on vuoristoa, keskellä suuri, alava, hedelmällinen tasanko. Yleinen käsitys Euroopasta luonnoltaan ja maisemiltaan tasaisen tylsänä maanosana ei ole täysin oikeutettu. Esimerkiksi vilkaisu Pohjois-Eurooppaan paljastaa saman tien, että alueen leveyspiireihin nähden leuto ilmasto on varsin äärimmäinen ilmiö. Euroopassa on lisäksi useita tulivuoria – Islannissa ja Italiassa – sekä jäätiköitä Sveitsin Alpeilla, Islannissa ja tietysti Grönlannissa. Lisätään listaan vielä Norjan vuonot, jotka leikkaavat jyrkkää tunturiseinämää ja ovat maailman pisimpiä ja syvimpiä. Euroopan pinta-alasta 90 % on ollut metsän peittämää, mutta suurin osa luonnonmetsistä on jo kauan sitten joutunut tekemään tilaa maanviljelylle ja laidunkarjalle. Laajalle levinnyt maatalous on vaikuttanut paljon Euroopan eläimistöön, ja sellaiset lajit kuin jääkarhu, susi ja ruskea karhu ovat lähes kadonneet.

Euroopan maat pystyvät tyydyttämään useimpien lomalaisten seikkailutarpeen. Esimerkiksi Pohjois-Eurooppa on täydellinen paikka erilaisten luontoelämysten kokemiseen. Etelä-Euroopassa odottavat ainutlaatuiset kulttuuri- ja rantalomakohteet, ja Itä-Euroopan laajat metsät ja leveät joet kutsuvat jokiristeilylle. Ei ole tarpeen matkustaa kaukaisiin kohteisiin kokeakseen jotakin ainutlaatuista. Sen huomaa, kun seisoo kasvotusten nitisevän jäätikön kanssa Grönlannissa, hengittää Alhambran linnan rauhallista tunnelmaa Andalusiassa tai menettää suuntavaistonsa Talvipalatsin lukemattomissa saleissa Pietarissa.