Ruotsi

Syvän metsän, idyllisten saaristojen, tunnelmallisten kylien ja suurta historiallista merkitystä omaavien paikkojen lisäksi myös tanskalaisessa kontekstissa on paljon tutkittavaa naapurimaassa itään päin. Tanska on yhdistetty Ruotsiin Öresundin silta- ja tunneliyhteyden kautta, kun taas Ruotsi rajautuu länsipuolella Norjaan ja idässä Suomeen. Ruotsi on EU:n kolmanneksi suurin maa, jonka pinta-ala on peräti 450 295 km2, ja tilaa riittää yli kymmenelle miljoonalle asukkaalle.

Asukasluku 10 milj.
Pääkaupunki Tukholma
Kieli Ruotsi
Ensimmäisen kerran ruotsalaisesta lipusta kuultiin 1500-luvun alussa Gustav Vaasan aikana.
Tiesitkö, että...

Ruotsi on neljänneksi suurin maa Euroopassa (EU:n kolmanneksi suurin), vain Ukrainan, Ranskan ja Espanjan jälkeen.

Ruotsalaiset alun perin ajoivat tien vasemmalla puolella. Vasta vuonna 1966 Riksdag päätti muuttaa liikenteen suunnan vastaamaan muuta Euroopan mantereen liikennettä.

Luonto

Ruotsia ympäröi lännessä Norja ja idässä Suomi. Lisäksi Ruotsi on tunnetusti yhteydessä Tanskaan Öresundin sillan kautta. Sen 450 295 neliökilometristä pinta-alasta 407 311 km² on maata, mikä tekee siitä EU:n kolmanneksi suurimman maan. Noin 10,3 miljoonalla asukkaallaan Ruotsi on melko harvaan asuttu, sillä väestötiheys on 25,5 asukasta neliökilometriä kohti (huhtikuu 2021).

Ruotsin luonteenomaista on graniittikallio, joka on lähellä maanpintaa suurimmassa osassa maata. Ilmasto on leuto suuressa osassa maata lehtimetsä- ja havumetsävyöhykkeineen. Poikkeuksena ovat korkeat vuoristoalueet. Talvet ovat yleensä lumisia, ja Ruotsin vuoristoalueet ovat suosittuja hiihtokohteita. Etelärannikolla Etelä-Ruotsissa keskilämpötilat ovat yli 16 °C, ja sekä Etelä-Ruotsissa että Ruotsin länsirannikolla on erinomaisia rantoja.

Smålandin syvissä metsissä hallitsee hirvi, ja saaristossa on kauniita järviä. Pelkästään Västervikin saaristossa on yli 5 000 pientä saarta, jotka odottavat löytäjäänsä. Matka voi jatkua sieltä Ölandiin ja Kalmaariin, jossa sijaitsee upea Kalmarin linna, jonka loistokausi oli 1500-luvulla ja joka oli aiemmin kuningatar Margareetan I suunnitelmien näyttämönä, kun hän yritti liittää Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhdeksi valtakunnaksi Kalmarin unionissa.

Eläimistö on rikasta ja monipuolista, ja hirven lisäksi voi kohdata muun muassa kettuja, mäyriä, metsäoravia ja lumikkoja lähes koko Ruotsissa. Hirvikanta on yksi Euroopan suurimmista ja muodostaa perustan suurelle metsästykseen joka vuosi. Karhuja ja ilveksiä esiintyy hajallaan maassa, kun taas ahma ja erityisesti sudet ovat harvinaisempia.

Lintulajisto koostuu neulas- ja sekametsiin sopeutuneista lajeista, kuten teerestä, käpytikasta, keltasirkusta, käpylinnusta, palokärjestä ja helmipöllöstä. Falsterbo Skånessa ja Ottenby Ölannissa ovat suuria muuttoparvia kauttakulkupaikkoja joka vuosi, ja Gotlannissa on eristetty joukko kanadanhanhia, jotka ovat muuten arktinen laji.

Myös Tanskan vanhoissa hallinnollisissa alueissa, Skånessa, Hallandissa ja Blekingessä, on paljon nähtävää. Blekinge, joka oli osa Kristian IV:n valtakuntaa, isännöi muun muassa Karlskronaa, joka on tunnettu vaikuttavasta sotilasarkkitehtuuristaan, Hallandissa on runsaasti tilaisuuksia hemmotella itseään yhdessä monista kylpylöistä, ja Skånessa, aivan toisella puolella salmea, odottaa idyllinen yliopistokaupunki Lund upeine tuomiokirkkoineen ja 900-vuotias Helsingborg.

Ei ole vähemmän mielenkiintoista pohjoisessa Lapissa. Siellä villi, karu luonto avautuu myrskyisesti ja dramaattisesti, ja täällä on myös hyvät mahdollisuudet kokea taianomainen revontulet.

Jotain erityistä Ruotsissa on jokamiehenoikeus, joka on kuvattu Ruotsin perustuslaissa. Se ilmaisee ruotsalaisten suhteen luontoon, ja sääntö on melko yksinkertainen: kaikilla on oikeus siihen. Se tarkoittaa, että voit vaeltaa melkein missä tahansa - paitsi toisten puutarhoissa tai viljellyillä pelloilla. Voit pystyttää telttasi useimmissa paikoissa ilman, että kysyt omistajan lupaa, mutta enintään yhden vuorokauden kerrallaan. Voit myös poimia villikukkia, marjoja ja sieniä toisten pelloilta, mutta et yksityisistä puutarhoista. On myös hyvä tapa, ettet poimi villimarjoja ja sieniä toisten talojen läheisyydestä, ja poimit vain omaan tarpeeseesi.

Ruotsi on hyvin lähellä, mutta siellä on paljon tutkittavaa tuolla salmen toisella puolella, 450 000 neliökilometrin suuressa maassa. Sitä voidaan perustellusti kutsua Pohjolan isoveljeksi, yli 10 kertaa suuremmaksi kuin Tanska.

Historia

Ruotsissa ei voi välttyä Gustav Vasalta (1496-1560). Häntä pidetään miehenä, joka yhdisti Ruotsin valtakunnan sellaisena kuin sen tunnemme nykyään. Ennen kuin hänet kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1523, maa oli vuosikausia hallittu Kööpenhaminasta Kalmarin unionin (1397-1521) kautta. Tämä keskiajan ajanjakso oli aikaa, joka oli leimannut valtataisteluilla Tanskan kruunun ja Ruotsin aatelin välillä, ja se huipentui vuonna 1520 Tukholman verilöylyyn.

Verilöylyä voidaan monin tavoin pitää perustana Gustav Vasan vallan tielle, koska se helpotti kansan kokoamista taisteluun ja koska tanskalainen kuningas oli poistanut kaikki muut vallan haastajat tieltään. Vuonna 1521 Vasa karkotti tanskalaiset maasta matkustettuaan ympäri Svealandia mobilisoidakseen kansaa.

Kun hänet kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1523, Gustav Vasa aloitti nopeasti uudistukset, jotka vahvistivat valtion valtaa samalla kun katolisen kirkon valtaa rajoitettiin ja monet sen omaisuudet takavarikoitiin. Nämä varat muodostivat valtion taloudellisen perustan.

Yksi Gustav Vasan kuninkaallisista ajatuksista, joka edelleen vaikuttaa Ruotsin valtioon, on virkamiesten perustaminen tiedon pohjalta, rationaalisena ja apoliittisena ytimenä Ruotsin hallintokoneistossa, mikä selittää ruotsalaisten suuren luottamuksen virkamiehiin tänäkin päivänä.

Gustav Vasan kuninkaanvallan vahvistaminen oli myös alku Ruotsin suurvaltakaudelle. Kiinnostus suureen ulkomaailmaan vahvistui hänen seuraajillaan valtaistuimella, ja 1600-luvulla Ruotsi oli sodassa muun muassa Venäjää, Puolaa ja Tanskaa vastaan.

Vasta vuonna 1720 Tanska ja Ruotsi solmivat lopulta rauhan. Ruotsi menetti tullivapauden Öresundissa ja Baltian provinssinsa, ja näin Ruotsin suurvalta-aika päättyi. Ruotsin maaperällä käytiin viimeinen sota vuosina 1808-1809, ja se päättyi Suomen menettämiseen Venäjälle.

Viimeisten parin sadan vuoden aikana Ruotsi ei ole ollut mukana aseellisissa konflikteissa, ja maa on virallisesti harjoittanut neutraalia ulkopolitiikkaa. Ruotsi ei siis ollut miehitetty tai millään tavoin suoraan mukana toisessa maailmansodassa. Maa hyötyi kuitenkin suuresti sodasta, ja nämä tulot olivat osallisena kansallisessa kotirauhahankkeessa. Neutraliteettipolitiikka jatkui toisen maailmansodan jälkeen, ja Ruotsi oli merkittävässä roolissa YK:n perustamisessa. Samalla maassa luotiin hyvin suuri puolustus varmistaakseen neutraalisuuden, ja Ruotsi on hieman paradoksaalisesti tullut yhdeksi maailman suurimmista aseiden viejistä. Esimerkiksi SAAB on kehittänyt edistyneitä taistelulentokoneita amerikkalaisen teknologisen avun avulla ja myynyt niitä maailmanmarkkinoille, ja siitä lähtien Boforsin tykit, Ericssonin tutkajärjestelmät ja ruotsalaiset ohjukset ovat palvelleet sotaa eri puolilla maailmaa.

Tanskalaiset vaikutteet Ruotsin historiassa ovat näkyviä ja tuntuvia monilla alueilla. Gotlannin saarella sijaitsee keskiaikainen Visbyn kaupunki, joka on UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Varhaiskeskiajalla suuri määrä silakkaa, itäeurooppalaista nahkaa, meripihkaa, mehiläisvahaa ja puutavaraa, ruotsalaista kuparia ja rautaa, aseita ja metallituotteita Etelä-Euroopasta kulki edestakaisin Itämeren yli. Kaikki tämä oli saksalaisten kauppiaiden hallinnassa hansakaupungeissa yleisesti ja erityisesti Lübeckissä. Visby kukoisti näinä vuosina, ja sinne rakennettiin kivitaloja ja kirkkorakennuksia, jotka tekivät siitä muiden Itämeren alueiden kirkot kalpeiksi. Kuitenkin vuonna 1361 tanskalainen Valdemar IV kaappasi Visbyn ja hävitti sen murhilla ja palolla. Tämän jälkeen kaupankäynti siirtyi etelämmäksi Saksan ja Pommerin rannikolle, ja kaupunki kuihtui hitaasti. Visby, jossa Astrid Lindgrenin Pippi-elokuva kuvattiin, on kuitenkin edelleen lumoava ja kaunis kapeine katuineen, vanhoine taloineen ja vankkureineen, jotka kiertävät koko kaupungin.

Mielenkiintoinen on myös Kalmar, joka on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, kauniisti sijaitsee Kalmarsundin ja Ölannin äärellä. Kalmar, joka on itäisen Smålandin ja Ölannin hallinnollinen keskus, tunnetaan historiallisista rakennuksistaan, kauniista puistoistaan ja lukuisista nähtävyyksistään 1600-luvun kukoistuskautena, ja kaupunki on saanut kahdesti "Euroopan perinnepalkinnon" hyvin säilyneestä kaupunkiympäristöstään. Kalmarin linna, joka sijaitsee hieman etelämpänä keskustasta, perustettiin vuonna 1160 ja se vahvistettiin nopeasti strategisesti tärkeäksi linnaksi, joka toimi suojana Itämeren merirosvoilta. Vuonna 1397 se toimi yhtenä tärkeimmistä tapahtumista Pohjoismaiden historiassa: Kalmarin unionin (1397-1523) perustamisessa. Se oli poliittinen liitto, joka koostui Tanskan-Norjan kuningaskunnasta ja Ruotsista Tanskan kuningatar Margareeta I:n (1353-1412) johdolla. 1500-luvulla Gustav Vasa ja hänen kaksi poikaansa muuttivat linnan renessanssipalatsiksi, joka näemme tänään.

Kalmarin ympäristössä tapahtui toinen tärkeä osa Tanskan historiaa. 4. huhtikuuta 1611 Christian IV lähetti riitakirjeen Ruotsin kuninkaalle, mikä johti Tanskan-Norjan ja Ruotsin välisen todellisen sodan eskaloitumiseen pitkän aseistautumisen jälkeen. Niin kutsuttu Kalmarin sota kesti vuosina 1611-1613, ja osa sodan suuremmista taisteluista ja piirityksistä käytiin juuri täällä. Kaupunki, linna ja ympäröivä alue vallattiin Tanska-Norjalle ja palautettiin vasta sodan jälkeen rauhansopimuksen yhteydessä.

Aina vuoteen 1658 asti, jolloin Tanska menetti Skånen, Hallandin ja Blekingen, Kalmar sijaitsi Ruotsin ja Tanskan provinssien välisellä rajalla, ja kaupunki osallistui Ruotsin suvereniteetin vahvistamiseen itäisessä ja keskisessä Smålandissa.

Tukholma, Göteborg ja Malmö

Viime vuosina pääkaupunki Tukholma on markkinoinut itseään Skandinavian pääkaupunkina. Itseluottamusta vahvistavat mielenkiintoiset muotiliikkeet, hyvät baarit ja ravintolat. Myös useita Michelin-tähtiä on saatu.

Kaupungin eteläpuolella sijaitsee trendikäs Söder, entinen työläiskaupunginosa, joka yhdessä rentoutuneen Vasastanin kanssa muodostaa kaupungin suosituimmat kaupunginosat. Kivikatuisia kujia keskiaikaisine taloineen löytyy Gamla Stanista, kun taas hienostunut Östermalm on tunnettu mahtavista herraskaisia asunnoista ja yksinomaisista kaupoista. Museoita ja taidetta löytyy Blasieholmenilta ja Skeppsholmenilta, ja Djurgårdenilla on viihdettä niin aikuisille kuin lapsillekin. Lisäksi voi nähdä teatteria Dramatenissa, konsertteja Globenissa tai balettia Operassa. Tukholmaa on myös koettava vesiltä käsin ja nautittava kaupungin monista vehreistä alueista. Monet saaret ja luodot tuovat ilmavuutta ja valoa kaupunkiin, jossa 57 siltaa yhdistää eri kaupunginosat ristiin rastiin.

Myös Ruotsin toiseksi suurin kaupunki Göteborg on mielenkiintoinen vierailukohde, joka on edelleen toimiva satamakaupunki kalahuutokauppoineen ja erinomaisine ruokapaikkoineen, joissa voi nauttia runsaasti tuoreita mereneläviä, mutta myös hyviä näyttelytiloja moderneille kuvataiteille ja valokuvataiteille.

Myös Malmö on kiinnostava tuttavuus. 190 metriä korkea Turning Torso kohoaa maasta Västra hamnenin alueella, missä uusi arkkitehtuuri kohoaa joka puolella, kilpaillen vanhojen mestariteosten kanssa - kuten kauniin ruosteenvärinen Malmöhusin linna, Pohjolan vanhin renessanssilinna. Malmöa kannattaa myös kokea Möllavångstorgetin ja Lilla torgin elämän vilinässä - vilkkaat kohtaamispaikat vilkkaassa kaupallisessa kaupungissa.

Jaa tämä sivu