7 faktaa norsuista (joita et ehkä tiennyt)
Norsut kuuluvat viiden suuren afrikkalaisen eläinlajin joukkoon, joita kutsutaan nimellä The Big Five (viisi suurta). Eikä syyttä! Suuret norsut ovat monelle matkailijalle safarimatkan kohokohtia. On pysäyttävä tunne saada seurata näiden majesteettisten eläinten elämää ja yllättävän sulavaa liikkumista lähietäisyydeltä.
1. Norsut eivät huiman painonsa takia pysty hyppäämään. Ne ovat kuitenkin yllättävän sulavaliikkeisiä ja erinomaisia uimareita. Kärsä on eräänlainen monitoimityökalu, jota norsut uidessaan käyttävät snorkkelina.
2. Norsun kärsässä on huimat 100 000 lihasta. Vertauksen vuoksi; ihmisen kehossa lihaksia on vain 650. Kärsä on sekä herkkä että voimakas työkalu. Norsut voivat kärsän avulla poimia maasta yksittäisiä ruohonkorsia tai halutessaan repiä puusta oksan irti silmänräpäyksessä. Norsut pystyvät erittäin tarkasti tunnustelemaan eri esineiden muotoja ja kokoja sekä aistia lämpötiloja kärsällään.
3. Valtavat korvat viilentävät norsuja helteellä. Korvissa on runsaasti verisuonia, ja kun norsu heiluttelee korviaan, suonissa oleva veri viilenee ja leviää norsun kehoon. Korvissa olevat verisuonet ovat selkeästi nähtävillä. Suonet muodostavat ainutlaatuisen kuvion jokaisen norsun korviin ja norsut on mahdollista tunnistaa kuvion perusteella, aivan kuten ihmiset voi tunnistaa sormenjäljistä.
4. Norsun nahka saattaa vaikuttaa paksulta, mutta se on herkkä ja saattaa palaa auringonpaisteessa. Norsu heittelee hiekkaa ja mutaa selkäänsä sekä jalkoihinsa suojatakseen nahkaansa palamiselta.
5.Kiiman aikana urosnorsujen testosteronitaso nousee ja niistä tulee aggressiivisempia. Urokset ovat kiimassa eri aikoina vuodesta, mikä varmistaa myös muiden kuin vahvimpien norsujen geenien leviämisen. Urosnorsu keskittyy kiimassa vain paritteluun ja ne voittavat kamppailussa helposti ne urokset, jotka eivät ole kiimassa. Vaikka uros voi paritella myös kiiman ulkopuolella, ne eivät yleensä halua haastaa aggressiivisempia lajitovereitaan.
6.Tutkimusten mukaan norsut viestivät myös muiden kuin oman laumansa lajitovereiden kanssa tömistelemällä jalkojaan. Kun norsu tömistelee, maanpinnassa liikkuu ääntä hitaampia aaltoja, jotka pitkänkin matkan päässä oleva toinen norsu poimii jaloissa olevilla tuntohermoilla. Maanpinnan kautta liikkuvat aallot ovat voimakkaampia ja nopeampia kuin ilman halki liikkuvat aallot.
7.Tamaanit, eli kalliomäyrät ovat geneettisesti katsottuna norsujen lähimpiä sukulaisia. Nämä pienet pörröiset nisäkkäät elävät Saharan kallioisilla alueilla ja Arabian niemimaalla. Sekä tamaanin että norsun esi-isä oli sama hiirtä muistuttava eläin, joka asutti maapalloa miljoonia vuosia sitten. Tamaanista ja norsusta kehittyi kaksi täysin erilaista eläintä, mutta niiden geenien välillä on useita yhtäläisyyksiä. Lajeilla on samanmuotoiset jalat, hyvä kuulo ja erinomainen muisti.
