Aleksanteri Suuren maailma

Lennämme Helsingistä Pohjois-Makedonian pääkaupunkiin Skopjeen. Perille päästyämme bussi kuljettaa meidät suoraan hotellille. Ehdimme nukkua kunnon yöunet ennen seuraavan päivän seikkailuja.

Pohjois-Makedonian pääkaupungilla on pitkä ja myrskyisä historia, mikä näkyy kaupungissa yhä. Voimakas maanjäristys tuhosi isoja osia vanhastakaupungista vuonna 1963 tehden samalla tilaa leveille bulevardeille ja vaikuttaville aukioille. Kaikkialla kaupungissa näkee mahtavia marmoriveistoksia, joista monet esittävät maan kuuluisinta henkilöä, Aleksanteri Suurta.

Aleksanteri Suuri (356–323 eKr.) eli vain 33-vuotiaaksi, mutta jätti jälkeensä perinnön, joka ulottuu nykyaikaan ja jonka arvo ei ole pienentynyt edes Kreikan ja Makedonian viimeaikaisessa kinastelussa nimen käytöstä.

Aloitamme vilkaisemalla kaupungin merkittävintä aukiota, Makedonia Squarea, jolla seisoo 15-metrinen Aleksanteri Suuren patsas. Aukiolta pääsee Kivisillalle, joka yhdistää Skopjen vanhan ja uuden kaupunginosan. Pienillä, viihtyisillä kaduilla on tarjolla kaikkea paikallisista käsitöistä pölypusseihin. Käymme katsomassa lähemmin kaunista Kale Fortia, joka sijaitsee samalla alueella.

Hyvän lounaan jälkeen suuntaamme kaupungin ulkopuolelle käydäksemme Skopjen maamerkillä, 66 m korkealla Rautaristillä. Risti pystytettiin 2002, jolloin oli kulunut 2 000 vuotta siitä, kun kristinusko saapui Pohjois-Makedoniaan. Ylhäältä on hienot näkymät yli Skopjen ja kaupunkia ympäröivän laakson. Täältä Aleksanteri Suuren valtakunta sai alkunsa.

Päivän päätteeksi nautimme illallisen hotellissa.

Hyvän aamiaisen jälkeen on aika lähteä kohti Makedonian tärkeintä matkakohdetta, Ohridjärveä. Matkan varrella käymme Stobissa, josta on löydetty arkeologisia aarteita. Kaivauksissa kaupungin ympäristössä on löytynyt keramiikkaa jo neoliittiseltä kaudelta, mutta kaupunki mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa lähteissä vasta kun Makedonian kuningas Filippos V valloitti kaupungin Paionialta vuonna 217 eKr.

Myöhemmin saapuivat roomalaiset. Eri vaiheet näkyvät raunioissa. Kaupungista on löydetty lisäksi jälkiä varhaiskristillisistä kirkoista, joista yksi oli rakennettu 200-luvulta peräisin olevan synagogan päälle, mikä kertoo siitä, että täällä on elänyt myös juutalaisia. 

Täällä Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajalla tuotetaan muutamia alueen parhaista viineistä. Vierailemme yhdellä pienistä viinitiloista. Maistelemme viinin lisäksi hieman paikallisia erikoisuuksia, joihin kuuluu osana mm. taällä kasvavia mausteyrttejä.

Jatkamme kohti Bitolaa, joka on yksi Makedonian vanhimmista kaupungeista. Sen alkuperäinen nimi on Herakleia Lynkestis ja sen perusti kuningas Filippos II – Aleksanteri Suuren isä – 300-luvulla eKr. Teemme kierroksen kaupungin keskustassa ja näemme kellotornin, juutalaisen hautausmaan ja basaarin. Saamme tilaisuuden nähdä myös kaupungin alkuperäisen osan rauniot, joihin kuuluu roomalaisia asuinrakennuksia ja amfiteatteri. Nähtävillä on myös joitakin hyvin säilyneitä mosaiikkeja.

Matka jatkuu Ohridiin, jossa majoitumme hotelliin ja syömme illallisen.

Ohrid sijaitsee kauniin Ohridjärven rannalla. Järvi vetää puoleensa vierailijoita ja lomalaisia. Ohridjärvi on Balkanin niemimaan syvin (288 m), ja 358 km2:n suuruinen vesistö jakautuu Albanian ja Pohjois-Makedonian kesken. Sekä järvi että Ohridin vanhakaupunki ylhäällä vuorella kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupunki on yli 3 000 vuotta vanha, yksi koko Balkanin vanhimmista. Legendan mukaan Ohridissa oli kerran 365 kirkkoa, yksi jokaiselle päivälle, ja siksi sitä kutsuttiin Balkanin Jerusalemiksi. Enää kirkkoja ei ole niin monta, mutta lukumäärä tekee yhä vaikutuksen.

Kierrämme kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, mm. Samuilin linnoituksen, josta on upeat näkymät yli kaupungin ja järven. Linnoituksen alapuolella sijaitsee arkeologinen kaivausalue. Kyse on varhaisesta kristillisestä koulusta joka sijaitsi Pyhän Klemensin luostarin ympärillä. Arvellaan, että useita tuhansia oppilaita koulutettiin täällä kirjoittamaan Raamatun tekstejä glagoliittisin aakkosin, joka on vanhin tunnettu slaavilainen kirjaimisto. Näemme myös Pyhän Sofian kirkon, joka rakennettiin ensimmäisen Bulgarian valtakunnan aikana sen jälkeen, kun maa virallisesti kääntyi kristinuskoon noin vuonna 1 000. Kirkko on koristeltu upein keskiaikaisin freskoin. Kirkko on niin tärkeä osa Makedonian kulttuuriperintöä, että se on painettu 1000 dinaarin seteliin.

Iltapäivällä teemme lyhyen risteilyn Ohridjärvellä ja nautimme kauniista luonnosta. Risteilyn jälkeen ajamme takaisin hotelliin. Loppupäivä on varattu rentoutumiselle tässä viehättävässä kaupungissa järven rannalla.

On tullut aika hyvästellä Pohjois-Makedonia ja suunnata kohti naapurimaata Kreikkaa. Ylitettyämme rajan ajamme kohti Aleksanteri Suuren synnyinkaupunkia Pellaa. Aleksanterin vanhemmat jumaloivat poikaansa, eikä elämä tuonaikaisessa pääkaupungissa tehnyt erityisen hyvää nuoren miehen itsekkyydelle. Käymme vaikuttavalla kaivausalueella ja saamme käsityksen kreikkalais-makedonialaisen yläluokan elämästä Aleksanteri Suuren aikana.

Jatkamme iltapäivän päätteeksi matkaa kohti Thessalonikia. Thessaloniki Thermaikósinlahden pohjukassa on Kreikan toiseksi suurin kaupunki, mitä se oli myös osmanien valtakunnan aikana. Lisäksi se oli yksi rikkaimmista kaupungeista heti Istanbulin jälkeen. Nykyään Thessaloniki on Kreikan kulttuuripääkaupunki, jossa järjestetään monia festivaaleja ja kulttuuritapahtumia, kaupungin yliopisto on maan suurin.

Thessalonikin historia ulottuu noin 2 300 vuoden päähän, ja kaupungissa on kokonaiset 15 Unescon maailmanperintökohdetta. Erityisesti varhaiset kristityt kirkot ja bysanttilaiset rakennukset ovat hyvin edustettuina. Majoitumme hotelliin, jossa nautimme hyvin ansaitun illallisen.

Aamiaisen jälkeen ohjelmassa on jälleen yksi vaikuttava arkeologinen ja historiallinen kohde: Verginan kuninkaalliset haudat. Verginassa vietettiin Aleksanteri Suuren kruunajaisia vuonna 336 eKr. Tänne on haudattu iso osa Makedonian kuninkaallisesta suvusta. Katselemme lähemmin muutamia hautoja. Mikäli aikataulu antaa myöten, käymme myös alueella sijaitsevassa museossa, jossa on esillä tärkeimpiä hautalöytöjä.

Kierreltyämme vaikuttavien kuninkaallisten hautojen keskellä palaamme Thessalonikiin, jossa näemme joitakin kaupungin tunnusmerkeistä, kuten mm. Galeriuksen kaaren, josta noin kolmannes on säilynyt. Kaaren rakennutti Rooman keisari Galerius sassanidejä vastaan käydyn taistelun voiton merkiksi. Kaari yhdistyi aikaisemmin läheiseen Rotundaan ja Galeriuksen palatsiin, jota ei enää ole. Näemme myös kukkulalla sijaitsevan Heptapyrgionin linnoituksen, jossa nimestään huolimatta – Seitsemän tornin linnoitus – on kymmenen tornia. Kuljemme ohi Valkoisen tornin, joka sijaitsee rantakadulla ja joka osmanien valtakunnan aikana toimi vankilana ja oli osa suurempaa merilinnoitusta.

Ilta on varattu omille seikkailuille. Illalla jokainen saa vapaasti valita illallispaikkansa ja kokeilla paikallisia kreikkalaisia erikoisuuksia.

Tänään reitti kulkee kohti koillista. Määränpäämme on Edirne Turkin puolella. Edessä on pitkä, mutta mielenkiintoinen ajomatka läpi kauniiden maisemien ja kaupunkien rajan molemmin puolin. Saavumme perille iltapäivällä ja pääsemme oikomaan jalkojamme kiinnostavalla kaupunkikävelyllä tärkeimpiä nähtävyyksiä katsellen.

Edirnen aikaisempi nimi oli Hadrianopolis kaupungin perustajan, Rooman keisari Hadrianuksen mukaan. Kävelykierroksella näemme ainoan, mitä roomalaiskauden aikaisesta kaupunginmuurista on jäljellä: Makedonialaisen tornin. Edirne toimi Osmanien valtakunnan pääkaupunkina 1365–1453, kunnes kunniatehtävä siirtyi Konstantinopolille (nyk. Istanbul).

Osmanien valtakaudelta on peräisin muutama Tuncajoen yli kulkeva kaunis silta sekä Semiliyen moskeija, joka kuuluu Unescon maailmanperintölistalle. Moskeijan kahdeksankulmaisen muodon ja tarkan symmetrian takana on arkkitehti Mimar Sinan. Moskeija valmistui 1575. Keskikupolin halkaisija on yli 30 m ja sitä ympäröi neljä pienempää kupolia sekä neljä korkeaa minareettia. Alun perin moskeijan ympärillä oli kirjastoja, kouluja, kylpylöitä, sairaala, hautausmaa ja köyhien ruokala. Mimar Sinan, aikansa tähtiarkkitehti, suunnitteli myös kaupungin kuuluisan kylpylän, Sokullu Hamamin, joka on yhä toiminnassa. 

Näemme myös ison synagogan rauniot, jotka muistuttavat kaupungissa kerran eläneestä juutalaisesta yhteisöstä. Vuonna 1905 Edirnessa syttyi suurpalo, jossa tuhoutui 13 synagogaa. Palon jälkeen rakennetun synagogan esikuvana toimi Wienin Leopoldstädter-synagoga.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa täällä asui noin 28 000 juutalaista, mutta nyt lähes kaikki ovat muuttaneet pois, pääasiallisesti Istanbuliin ja Israeliin. Yhteisön kutistuessa synagoga sai rapistua, kunnes se 1983 suljettiin kokonaan.

Matkamme jatkuu Istanbuliin, Turkin suurimpaan kaupunkiin, jonka asukasluku on 13,9 miljoonaa. Istanbul on myös maan taloudellinen, kulttuurinen ja historiallinen keskus.

Istanbul on kosmopoliittinen kaupunki, jossa voi aistia sekä supermodernin suurkaupungin sykkeen että runsauden leimaaman Tuhannen ja yhden yön tunnelman ajalta, jolloin se oli Bysantin pääkaupunki ja myöhemmin osa osmanien valtakuntaa. Molemmat muinaiset valtakunnat ovat jättäneet jälkensä kaupungin arkkitehtuuriin.

Juhlistamme saapumistamme Istanbuliin risteilyllä Bosporinsalmessa, joka on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä vesiväylistä. Bosporinsalmi jakaa Istanbulin kahdelle manterelle: Eurooppaan ja Aasiaan. Eurooppalaisen puolen lävistää puolestaan vuononkaltainen merenlahti, Kultainen sarvi. Meri on kaikkialla lähellä. Istanbulin-vierailun erottamaton osa on risteily Bosporinsalmessa, joka yhdistää Mustanmeren Marmaranmereen.

Päivän retkellä lähdemme siis risteilylle ja pohdiskelemme sitä ihmeellistä seikkaa, että olemme nyt Euroopan ja Aasian välissä. Nautimme kauniista näkymistä mereltä kaupunkiin, jonka horisontti kertoo taivaita kurkottelevine minareetteineen ja kerrostaloineen kaupungin kehityksestä 1500-luvulta nykypäivään.

Risteilyn jälkeen ajamme hotellille, jossa vietämme seuraavat kaksi yötä. Huoneisiin asetuttuamme nautimme hyvän illallisen hotellin ravintolassa.

Edessämme on päivä täynnä elämyksiä. Aloitamme tunnelmallisesta Sultanahmetista, Istanbulin vanhimmasta kaupunginosasta. Täällä sijaitsevat monet kaupungin eksoottisista basaareista ja tunnetuimmista historiallisista rakennuksista. Ensimmäinen kohteemme on Sultanahmet-aukio, joka sijaitsee paikalla, jolla oli muinoin Konstantinopolin hippodromi. Hippodromilla roomalaiset ja bysanttilaiset järjestivät mm. hevoskilpailuja, jotka eivät olleet pelkkiä urheilutapahtumia, vaan tavallisen kansan mahdollisuus kokoontua ja osoittaa mieltään keisarille.

Poliittisia puolueita ei ollut, vaan niitä vastasivat ”siniset” ja ”vihreät”, joiden edustajat kilpailivat voitosta hippodromilla. Hippodromi oli noin 450 m pitkä ja 130 m leveä ja sinne mahtui noin 100 000 katsojaa. Nykyään hippodromista on jäljellä vain pieni, aidattu nurmikenttä, jolle on pystytetty monumentteja. Egyptiläinen obeliski on niistä vanhin (n. 3 500 v.) ja silti parhaiten säilynyt. Kyse on faarao Tuthmosis III:n muistomerkistä, joka asetettiin nykyiselle paikalleen vuonna 390.

Seuraava nähtävyys on Sininen moskeija ja sen kuusi taivaisiin kurottuvaa minareettia. Sininen moskeija on Istanbulin päämoskeija, jonka rakennutti osmanisulttaani Ahmed I 1609–1616. Moskeijan alkuperäinen nimi on Sulttaani Ahmedin moskeija, mutta lempinimen Sininen moskeija se on saanut sisätiloja koristavista yli 20 000 sinisestä laatasta. Iltapäivällä jatkamme kierrosta Suleymaniye-moskeijaa ympäröivälle alueelle. Moskeijan arkkitehtinä toimi kuuluisa Mimar Sinan, jonka kynästä syntyi myös Edirnen moskeijarakennus.

Suleymaniye on Istanbulin toiseksi suurin moskeija. Se sijaitsee erityisen mukavassa osassa vanhaakaupunkia. Käymme mm. isossa maustebasaarissa, jossa paikalliset käyvät ostoksilla ja jossa turisteja on hieman vähemmän kuin tunnetummassa Suuressa basaarissa.

Illalla kokoonnumme nauttimaan viimeisestä yhteisestä illallisesta paikallisessa ravintolassa.

Aamupäivä on varattu omille seikkailuille. Ehkä haluat käydä Topkapissa, joka toimi osmanien valtakaudella sulttaanin palatsina. Palatsi ei ollut ainoastaan sulttaanin ja hänen haareminsa asuinpaikka, vaan siellä toimi koko hovi sekä osmanien valtakunnan valtava hallinto. Palatsin väkiluku oli korkeimmillaan n. 5 000. Palatsia alettiin rakentaa vuonna 1465 sulttaani Mehmetin toimesta. Hänen seuraajansa lisäsivät rakennukseen yhä uusia paviljonkeja, ja palatsialue kattaakin kokonaisuudessaan 70 000 neliömetriä.

Vierailu Topkapissa on kuin kävelisi suoraan Tuhannen ja yhden yön tarinoihin, ja antaa hyvän kuvan sulttaanien ylellisestä elämästä. Yhdellä Istanbulin seitsemästä kukkulasta sijaitsevalta palatsialueelta on lisäksi upeat näkymät Bosporinsalmelle ja Kultaiseen sarveen. Muista ottaa retkelle mukaan huivi, jolla voit tarvittaessa peittää paljaat olkapäät.

Jos matkalaukussa on vielä tilaa, aamupäivällä voi vierailla 500 vuotta vanhassa Suuressa basaarissa. Basaari, jonka nykyinen pinta-ala on noin 200 000 m², toimi alunperin kaupungin leipätorina. Suuri basaari on varsinainen labyrintti, jossa toimii useita tuhansia pieniä yrityksiä.

Kauppojen lisäksi basaarin tiloissa on varastoja, verstaita, rahanvaihtopisteitä, posti, teehuoneita ja ravintoloita. Basaarissa myydään kaikkea hopeasta nahkaan, mattoihin, vesipiippuihin ja antiikkiesineisiin. Pidä kuitenkin mielessä, ettei kaikki ole halpaa! Ja tinkaa reilusti!

Puolenpäivän aikaan ajamme lentokentälle: on kotimatkan aika.