Thaimaa ja Kambodža

Lennämme Helsingistä Bangkokiin, matkalla on välilasku ja koneenvaihto.

Laskeudumme Bangkokiin ja jatkamme bussilla itään kohti Chanthaburin kaupunkia, joka sijaitsee samannimisessä provinssissa. Ajomatka kestää noin 3 tuntia. Matkan aikana matkanjohtaja kertoo yksityiskohtaisemmin seikkailuista, jotka meillä on edessämme. Saavuttuamme Chanthaburiin ajamme suoraan hotellille. Saatuamme huoneet ja virkistäydyttyämme lähdemme kävelylle kaupungille. Chanthaburin väestö koostuu thaimaalaisista, burmalaisista, kiinalaisista ja vietnamilaisista. Kaupungissa on myös ranskalaisia vaikutteita, sillä Ranska piti Chanthaburia hallinnassaan 1893–1904. Syömme tervetuloillallisen hotellissa. Sen jälkeen onkin hyvä käydä levolle.

Riippuen lentoaikataulusta Chanthaburin kaupunkikierros saattaa siirtyä seuraavaan päivään.

Ennen kuin poistumme kaupungista, näemme goottilaistyylisen kirkon, Neitseellisen sikiämisen katedraalin, joka on muisto ranskalaisten miehitysajalta. Nykyään se on Thaimaan suurin katolinen kirkko. Vaikka olemme nähneet katedraaleja Euroopassa, on kiehtovaa nähdä iso kirkkorakennus tässä suhteellisen pienessä aasialaiskaupungissa. Lyhyen kuvaustauon jälkeen käymme paikallisella vihannes- ja hedelmätorilla. Sitten suuntaamme kohti Kambodžan rajaa.

Rajamuodollisuudet läpäistyämme ajamme Battambangiin, Kambodžan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, jonka asukasluku on noin 200 000. Kaupunki on myös laajojen maanviljelyalueiden kaupan keskus ison Tonle Sap -järven länsipuolella.

Lounaan jälkeen teemme kävelykierroksen kaupungissa, jossa on runsaasti hyvin säilyneitä esimerkkejä ranskalaisesta siirtomaa-aikaisesta arkkitehtuurista, mm. entinen kuvernöörin residenssi. Vierailemme myös pienessä kylässä vähän kaupungin ulkopuolella. Asukkaat esittelevät meille kyläänsä ja antavat meidän kurkistaa arkipäiväänsä.

Lähellä sijaitsee Phnom Sampeausin luolasto. Täällä sukellamme ensimmäisen kerran Kambodžan synkkään ajanjaksoon Pol Potin hallinnassa. Killing Caves – kuten luolia kutsutaan englanniksi – olivat samaa tarkoitusta varten kuin Killing Fieldsin joukkohaudat lähellä pääkaupunki Phnom Penhiä: teloituspaikkoja. Arvioidaan, että noin 10 000 ihmistä pääsi hengestään täällä. Ruumiit piilotettiin luoliin. Näemme lääkäreiden, opettajien ja muiden hallinnon vihollisina pidettyjen älymystön edustajien luita ja kalloja.

Tämän synkkätunnelmaisen vierailun jälkeen käymme lepakkoluolassa, joka sijaitsee samalla alueella. Kun päivä laskeutuu mailleen ja tulee hämärä, lepakot heräävät ja lähtevät jahtaamaan hyönteisiä. On kiehtovaa nähdä tuhansien lepakoiden lentävän isoina parvina ulos luolasta. Päivän seikkailujen jälkeen ajamme takaisin Battambangiin ja hotellille.

Lähdemme aamiaisen jälkeen Battambangista kohti Siem Reapia. Battambangin ulkopuolella saamme esimakua siitä, mikä meitä odottaa Siem Reapissa, kun saavumme Wat Phnom Banan -temppelille, joka on vaatimattomampi versio kuuluisasta Angkor Watista. Temppelin rakennutti kuningas Jarvarman VII ja se sijaitsee 400 m korkean kukkulan huipulla. Näkymät temppeliltä ovat upeat. Seuraavaksi jatkamme matkaa Siem Reapiin, jonne saavumme iltapäivällä. Loppupäivä on omaa aikaa.

Tänään käymme Angkor Thomissa, khmerien valtakunnan viimeisessä pääkaupungissa, joka rakennettiin 1100-luvulla kuningas Jayavarman VII alaisuudessa. Yhdeksän neliökilometrin kokoista rauniokaupunkia ympäröi kahdeksan metriä korkea muuri. Kuljettuamme läpi norsujen koristelemasta portista suuntaamme Bayon-temppeliin, joka sijaitsee täsmälleen kaupungin keskipisteessä. Temppelissä on 54 tornia, joihin on kaiverrettu mystisiä ihmiskasvoja. Tornit symboloivat valtavan khmerien valtakunnan 54 provinssia. Näemme kauniita reliefejä myös Norsujen terassilla ja Spitaalisen kuninkaan terassilla.

Näemme myös mieliinpainuvan ja maalauksellisen Ta Prohm -temppelin, joka on säilytetty sellaisena kuin se oli löydettäessä: puoliksi raunioituneena ja viidakon puiden ja köynnösten peittämänä. On upea nähdä, miten luonto on hitaasti vallannut tilaa takaisin itselleen – vaikka kasvualustana olisi vanha tiili.

Lounasaikaan palaamme hotellille ja pidämme pitkän lounastauon. Ehdit vähän levähtää hotellin uima-altaalla vaikka hyvän kirjan seurassa.

Iltapäivällä vaihdamme bussin tuktukiin ja ajamme Angkor Watin upealle temppelialueelle. Temppelikompleksin mitat ovat 20 x 50 km, ja se toimi 800–1300 mahtavan khmerien valtakunnan pääkaupunkina. Itse Angkor Wat on pelkästään suurin monista temppeleistä, vaikka se onkin antanut nimen koko alueelle. Angkor Wat on yksi paikoista, jotka saavat kävijän leuan loksahtamaan. Se ei jätä tilaa epäilylle siitä, oliko khmerien valtakunta todella niin mahtava kuin kerrotaan.

Jos sää sallii, nautimme auringonlaskusta kauniilla temppelialueella ennen kuin palaamme hotelliin.

Tänään ajamme maaseudulle tutustuaksemme khmerien kyliin ja heidän elämäntapaansa. Näemme, miten paikalliset viljelevät vihanneksia, ja ymmärrämme, miten sekä kanojen että ankkojen kasvattaminen on tärkeä osa heidän arkeaan. Näemme myös, miten ”sticky ricea” valmistetaan bambuputkessa. Syömme paikallistyylisen lounaan kylässä, minkä jälkeen kuljemme kylän vanhan pagodin ohi. Jos olemme onnekkaita, paikallinen munkki saattaa siunata meidät.

Hyvästelemme isäntämme ja ajamme Tonle Sap -järvelle, joka on Kaakkois-Aasian suurin makeavetinen järvi ja osa Mekongjoen vesistöä. Mekong on maailman ainoa joki, joka vaihtaa virtaussuuntaa kahdesti vuodessa. Kesän monsuunisateiden aikaan järven koko nelinkertaistuu. Vierailemme n. 6 000 asukkaan kylässä, joka elää kirjaimellisesti vetten päällä. Kaikki asunnoista ravintoloihin, kauppoihin ja kouluun on veneitä tai seisoo paalujen päällä. Asukkaat saavat elantonsa pääasiassa kalastuksesta. Sadekaudella kylän kadut muuttuvat kanaviksi, ja paikasta toiseen liikutaan pienillä veneillä.

Vierailtuamme kylässä palaamme takaisin Siem Reapiin ja vietämme iltapäivän kukin omaan tahtiinsa – voit esim. kierrellä kaupungilla tai lekotella uima-altaalla.

Lähdemme Siem Reapista kohti Kambodžan pääkaupunkia, Phnom Penhiä. Matkan varrella pysähdymme Skuonin kaupungissa, jota kutsutaan myös nimellä Spiderville. Paikallinen erikoisuus on friteeratut hämähäkit – vieläpä suurikokoiset sellaiset! Voit nauttia eksoottisesta ateriasta pelkästään silmilläsi ellet uskalla maistaa.

Saavuttuamme Phnom Penhiin ajamme hotellille ja kirjoittaudumme sisään. Sitten lähdemme leppoisalle polkupyörätaksiajelulle katselemaan pääkaupungin nähtävyyksiä. Ranskalaiset siirtomaaherrat ovat jättäneet omat selkeät jälkensä Phnom Penhin arkkitehtuuriin. Aikaisemmin kaupunkia leveine bulevardeineen pidettiin Indokiinan kauneimpana. Valitettavasti historian tapahtumat ja maan vajavaiset resurssit ovat aiheuttaneet sen, että vain harvat siirtomaa-aikaiset rakennukset on pidetty kunnossa. Nykyään Phnom Penh on kuin mikä tahansa moderni suurkaupunki.

Tänään käymme vaikuttavassa kuninkaallisessa palatsissa vuodelta 1866. Se on Kambodžan vastine Bangkokin Grand Palacelle. Koska kuningas asuu yhä palatsissa, vain osa palatsista on avoinna yleisölle. Palatsin luona sijaitsee Hopeapagodi, jonka kattoa peittää 5 000 painavaa hopealaattaa. Myös kultaisten, hopeisten, pronssisten ja kristallisten Buddha-patsaiden kokoelma tekee vaikutuksen.

Myöhemmin paneudumme jälleen Kambodžan surulliseen aikakauteen Pol Potin alaisuudessa. Vierailemme Tuol Svay Prey High Schoolissa, joka muutettiin 1975 punakhmerien vankilaksi ja jolle annettiin nimi S-21 (Security Prison 21). Vankila toimi 1975–1978 kidutuskammiona, jonne yli 17 000 ihmistä joutui kidutettavaksi ennen kuljettamista tuhoamisleirille Choeung Ekiin (tunnetaan nykyään nimellä Killing Fields – Kuoleman kentät).

Nykyään S-21 toimii Tuol Sleng -museona, joka kertoo Punakhmerien hirmuteoista. Kaikki S-21:n vangit valokuvattiin. Museon seinillä on esillä vankien kuvia – epätoivo paistaa heidän kasvoistaan. Museovierailu voi rehellisesti sanottuna tuntua masentavalta, sillä se muistuttaa meitä ihmisen pimeämmästä puolesta.

Seuraava kohteemme on Kuoleman kentät Choeung Ekissa noin 15 km:n päässä Phnom Penhin keskustasta. Nykyään paikka on tunnelmaltaan erittäin rauhallinen, vaikka näillä pelloilla punakhmerit pahoinpitelivät ja tappoivat hyvin julmalla tavalla tuhansia ihmisiä. Uhrien kärsimyksistä muistuttaa korkea stupa, joka on täytetty joukkohaudoista löytyneiden ihmisten pääkalloilla.

Lähdemme pääkaupungista kohti etelää. Määränpäämme on Kampot.

Kampot on samannimisen provinssin pääkaupunki ja sijaitsee vajaan 5 km päässä Siaminlahdelta. Ranskan hallinnon aikana kaupunki oli maan tärkein satamakaupunki, mutta tänä päivänä titteli kuuluu Sihanoukvillelle.

Kampot tunnetaan nykyään parhaiten pippurista. Kampotinpippuria pidetään yhtenä maailman laadukkaimmista ja sitä viedään kaikkialle maailmaan.

Pysähdymme eräällä pippuria viljelevällä tilalla. Lämmin ja kostea ilmasto muodostavat ihanteelliset olosuhteet pippurin viljelylle. Näemme, kuinka kypsät pippurit poimitaan, kuivatetaan ja lajitellaan huolellisesti käsin ennen pakkaamista. Prosessi vaatii paljon aikaa ja käsityötä, mikä on yksi syistä sille, että kampotinpippuri on yksi markkinoiden kalleimmista pippureista.

Teemme tilalla opastetun kierroksen ja tutustumme pippurin kasvatukseen sekä mustan, punaisen ja valkoisen kampotinpippurin eroihin sekä siihen, miten erilaisia pippureita voi käyttää.

Pippurifarmilta ajamme maaseudun läpi Kampotin kaupunkiin ja majoitumme hotelliin. Iltapäivällä lähdemme rauhalliselle kävelylle kaupungille. Kuten monissa muissakin Kambodžan maakuntakaupungeissa, ranskalaisten hallintokausi näkyy siirtomaatyylisissä rakennuksissa myös Kampotissa. (Kaupunki yritetään saada Unescon maailmanperintökohteeksi.) Näemme kierroksellamme kaupungin hienoimmat rakennukset, kuten esim. entisen Ranskan kuvernöörin asuintalon sekä kaupungintalon. Kampotissa on valtavasti pieniä kahviloita ja ravintoloita. Jos olemme onnekkaita, voimme nauttia virvokkeita ja katsella Kampotjokea auringon samalla laskiessa.

Tänään teemme pienen retken Kampotin ulkopuolelle. Ajamme Kepin merenrantakaupunkiin n. 30 km päähän Kampotista. Käymme katsomassa paikallista raputoria, jolla kalastajat myyvät päivän (rapu)saalistaan. Kyse on hyvin yksinkertaisesta ja paikallisesta torista, jolla kojut ja rakennukset ovat pieniä puuvajoja – osa on sijoitettu veden päälle.

Kepissä nousemme paikallisen kalastusaluksen kyytiin. Se vie meidät Rabbit Islandin saarelle. Matka kestää n. 30 min.

Rabbit Island on pieni ja rauhallinen saari, jolla on kutsuvia valkohiekkaisia rantoja ja huojuvia palmuja. Saari on yhä melko koskematon vaikka siellä onkin pieniä alkeellisia yöpymispaikkoja. Saarella on myös pieniä kahviloita/ravintoloita, jotka myyvät yksinkertaista ruokaa ja kylmiä juomia. Vietämme pari tuntia Rabbit Islandilla, joten meillä on hyvin aikaa käydä uimassa, ottaa aurinkoa tai kävellä ja katsella saarta. (Muista pakata uikkarit ja pyyhe mukaan!) Syömme mukaan otetut eväät yhdessä saarella ennen kuin iltapäivällä palaamme mantereelle ja ajamme takaisin hotellillemme Kampotissa.

On tullut aika hyvästellä Kampot ja Kambodža. Seuranamme ovat kauniit maisemat: reitti kulkee välillä rannikkoa pitkin, välillä maanviljelysalueiden ja metsän läpi.

Saavumme Kambodžan ja Thaimaan väliselle rajalle vasta iltapäivällä. Pian olemme jälleen Thaimaan puolella. Rajamuodollisuuksien jälkeen meillä on edessä enää lyhyt ajomatka hotelliimme Siaminlahden rannalla.

Perillä hotellissa asetumme huoneisiimme. Hotelli sijaitsee melko eristyksissä, eikä hotellista ole rehellisesti sanottuna paljon retkimahdollisuuksia. Sen sijaan hotellissa on kutsuva allasalue ja hotelli sijaitsee aivan rannan tuntumassa, joten viimeiset pari päivää voimme hyvin käyttää rentoutumiseen ja matkakokemusten sulatteluun.

Seuraavat pari päivää saat itse päättää, mitä haluat tehdä. Ranta tai allas on oiva paikka viettää päivät kenties hyvän kirjan ja viileän juoman seurassa.

Meillä on aamupäivä aikaa nauttia Thaimaan auringosta ja lämmöstä. Sitten otamme kurssin kohti Bangkokia, josta lennämme kotiin.