Viva Mexico!

Saavumme Mexico Cityyn, jonka jälkeen ajamme hotelliimme ja nukumme pitkät yöunet.

Yöpyminen Mexico Cityssä.

Tänään teemme kaupunkikierroksen ja tutustumme Mexico Cityn historialliseen keskusaukioon, zócaloon. Näemme mm. Cortesin Kansallispalatsin, jonka portaikon seinien kuuluisat freskot on maalannut Diego Rivera. Ne kuvaavat Meksikon historiaa vuosina 1521–1930. (Huomaathan, että jos Kansallispalatsissa on virallista ohjelmaa, emme pääse sisään.) Seuraava kohteemme on maailmankuulu antropologinen museo, joka tekee vaikutuksen jopa paatuneimpaankin museoiden vihaajaan. Ainutlaatuinen kokoelma ja sisustus tekevät museokäynnistä mieliin painuvan. Saamme oivan johdatuksen edessä olevaan kiertomatkaan ja käsityksen Meksikon monista kulttuureista, niiden erityispiirteistä ja suhteista toisiinsa.

Iltapäivällä menemme Xochimilcoon, atsteekkien muinaisiin kanaviin, jossa nousemme värikkäisiin veneisiin ja tutkimme kanavia veden puolelta. Kanavat tunnetaan nimellä "The Floating Gardens", ja valokuvaukselliset, värikkäät gondolit tai Xochimilco Trajineras, jotka purjehtivat ylös ja alas vesiväylillä, ovat tehneet puutarhoista suosikkikohteen sekä paikallisille että Mexico Cityn vierailijoille.

Yöpyminen Mexico Cityssä.

Aamulla ajamme lentokentälle ja lennämme kohti etelää määränpäänämme Villahermosa. Jatkamme bussilla Palenqueen, joka tunnetaan upeista mayakaupungin raunioistaan. Palenque on ehkä Keski-Amerikan tutkituin iso mayakaupunki. 1700-luvun lopulla espanjalaiset alkoivat toden teolla kiinnostua alueesta, ja seudulle tehtiin useita tutkimusmatkoja. Tanskalainen Frans Blom kartoitti 1923 suurimman osan raunioista, jotka ovat nykyään nähtävissä Palenquessa. Blom lähetti Meksikon hallitukselle selvityksen, jossa suositteli aloittamaan entisöimistyöt. Meksikon kansallinen antropologian ja historian instituutti johdossaan Alberto Ruz Lhuillier teki kaivauksia alueella 1949–1952. Viimeisten 15–20 vuoden aikana on tehty paljon kaivauksia, mutta arkeologit arvioivat, että vasta 5 % muinaisesta mayakaupungista on saatu tähän mennessä kaivettua esiin.

Yöpyminen Palenquessa.

Lähdemme heti aamulla tutustumaan Palenquen ainutlaatuisiin mayakaupungin raunioihin, jotka sijaitsevat viidakon keskellä kiehtovassa Chiapasin provinssissa, jossa asuu pääasiassa intiaaneja. Palenqueta pidetään myöhäisklassisen mayakulttuurin huipentumana. Tärkein rakennus on Templo de las inscripciones, ylipappi Pacalin hauta, joka löytyi 1952. Pacal eli 603–683 jKr. ja oli yksi Palenquen tärkeimpiä hallitsijoita. Kun hauta löytyi, se mullisti kaikki teoriat siitä, että mayat olisivat rakentaneet vain pyramidia muistuttavia temppeleitä. Palenquesta on sittemmin löytynyt yli 300 hautaa. Hautoja on löytynyt myös muista mayakaupungeista, kuten Tikalista, Copanista ja Calakmulista. Palenquen suurin rakennus on palatsi, johon kuuluu kolme sisäpihaa ja torni, jota käytettiin ilmeisesti observatoriona. Mayoja on toisinaan pidetty sotaisana kansana, toisinaan rauhaa rakastavina – tulkinta on muuttunut sitä mukaa, kun tutkimus on edennyt. Uusimmat tutkimukset todistavat mayojen olleen poikkeuksellisen älykkäitä. He tunsivat kirjoitusjärjestelmän, tähtitiedettä ja matematiikkaa. Mayat kehittivät mm. abstraktin luvun nolla.

Yöpyminen Palenquessa.

Jätämme taakse tasangon ja rehevän sademetsän Palenquen ympärillä ja ajamme ylös San Cristóbal de las Casasiin pitkin kiemuraisia vuoristoteitä läpi usean ilmastovyöhykkeen. Viihtyisä kaupunki on Chiapas-provinssin intiaanikulttuurin keskus. Kaupunki on nimetty piispa Bartolomé de las Casasin mukaan. De las Casas oli intiaaniväestön tukija ja sai Espanjan hallinnon myöntämään intiaaneille tietyt oikeudet. Täällä San Cristóbalissa, kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolella, kokoontuvat paikalliset tzotzil-, chamula- ja zinacantek-intiaanit käymään kauppaa. Huolimatta pitkästä espanjalaisvaikutuksesta ja kirkon voimakkaasta painostuksesta heimot ovat onnistuneet säilyttämään ja kehittämään omia perinteitään, joista he ovat hyvin ylpeitä. Teemme lyhyen kävelykierroksen saavuttuamme San Cristóbaliin iltapäivän lopulla.

Yöpyminen San Cristóbal de las Casasissa.

Meillä on edessä kiinnostava päivä. Vietämme aamupäivän matkaten kohti Oaxacan provinssia. Matkaa teemme pitkin mutkaisia vuoristoteitä. Maisemat ovat vaikuttavat. Matkan varrella tutustumme mezcalin eli agaavekasvista valmistettavan viinan tuotantoon sekä vierailemme yhdessä alueen käsityöläiskylistä. Perillä Oaxacassa on mielenkiintoisia intiaanien korkeakulttuurista kertovia jäänteitä. Kaunis kaupunki on säilyttänyt Espanjan siirtomaa-aikaisen tunnelmansa. Kaupungin pääaukion ympärillä on monia viehättäviä kahviloita ja ravintoloita, joista houkuttelevin vaihtoehto kannattaa valita illallispaikaksi.

Yöpyminen Oaxacassa.

Päivän retkellä suuntaamme zapoteekkien pyhälle Monte Albán temppelivuorelle. Tämä kahden kilometrin korkeudessa sijaitseva tasanko oli noin 2 000 vuotta sitten zapoteekkien pääkaupunki ja kulttuurin keskus. Hyvin säilyneen pääkaupungin kukoistuskausi oli noin 100 eKr.–800 jKr. Temppelivuorelta on löydetty mayakirjoituksia muistuttavia hieroglyfejä ja erikoisia vääntyneitä ihmishahmoja kuvaavia reliefejä. Iltapäivällä voit tutkia Oaxacan kaupunkia omatoimisesti tai rentoutua hotellissa.

Yöpyminen Oaxacassa.

Tänään kohteemme on kuuluisa Teotihuacánin temppelikaupunki, yksi Latinalaisen Amerikan suurimmista rauniokomplekseista. Kaupunki perustettiin noin 200 eKr., mutta sitä rakennettiin pitkään. Kukoistuskausi oli 450–650 jKr., jolloin kaupunki oli suurin maailmassa. Tuolloin rakennettiin 65 m korkea Aurinkopyramidi, kuten myös Kuupyramidi, joka sijaitsee kaksi kilometriä pitkän Avenida de los Muertosin (Kuolleiden puistokatu) päässä. Kadun nimesivät 800 vuotta myöhemmin atsteekit.

Illan tullen matkaamme lentokentälle ja kotimatka alkaa.