Nicaraguan maantiede
Nicaragua on Keski-Amerikan suurin maa, mutta samalla harvimmin asuttu. Nicaraguan rajanaapureita ovat Honduras ja Costa Rica. Rannikkoa sillä on sekä Tyynenmeren että Karibianmeren puolella. Nicaraguan luoteiskolkka on vuoristoista ja siellä on tulivuoria. Tulivuoret merkitsevät hedelmällistä maaperää, ja alue onkin maan tiheimmin asuttu ja kahvi- sekä sokeriruokoplantaasien täplittämä. Tyynenmeren rannikko on lämmintä ja hedelmällistä alankoa, kun taas alue Karibianmeren rannalta pitkälle sisämaahan on melko luotaantyöntävää, suoperäistä sademetsää, jossa risteilee useita jokia. Karibianmeren rannikko on pääasiassa mangrovemetsää ja sitä kutsutaan Moskiittorannikoksi alueen alkuperäisasukkaiden, miskito-intiaanien, mukaan. Miskito-intiaaneilla on oma kieli ja he jakavat alueen apinoiden, puumien, jaguaarien, tukaanien, krokotiilien ja liskojen kanssa.
Nicaraguan kieli ja väestö
Nicaraguan 5,8 miljoonaa asukasta puhuvat pääasiallisesti espanjaa ja asuvat vuoristoalueella tai Tyynenmeren rannikolla. Valtaosa on roomalaiskatolisia. Kolme neljästä nicaragualaisesta on mestitsejä (eurooppalaisen ja intiaanin jälkeläisiä). Loput ovat eurooppalais- ja afrikkalaisperäisiä ja intiaaneja. Pääosa afrikkalaisperäisestä väestöstä asuu harvaan asutulla Karibianmeren rannikolla ja he ovat kulttuurisesti lähempänä Karibian saarten asukkaita kuin nicaragualaisia.
Nicaraguan historia
Kun Kolumbus saapui Nicaraguaan vuonna 1502, asuttivat sitä vähemmän kehittyneet intiaanikulttuurit, jotka elivät metsästyksestä. Kulttuurit kuolivat, kun espanjalaiset ottivat alueen hallintaansa vuonna 1522. Espanjalaiset valloittajat viihtyivät lähinnä vuoriketjujen länsipuolella sekä Tyynenmeren rannikolla, mutta muutoin Nicaragua jäi ilman suurempaa huomiota. Siirtomaaherrat työnnettiin pois maasta 1821, ja maa itsenäistyi 1838 muodostettuaan lyhyeksi aikaa liittovaltion muiden Keski-Amerikan maiden kanssa. Itsenäistymisen jälkeen seurasi poliittisia konflikteja, vaihtuvia diktatuureja, USA:n miehityksiä. USA onnistui hankkimaan itselleen taloudellista ja sotilaallista valtaa, joka pysyi sen käsissä miehitysten päätyttyä ja Somozan suvun sotilasdiktatuurin aikana. 1962 perustettiin USA:n vastustajan Sandinon mukaan nimetty vapautusrintama. Vuosien taistelu Somozan suvun diktatuuria vastaan päättyi vihdoin vuonna 1979, kun Somoza ajettiin maanpakoon ja sandinistit ottivat maassa vallan.
Siirtyminen diktatuurista demokratiaan ei kuitenkaan tuonut rauhaa Nicaraguaan. Sandinistit olivat joutuneet vaikeuksiin, sillä marxistien ja konservatiivisempien ainesten välille syntyi erimielisyyksiä, mikä johti levottomuuksiin ja lähes sisällissotaan. Rauhaa ei edistänyt myöskään Yhdysvaltojen sekaantuminen Nicaraguan asioihin taloudellisin pakottein ja avustamalla sandinistien vastustajia, contrasissejä. Sandinistit pysyivät vallassa vuoteen 1990 ja onnistuivat tekemään sosiaalisia uudistuksia mm. terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla huolimatta intiaanien kurjasta kohtelusta. Vuonna 1990 opposition presidenttiehdokas Violetta Chamorro voitti YK:n valvomat vaalit.
Nicaraguan nähtävyydet
Nicaragua tunnetaan kiihkeästä siirtomaaherrojen vastustuksesta ja tukahdutetuista diktaattoreista sekä kauniista luonnosta, tulivuorista ja järvistä. Masaya-tulivuori Nicaraguan suurten järvien, Managuan ja Nicaraguan välillä on kaunis. Espanjalaiset uskoivat, että tulivuori oli helvetin sisäänkäynti, mutta seutu muistuttaa enemmän paratiisia lukuisine kraatterijärvineen. Masayan eteläpuolella sijaitsee Keski-Amerikan suurin järvi, Nicaraguajärvi. Nicaraguajärvessä sijaitsee puolestaan maailman suurin järvisaari, Ometepe. Saari on syntynyt kahden tulivuoren purkauduttua keskellä järveä. Ometepe on oiva paikka nauttia rantaelämästä, kiivetä aktiivisille tulivuorille tai ihastella intiaanien ikivanhoja patsaita ja kaiverruksia.
Jos haluat mieluummin uida meressä, täydellinen rantaparatiisi löytyy Islas de Maizista. Niin kutsutuilla Maissisaarilla elämänrytmi on leppoisa, vesi lämmintä ja kirkasta, hiekka hienoa ja valkoista ja kookospalmut suovat tervetulleen tauon auringonpalvontaan. Matka Nicaraguaan voi keskittyä myös maan siirtomaahistoriaan. Vanhin siirtomaakaupunki Granada piilottelee Nicaraguajärven ja Mombacho-tulivuoren välissä ja on ehdottomasti nähtävä, mikäli olet kiinnostunut siirtomaa-arkkitehtuurista ja haluat kokea pastellinväristen talojen ja vossikoiden vanhanaikaisen charmin. Leonin kaupungin perusti konkistadori Francisco Cordoba. Kaupunki on Nicaraguan kulttuurin keskus, jossa historia on lähes kaikkialla läsnä.