Talvitunnelmaa Pietarissa

Lennämme Pietariin, Venäjän eleganteimpaan metropoliin Suomenlahden rannalla. Pietarin perusti vuonna 1703 Pietari Suuri Venäjän ikkunaksi länteen. Nykyään Pietari on Venäjän toiseksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on noin viisi miljoonaa. Neuvostoaikaan Pietarin nimi oli Leningrad, mutta Neuvostoliiton hajottua 1991 kaupunki sai alkuperäisen nimensä takaisin. Kaupunkia kutsutaan myös Pohjolan Venetsiaksi, sillä kaupunkia halkoo kanavien verkosto. Kanavat ja leveät bulevardit luovat ilmavan vaikutelman. Pietari on lisäksi tsaarin aikaisten kulttuuriaarteiden ja nähtävyyksien runsaudensarvi.

Kaikkialla Piterissa, kuten paikalliset kaupunkiaan kutsuvat, näkee keltaisia, vihreitä, punaisia ja sinisiä pastellisävyisiä julkisivuja, kullattuja tornin huippuja ja kupoleita, upeita palatseja, kirkkoja ja siltoja, jotka ovat tyypillisiä tälle vastakohtien kaupungille, joka on selvinnyt sodista ja kommunismista. Pääkatu Nevski Prospekt vaikuttavine rakennuksineen, Verikirkko, Iisakinkirkko, Smolnan luostari, panssarikansiristeilijä Aurora ja Pietari-Paavalin linnoitus, josta Pietarin historia alkaa, ovat vain muutamia esimerkkejä kaupungin nähtävyyksistä.

Tänään teemme kaupunkikierroksen bussilla ja katselemme kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä. Pidämme lounastauon ravintolassa nauttien samalla Pietarin tunnelmasta. Bussin ikkunasta saamme ihailla mahtavia palatseja, joissa asui sekä tsaarin perhettä että aatelisia. Näemme, kuinka vanha ja uusi Pietari yhdistyy kauniiksi sekoitukseksi upeita barokkirakennuksia ja kalliita muotiliikkeitä. Lyhyiden pysähdysten jälkeen – mm. koristeellisella Verikirkolla – käymme Pietari-Paavalin linnoituksessa ja siihen kuuluvassa kirkossa.

Kuusikulmainen linnoitus on rakennettu vuonna 1703 ja se on kaupungin vanhin rakennus. Pietari Suuri suunnitteli sen puolustuslinnakkeeksi Ruotsin kuningas Kaarle XII:tta vastaan, mutta ruotsalaiset pysyttelivät poissa eikä linnoitusta koskaan käytetty siihen tarkoitukseen, johon se oli rakennettu. Sen sijaan se toimi poliittisille vangeille tarkoitettuna vankilana aina vuoden 1917 helmikuun vallankumoukseen saakka. Tunnetut henkilöt, kuten kirjailija Dostojevski, vallankumouksellinen Trotski ja Leninin isoveli, Aleksandr Uljanov, istuivat kaikki kyseissä vankilassa. Mahtavassa rakennuksessa Nevajoen rannalla on – sen vaikuttavan koon, jännittävän historian ja kauniin sijainnin lisäksi – paljon nähtävää. Yksi niistä on Pietari-Paavalin katedraali 122 m korkeine torneineen. Pietari Suuri rakennutti sen hautakirkoksi itselleen ja tuleville tsaareille. Näemme keisarinna Maria Fjodorovnan haudan ja paljon keskustelua herättäneen kappelin, joka on sisustettu kunnioittamaan Venäjän tsaari Nikolai II:n ja hänen perheensä muistoa.

Seuraavaksi käymme Iisakinkirkossa, joka oli alunperin kaupungin pääkirkko ja Venäjän suurin tuomiokirkko. Sitä rakennettiin tsaarien pääkaupunkiin 1818–1858 ranskalaissyntyisen arkkitehdin Auguste Montferrandin johdolla. Nyt, 180 vuotta myöhemmin, kultakupolinen kirkko hallitsee yhä Pietarin horisonttia. Vaikka Iisakinkirkko onkin huomattavasti pienempi kuin uudelleen rakennettu Kristus Vapahtajan kirkko Moskovassa, se voi ylpeillä paljon vaikuttavammalla julkisivulla ja komeammilla sisätiloilla.

Iisakinkirkon julkisivu on koristelu patsain ja massiivisin graniittipylväin (jokainen on tehty yhdestä ainoasta graniittipalasta) ja sisätilat on somistettu uskomattoman yksityiskohtaisin mosaiikki-ikonein, maalauksin ja malakiitti- ja lasuriittipylväin. Iso ja värikäs lasimosaiikki Ylösnoussut Kristus toimii pääalttarin ikonina. Kirkko, jossa oli tilaa 14 000 henkilölle, suljettiin 1930-luvun alussa ja avattiin uudelleen museona. Nykyään Iisakinkirkossa järjestetään kirkollisia seremonioita suurina kirkollisina juhlapäivinä.

Tänään on vuorossa yksi matkan huippukohdista ja kaupungin suurimmista ylpeydenaiheista: koristeellinen valkoinen, mintunvihreä ja kultainen Eremitaasi. Tämä ylenpalttinen museo koostuu viidestä rakennuksesta, joista yksi on kuuluisa Talvipalatsi. Siellä vaihtuvat tsaarit ja tsaarittaret pitivät hovia. Museon kokoelmat muodostavat lähes täydellisen läpileikkauksen Euroopan taidehistoriasta. Kävijän täytyy kuitenkin valita, mitä haluaa nähdä, sillä museossa on yli kolme miljoonaa taideteosta.

Talvipalatsia, jossa on yhteensä 1 786 ovea ja 1 945 ikkunaa, rakennettiin 1754–1763. Sen sisätiloja on muutettu joitakin kertoja kulloinkin vallassa olleen perheen maun mukaan. Suurimman remontin teetti Katariina Suuri 1700-luvun lopulla. Samainen keisarinna aloitti taiteen keräämisen tosissaan. Eremitaasin kokoelmiin kuuluu mm. da Vincin, Rembrandtin, Rubensin, Monet’n, Picasson ja monien muiden suurten kuvataiteilijoiden ja kuvanveistäjien teoksia. Yleisöllä on pääsy valtaosaan palatsin huoneista. Eremitaasin Sotilasgalleriassa on esillä kokoelma kuvia Venäjän sotilasjohtajista, kun Napoleon hyökkäsi Venäjälle 1812. Suuressa – 800 m2 – valtaistuinsalissa seisoo keisarillinen valtaistuin. Täällä saa käsityksen ylellisyydestä, jonka tarkoituksena oli herättää kunnioitusta vierailevissa alamaisissa. Majesteettinen Paviljonkisali ja sen ylellinen riikinkukkokello muistuttavat Katariina Suuren voitosta turkkilaisia vastaan. Malakiittihuone, Kultainen salonki ja Valkeasali, jotka kaikki olivat keisarillisen perheen yksityiskäytössä, osoittavat selvästi, kuinka valtavat rikkaudet hovilla ja eliitillä oli käytössään, mikä oli lopulta yksi Venäjän vallankumouksen syistä.

Museovierailun jälkeen on aikaa omille seikkailuille. Käy esim. kävelyllä Pietarin kuuluisimmalla kadulla, Nevski Prospektilla, jonka suunnitteli ranskalainen arkkitehti Alexandre Jean Baptiste Le Blond kaupungin perustajan, Pietari Suuren käskystä. Nimi Nevski tulee Venäjän kansallissankarilta Aleksanteri Nevskiltä, joka 1200-luvulla torjui lännestä uhanneiden joukkojen hyökkäykset. Katu on lähes 4,5 km pitkä ja 25–60 m leveä. Vuosien ajan Nevski Prospektilla liikkui susia, mutta nykyään eläimet pysyvät poissa.

Voit halutessasi lähteä mukaan lisämaksulliselle retkelle kaupungin vodkamuseoon. Venäjän vodkaperinne ulottuu 1100-luvulle, joten on omiaan, että vodkamuseo sijaitsee entisessä armeijan hevostallissa. Museo esittelee erimuotoisia, -värisiä ja -kokoisia vodkapulloja, vodkalaseja, tislauslaitteita, julisteita ja paljon muuta. Nimi vodka tulee sanasta ”vada”, joka merkitsee venäjäksi yksinkertaisesti vettä. Saamme käsityksen vodkan historiasta ja kierroksen päätteeksi maistelemme erityyppisiä vodkia, joiden seuraksi tarjoillaan venäläiseen tapaan hieman pientä syötävää. 

(Käynti vodkamuseossa ei sisälly matkan hintaan. Myytävänä on erillinen retkipaketti, josta voi lukea lisää matkaohjelman jälkeen.)

Katariinan palatsi, jossa käymme tänään, on saanut nimensä Katariina I:n mukaan. Hän oli naimisissa Pietari Suuren kanssa. Katariina I hallitsi Venäjää kahden vuoden ajan miehensä kuoltua 1725. Alunperin palatsi oli vaatimaton kaksikerroksinen rakennus. Upean palatsin, jonka nyt näemme, rakennutti Pietari Suuren ja Katariina I:n tytär keisarinna Elisabet omaksi kesäpalatsikseen. Vuodesta 1743 palatsia korjattiin ja laajennettiin neljän eri arkkitehdin voimin, kunnes hovin pääarkkitehti Bartholomeo Rastrelli määrättiin suunnittelemaan rakennus uudelleen ja luomaan siitä Versaillesin palatsin kilpailija. Nykyisen palatsin ympärysmitta on lähes kilometri ja siinä on taidokkaasti koristeltu sinivalkoinen julkisivu, jota komistavat saksalaisen kuvanveistäjän Johann Franz Dunkerin karyatidit ja pylväät. Elisabetin hallintokaudella palatsin ulkopuolen koristeluun käytettiin yli 100 kg kultaa.

Katariinan palatsin sisätilat eivät ole yhtään vähemmän sensaatiomaiset. Niin sanottu kultainen salijono (jono, jossa on monta upeasti sisustettua huonetta peräjälkeen) muodostaa kehykset vierailullemme palatsin sisällä: näemme mm. kauniin peilisalin, muotokuvahuoneen ja tietysti myös meripihkahuoneen. Kuljemme saleissa ja kuuntelemme oppaan kertomusta palatsista, kunnes palaamme takaisin Pietariin, jossa on mahdollisuus käydä Fabergé-museossa. Huomion keskipisteenä näyttelyssä ovat kuuluisan venäläisen kultasepän Peter Carl Fabergén (1846–1920) työt. Fabergé oli Venäjän keisarillinen hovihankkija. Monet näyttelyesineistä Pietari on ostanut takaisin amerikkalaisen sanomalehtipohatan Malcolm Forbesin (1919–1990) perillisiltä. Forbes oli hankkinut itselleen tsaarien koruja 50 vuoden ajan. Näin kuuluisa Forbes-kokoelma pelastettiin hajoamiselta ympäri maailmaa ja mestarilliset korut, joita bolsevikit myivät 1920- ja 1930-luvuilla, palasivat takaisin Venäjälle.

Fabergé-museon kokoelma on epäilemättä yksi maailman hienoimmista, mitä tulee sen laajuuteen, monipuolisuuteen ja esineiden laatuun. Monet esineistä kuuluivat Venäjän tsaariperheelle ja muille kuninkaallisille hoveille ympäri Eurooppaa. Shuvalovin palatsin sinisessä salissa on esillä Fabergén mestariteoksia: tsaarien pääsiäismunia. Munat osoittavat selvästi, kuinka taitavia venäläiset kultasepät, jalokivisepät ja emalimaalarit olivat. Kallisarvoiset esineet, joiden sisällä oli monimutkaisia yllätyksiä, ovat erityisen arvostettuja, sillä ne kertovat Venäjän historian tärkeistä tapahtumista 1800-luvun alussa ja 1900-luvulla: Viimeisen tsaarin kruunajaisista, tsaari Nikolai II:n valtakauden 15-vuotisjuhlista ja sodasta Saksaa vastaan. Romanovien suvun viimeiselle hallitsijalle valmistettujen munien lisäksi kokoelmaan kuuluu pääsiäislahjoja, joita tehtiin maailman eliitin edustajille, Marlboroughin herttuattarelle ja kultamagnaatti Alexander Kelchin vaimolle Barbaralle. Lahjat ovat hyvin samankaltaisia kuin tsaarin hoville valmistetut esineet. Käynti museossa on matka läpi historian, jalokivien ja -metallien.

(Käynti Fabergé-museossa ei sisälly matkan hintaan. Myytävänä on erillinen retkipaketti, josta voi lukea lisää matkaohjelman jälkeen.)

Päivä on varattu omille seikkailuille. Pietarissa on paljon nähtävää, ja matkanjohtaja jakaa mielellään vinkkejä ja ideoita.

Iltapäivän päätteeksi on aika jättää jäähyväiset Venäjälle. Bussi vie meidät lentokentälle – on kotimatkan aika.