Risteily Skotlannin saarille – Albatros Expeditions

Lennämme Helsingistä Edinburghiin. Sieltä otamme kurssin kohti Glasgow’ta (välimatkaa n. 64 km) ja ajamme läpi Keski-Skotlannin alankojen, jotka ovat sekä maan hedelmällisintä että väkirikkainta aluetta. Skotlannin noin 5,2 miljoonasta asukkaasta 75 % asuu Edinburghin ja Glasgow’n seudulla.

Saavuttuamme Glasgow’hun teemme bussilla lyhyen kaupunkikierroksen ja kenties meillä on aikaa myös epämuodolliselle kaupunkikävelylle (riippuu päivän aikataulusta) tässä skotlantilaisessa kulttuurikaupungissa, joka toimi 1990 Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Kierroksen jälkeen ajamme satama-alueelle Greenockiin, jossa aluksemme Ocean Atlantic odottaa. Meidät ohjataan hytteihimme, minkä jälkeen ohjelmassa on pakollinen turvaohjeiden läpikäynti. Sitten alus lähtee liikkeelle pitkin Greenockin rannikkoa, jolla on liikkunut lukemattomia kalastusaluksia aina vuodesta 1164 lähtien.

Turve on vuosisatojen ajan ollut tärkein polttoaine pienellä Hebridien saariryhmään kuuluvalla Islayn saarella. Sen haju täyttää myös meidän sieraimemme, kun lähestymme saarta, joka on suosituin kaikista Sisä-Hebridien saarista.

Hyödymme siitä, että risteilemme omalla tutkimusaluksella. Sen lisäksi, että aluksen manööverikyky on ainutlaatuinen, miehistö pystyy laskemaan 10 Zodiac-kumivenettä nopeasti veteen ja kuljettamaan matkustajat näppärästi rantaan.

Laskemme ankkurin tislaamon edustalla ja ajamme laiturille. Täällä valmistettava viski on yhtä aikaa pehmeää, turpeista, savuista ja pölyistä. Ei ole sattumaa, että Islay on koostaan huolimatta suosituin kaikista Sisä-Hebridien saarista. Viskin valmistus on yksi saaren tärkeimpiä tulonlähteitä. Matkan hintaan sisältyy käynti sekä maistiaiset tislaamossa.

Kannattaa pitää silmät auki eläinten varalta, kun risteilemme Islayn lähistöllä ja Sisä-Hebridien alueella, sillä täällä elää hylkeitä, saukkoja, vesilintuja, hanhia ja maakotkia.

Aloitamme päivän paneutumalla kristinuskon historiaan Skotlannissa. Kohteemme on pyhiinvaellussaari Iona, joka tunnetaan kelttiläisen kristillisyyden synnyinpaikkana Skotlannissa. Vuonna 563 Pyhä Columba perusti saarelle luostarin. Luostarin historia vilisee viikinkien hyökkäyksiä ja ulkomaalaisia munkkiveljeskuntia, jotka olivat olleet mukana luostarin toiminnassa, ja olipa luostari pitkähkön ajanjakson täysin tyhjilläänkin. Paikka on rakennettu uudelleen ja on suosittu pyhiinvaelluskohde. Teemme kierroksen alueella ja ehdimme katsella luostaria lähemmin.

Reitti vie meidät nyt Obaniin kohti itää ohi Mullin saaren. Kyse on paikoista, joiden kuva on painettu 80 prosenttiin Skotlannin maisemia esittävistä postikorteista. Oban on Skotlannin länsirannikon pääkaupunki, maalauksellinen satamakaupunki, jota kutsutaan nimellä ”portti Hebrideille”. Oban tarjoaa vierailijalle tyypillistä skotlantilaista kaupunkielämää ja hyvät ostosmahdollisuudet. Jos liikunta kiinnostaa, suosittelemme kävelemään ylös McCaigin tornille. Se on muistomerkki, joka vie ajatukset Roomaan ja Colosseumille. Torni on rakennettu 1800-luvulla ilman mitään erityistä syytä, lähinnä kuin ajanvietteeksi.

Yön aikana olemme matkanneet Mullin eteläpuolitse päästäksemme lähelle erästä suoraan sanottuna ihastuttavaa luonnon muovaamaa erikoisuutta. Aikomuksenamme on nousta kumiveneillä maihin pienelle Staffan saarelle. Saaren kuusikulmaiset basalttipilarit ovat muotoutuneet miljoonia vuosia sitten ja kun lähestymme niitä, ymmärrämme, kuinka erikoinen näkymä silmiemme edessä aukeaa. Toivottavasti sää on suotuisa, jotta pääsemme käymään Fingalin luolassa. Itse saari on asumaton, mutta luolan luonnon luomat muodostelmat ja tunnelma tekevät vaikutuksen lukuisiin kävijöihin vuosittain. Yksi kävijöistä oli säveltäjä Felix Mendelssohn, joka inspiroitui näkymistä ja äänistä ja sävelsi pian käynnin jälkeen teoksensa Hebridit. Luolan nimi viittaa gaelilaiseen kansanlauluun, joka kertoi Fingal-nimisestä soturista. Tiirailemme samalla myös lunneja, harmaalokkeja ja muita saaren lentäviä vierailijoita.

Tehdessämme matkaa Staffalle ja sen jälkeen kohti Rûmin saarta pidämme silmät auki delfiinien, pyöriäisten ja lahtivalaiden varalta, sillä ne ovat tuttuja vieraita näillä vesillä.

Päivän ensimmäisen pysähdyksen jälkeen otamme kurssin kohti pohjoista ja Rûmin saarta. Vuorten hallitsema saari kutsuu halukkaat kävelylle luontoon, vaihtoehtoisesti voi seurata tutkimusmatkatiimiämme saaren kuuluisalle linnalle, Kinloch Castlelle. Ison linnan rakennutti George Bullough, joka peri koko saaren isältään. Saari oli yksityisessä urheilu- ja metsästyskäytössä 1845–1957.

Mikäli kävelylenkki luonnossa kutsuu, saarella on polkuja epätasaisessa maastossa. Näkymät ovat upeat!

Iltapäivällä nousemme jälleen laivaan ja suuntaamme kohti syrjäistä St. Kildan saariryhmää.

Tänään saavumme dramaattiselle ja syrjäiselle Hirtan saarelle, joka tunnetaan koko Iso-Britannian korkeimmista rantatöyräistä. Sijaintimme on nyt 65 km Ulko-Hebrideiltä länteen. Kyse on saariryhmästä, joka on Iso-Britannian (ei siis pelkästään Skotlannin) syrjäisintä aluetta. Asumattomalla saarella on monia jälkiä aikaisemmista asukkaista: keskiaikaisia maalaiskyliä ja arkkitehtuuria. Saaren asukkaat metsästivät lintuja ja pitivät karjaa. Viimeiset 36 asukasta poistuivat saarelta 29.8.1930, sillä elämä syrjäisellä saarella oli muuttunut liian raskaaksi. Nykyään saarella on kesäasukkaita National Trust for Scotlandin (ympäristönsuojelujärjestö) työntekijöiden, vapaaehtoisten ja tutkijoiden muodossa. Vulkaaninen saariryhmä koostuu Hirtan, Dunin, Soayn ja Borerayn saarista. Saariryhmällä on tuplastatus Unescon suojelukohteena: se on sekä maailman- että luonnonperintökohde. Me keskitymme erityisesti todella uskomattomiin maisemiin: suojaisia lahtia, epätasaista maastoa ja paljon lintuja rannikolla.

St. Kilda on monien tärkeiden merilintujen pesintäpaikka. Yritämme bongata suulia, myrskykeijuja, lunneja ja myrskylintuja ja pidämme sen lisäksi peukut ja varpaat pystyssä, että näkisimme myös kotoperäisen St. Kildan peukaloisen (Troglodytes troglodytes hirtensis), kun se etsii hyönteisiä kalliojyrkänteiden ja kallioisten rinteiden ympäristöstä.

Päästyämme taas merelle pidämme silmät auki ryhä- ja miekkavalaiden varalta.

Iltapäivällä matkamme jatkuu kohti Ulko-Hebridejä.

Näemme lisää Skotlannin saariston jalokiviä navigoidessamme läpi Luoteis-Skotlannin. Olemme aamulla saapuneet Ulko-Hebrideille. Niihin kuuluvat mm. saaret Lewis ja Harris, jotka ovat karun kauniita: kanervaa, pieniä lahtia ja solisevia puroja. Saaren pääsatama sijaitsee Stornowayssa, jossa nousemme maihin.

Stornowayssa on mahdollisuus lähteä bussikierrokselle saaren ympäri (lisämaksullinen retkipaketti). Retkellä käydään katsomassa mm. Callanishin kiviä, jotka ovat peräisin nuoremmalta kivikaudelta.

Palattuamme Stornowayhin syömme lounaan aluksella samalla, kun suuntaamme kohti Shiantin saaria. Kierrettyämme saaret otamme kurssin kohti Orkneysaaria.

Shiantin saarien nimen löyhä suomennos gaelin kielestä on ”lumotut saaret”. Yksityisomistuksessa olevilla saarilla elää isoja merilintuyhdyskuntia. Suojeltu merialue tekee saarista monien paikallisten mukaan lintuharrastajan paratiisin.

Yön aikana olemme risteilleet Ulko- ja Sisä-Hebridien välistä tuulen tuivertamille Orkneysaarille. Määränpäämme on Kirkwallin kaupunki. Orkney on muinaisnorjaa ja merkitsee ”hylkeiden saarta”. Kuten muillakin Pohjois-Atlantin saarilla, Orkneylla on rikas viikinkihistoria. Saaren historia ulottuu kuitenkin sitäkin kauemmas aina yhteen Euroopan vanhimmista kulttuureista. Skara Brae, Pohjois-Euroopan Pompeiji, oli piilossa lähes 5 000 vuotta, kunnes voimakas myrsky paljasti muinaisen asuinpaikan. Skara Braen kahdeksan yksihuoneista asuntoa olivat täysin kalustettuja ja jätehuolto toimi – ja kaikki on rakennettu kivestä. Paikka on Unescon maailmanperintökohde, kuten muutamat muutkin Orkneysaarten esihistoriallisista kulttuuriaarteista.

Saavuttuamme Kirkwalliin voit lähteä bussilla vierailulle Skara Braen muinaiselle asuinpaikalle. 

(Skara Braen -retki Orkneysaarilla on osa retkipakettia eivätkä sisälly matkan hintaan. Lue lisää kohdasta Hintatiedot.)

Kirkwallissa voi käydä esim. vaikuttavassa St Magnusin katedraalissa, Bishop’s Palacen ja Earl’s Palacen maalauksellisilla raunioilla tai yhdessä alueen viskitislaamoista. Illalla jatkamme matkaa kohti etelää ja Skotlannin mannerta.

Yön aikana olemme siirtyneet kohti itärannikkoa. Saavumme aamulla Aberdeeniin, joka on Skotlannin kolmanneksi suurin kaupunki. Aluksella nautitun aamiaisen jälkeen on aika hyvästellä Ocean Atlantic ja sen miehistö. Bussi vie meidät lentokentälle, ja kotimatka alkaa.