Kirgisian kesä

Lennämme Helsingistä Istanbulin kautta Kirgisian pääkaupunkiin Biškekiin. Kirgisia on entinen neuvostotasavalta – syrjäinen maa entisen Neuvostoliiton unohdetussa kolkassa. Maantieteellisesti, luonnoltaan ja kulttuuriltaan maa on sekoitus Mongoliaa, Persiaa ja Venäjää – maustettuna omilla kansallisilla erityispiirteillä. Kirgisia rajoittuu idässä Kiinaan, etelässä Tadžikistaniin, lännessä Uzbekistaniin ja pohjoisessa Kazakstaniin. Moni asia on muuttunut sitten vuoden 1995, jolloin Albatros Travel järjesti ensimmäisenä eurooppalaisena matkanjärjestäjänä matkan Kirgisiaan. Nykyään asiakkaita ei enää tarvitse varoittaa huojuvasta huussista puutarhan perällä, harvinaisesta lämpimästä vedestä ja yhteisistä nukkumasaleista sekä kuljetuksesta isoissa sotilasajoneuvoissa. Kulkuneuvojen ja majapaikkojen taso on parantunut  – mutta seikkailu odottaa yhä matkailijaa.

Laskeuduttuamme Biškekiin ajamme hotellille. Tukevan aamiaisen ja parin tunnin levon jälkeen olemme valmiit kaupunkikierrokselle. Biškek on keskiaasialaisittain nuori kaupunki – perustettu 1825 – jonka rakennukset edustavat pääasiassa neuvostotyyliä. Ensivaikutelmaa leimaavat kookkaat hallintorakennukset ja puistot isänmaallisine patsaineen. Kaupungissa on toki myös monia pieniä viehättäviä venäläistyylisiä taloja. Biškekin tunnelma on miellyttävä, ja se voimistuu kesäpäivinä.

Pysäköimme bussin keskustaan ja lähdemme rauhalliselle kävelylle: siistejä puistoja, museoita, tavarataloja ja basaareja. Ehdit tutustua kaupunkiin myös omatoimisesti. Kivassa kahvilassa nautitun illallisen jälkeen loppuilta on omaa aikaa.

Aamiaisen jälkeen nousemme bussiin ja ajamme kohti itää ja Cholpon Atan kaupunkia, joka sijaitsee kauniilla paikalla Issyk-Kul-järven pohjoisrannalla. Alkumatkasta reittimme seurailee Kazakstanin ja Kirgisian rajajokea, ja ajamme läpi tyypillisen aromaiseman. Matka jatkuu mäkisemmässä maastossa ylöspäin läpi Boömskoe Ushchelie -rotkon, kunnes saavumme Issyk-Kul-tasangolle.

Pian horisontissa vilahtaa jotakin turkoosia – se on Issyk-Kul. Järvi on yli 650 m syvä ja toiseksi suurin vuoristojärvi koko maailmassa. Maisemat muuttuvat asteittain avarammiksi ja antavat tilaa pienille maatiloille, ruohotasangolle ja tasaiselle arolle, jolla laiduntaa karjaa ja lampaita. Matkan varrella näemme aprikoosi- ja mulperipuita kippuroine oksistoineen. Siellä täällä on pieniä islamilaisia hautausmaita.

Pysähdymme järven pohjoispuolen suurimmassa kaupungissa, jonne on perustettu pienehkö ulkoilmamuseo, jota kutsutaan myös Kivipuutarhaksi. Se on rakennettu alueelta löytyvien monien kalliopiirrosten ympärille. Jotkut kalliopiirroksista ovat yli 3 000 vuotta vanhoja, mutta useimmat ovat peräisin ajanjaksolta, joka kattaa noin 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Yli 500 kiveä, joissa on piirroksia, on hajallaan noin 42 hehtaarin alueella, joten valitsemme niistä kiinnostavimpia. Sitten jatkamme matkaa Karakoliin.

Karakol on Kirgisian neljänneksi suurin kaupunki. Sen asukasluku on noin 75 000. Kaupungissa on kaikki nykyaikaiset mukavuudet, kuten hyviä ravintoloita, kauppoja ja uusia hotelleja. Majoitumme hotelliin, jossa vietämme seuraavat kaksi yötä. Illalla syömme illallisen yhdessä kaupungin parhaista ravintoloista.

Karakolin itäpuolisilla vuorilla on Kirgisian kauneimmat maisemat. Aamiaisen jälkeen ajamme ylös vuorille ja kävelemme sopivan matkan puhtaassa vuoristoilmassa, jossa tuoksut ja maisemat hiipivät iholle. Otamme mukaan eväät, jotka nautimme lounaaksi ulkoilmassa.

Ympäröivät vuoret nousevat jyrkästi laaksosta, jossa kasvaa mäntyjä ja muita havupuita. Ylhäällä maisemat vaihtelevat alimpana olevasta metsävyöhykkeestä aukeisiin alueisiin, joilla kasvaa vuoristokasvillisuutta, ja kauniisiin niittyihin. Alueella elää korppeja ja Himalajan korppikotkia, jotka liitelevät jäätiköiden yllä. Matkan varrella pysähdymme pienten lähteiden ja vesiputousten luona ja katselemme kasveja ja kuulostelemme lintuja.

Vaellusretken jälkeen palaamme Karakoliin, jossa vierailemme Prževalski-museossa. Museo esittelee esineistöä, jota venäläinen tutkimusmatkailija Nikolai Mihailovitš Prževalski toi mukanaan matkoiltaan Kiinaan, Tiibetiin ja Mongoliaan. Käymme katsomassa myös ympäristöstä hyvin erottuvaa kiinalaista moskeijaa vuodelta 1910. Vankka rakennus on rakennettu ilman ainuttakaan naulaa. Katsastamme myös kaupungin upean ortodoksisen kirkon.

Illalla menemme syömään paikallisen uiguuriperheen luo. Uiguureja elää pääasiassa Kiinan luoteisosassa sijaitsevalla Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella, joka on Kirgisian rajanaapuri.

Käymme pienessä Jeti Oguzin kylässä, joka tunnetaan parhaiten erikoisesta punaisten hiekkakivikallioiden muodostelmasta. Yksi kalliomuodostelmista on nimeltään Razbitoye Serdtse – Särkynyt sydän. Vierailemme myös tunnetussa parantolassa, jossa allekirjoitettiin Venäjän ja Kirgisian välinen riippumattomuussopimus 1991. Nykyään parantolassa hoidetaan erityisesti reumasairauksia.

Päivän päätteeksi saavumme Tamgaan, jossa vietämme kaksi yötä majatalossa. Majatalomme sijaitsee lähellä vettä ja sieltä on upeat näkymät vuorille. Majatalossa on sauna, ja sen aprikoosilehdossa on mukava rentoutua ja kirjoittaa postikortteja.

Teemme päiväretken Barskaunin laaksoon ja ympäröiville vuorille. Laakso tunnetaan parhaiten Kumtorin kultakaivoksesta ylhäällä vuorilla sekä nyt jo rappeutuneesta parantolasta, jonka kukoistuskausi oli yli 40 vuotta sitten, jolloin Juri Gagarin lomaili järven rannalla.

Bussi, joka selvittää neulansilmämutkat leikiten, kuljettaa meidät läpi upeiden maisemien ylös isolle tasangolle lähes 4 000 m korkeuteen. Täällä on hyvät mahdollisuudet tehdä mukava kävelyretki kauniissa luonnossa ja nauttia raittiista vuoristoilmasta.

Myöhemmin palaamme takaisin Tamgaan, syömme lounaan ja iltapäivällä teemme pienen ajelun erityislaatuisiin maisemiin, joita leimaavat punaiset, tuulen muovaamat hiekkakivikalliot. Useille niistä on annettu nimi, kuten King Kong ja Virtahepo.

Syömme illallisen majatalossa – kenties saamme isännän houkuteltua valmistamaan kuuluisaa pilahvia.

On tullut aika hyvästellä majatalon ihastuttava isäntäpariskunta ja jatkaa Keski-Aasian seikkailuamme.

Päivän ensimmäinen pysähdyspaikka on Kaji-Say, jonne kylän ulkopuolelle on hiljattain rakennettu kylpylä. Siellä on kuumia lähteitä sekä sisällä että ulkona. Kylpylässä voi nauttia kauniista näkymistä Issyk-Kul-järvelle ja lumipeitteiseen Tien-Shan-vuoristoon samalla, kun nauttii lämpimästä mineraalipitoisesta kylvystä.

Seuraava kohteemme on Bokonbayevon maalaiskylä. Siellä on verstas, jossa paikalliset naiset valmistavat perinteistä kirgisialaista huopaa. Saamme tilaisuuden seurata prosessia villasta huovaksi, josta tehdään esim. shyrdak-mattoja. Saamme käsityksen menetelmästä, joka on otettu Unescon suojelukohteeksi. Voit myös ostaa tuotteita tuliaisiksi.

Iltapäivän päätteeksi saavumme yöpymispaikkaamme, joka eroaa kaikista edellisistä. Majoitumme nimittäin perinteisiin jurttiin, jotka tunnetaan myös Mongoliassa. Yövymme perinteiseen paimentolaistyyliin pienissä ryhmissä. Ennen kuin käymme levolle, pieniin uuneihin sytytetään tulet ja telttoihin levitetään värikkäitä mattoja, tyynyjä ja peittoja.

Aamiaisen jälkeen ajamme takaisin Biškekiin. Matkaamme pitkin muinaista Silkkitietä ja pysähdymme Balasagunin silkkitiekaupungissa lähellä Buranaa. Balasagun oli 900-luvulla Kara-Khanidin kaanikunnan pääkaupunki.

Kiinnostavan pysähdyksen jälkeen jatkamme matkaa pääkaupunkiin Biškekiin, jossa iltapäivä on omaa aikaa. Yksi ilmeinen vaihtoehto on käydä jossakin Biškekin monista basaareista. Basaareissa myydään perinteisiä käsitöitä, kiinalaisia piraattituotteita, villatuotteita, kalpak-hattuja, korealaisia lapasia, silkkihuiveja ja paljon muuta. Basaarit eivät keskity pelkästään tavaraan, vaan tarjolla on myös ruokaa. Näet, miten perinteisiä ruokalajeja valmistetaan, ja voit nauttia tavanomaisesta poikkeavan välipalan.

Illalla syömme hyvän illallisen yhdessä kaupungin parhaista ja juhlavimmista ravintoloista.

Lennämme takaisin Helsinkiin.