Kazakstan ja Kirgisia

Illalla lähdemme lentäen kohti Kazakstania. Laskeudumme Almatyyn seuraavana aamuna.

Perille päästyämme ajamme suoraan hotellille, jossa voimme hieman levähtää lentomatkan jälkeen.

Almaty (entinen Alma-Ata), on Kazakstanin suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on yli 1,9 miljoonaa. Nimi Almaty voidaan kääntää ”omenien isäksi”, ja alueen ilmasto onkin suotuisa omenien viljelylle. Vuonna 1929 Almatysta tuli pääkaupunki, mutta 1997 pääkaupunki siirrettiin Astanaan. Siirrolle on useita selityksiä. Jotkut väittävät, että syyt olivat geopoliittisia, toiset sanovat, että Almatyn sijainti maan kaakkoiskulmassa oli käytännöllinen.

Panfilovin puisto ja sen tunnettu puukirkko sijaitsevat keskellä Almatya. Sieltä aloitamme päivän kaupunkikierroksen. Puistosta jatkamme kierrosta Almatyn keskustassa: hienoja vanhoja rakennuksia ja leveitä bulevardeja, joita vehreät puut reunustavat. Almatyn asukkaat rakastavat kaupunkiaan varauksetta. Tienšan-vuoristo – nimi merkitsee ”taivaallista vuorta” – luo upeat puitteet kaupungille. Almaty on lisäksi yksi Trans-Siperian radan eteläisen osan pysähdyspaikoista.

Käymme vilkaisemassa myös kaupungin musiikkimuseota, jonka kokoelmiin kuuluu on yli 1 000 ainutlaatuista soitinta. Kazakstanilaiset ovat hyvin ylpeitä musiikkiperinteestään, ja museossa saa tästä hyvän käsityksen. Iltapäivällä nousemme Kok Tobe -vuorelle. Köysirata vie meidät mukavasti 1 100 m korkealle Kok Tobelle, joka on suosittu retkikohde paikallisten keskuudessa. Vuorelta on mahtavat näkymät yli kauniin kaupungin.

Päivän päätteeksi nautimme illallisen.

Aamiaisen jälkeen poistumme hotellista ja lähdemme kohti Charyn-kanjonia. Charyn-kanjonissa maisemat ovat vaikuttavat: punaisia hiekkakivivuoria ja eroosion kuluttamia jokilaaksoja sekä puoliaavikkoa. Kanjoni kulkee pitkin Tienšan-vuoristoa ja yli 150 km:n matkan pitkin Charynjokea, joka virtaa syvän kanjonin pohjalla. Jotkut kutsuvat Charyn-kanjonia Coloradon Grand Canyonin kopioksi, mutta seutu on kyllä jotakin hyvin erityistä ja ainutlaatuista.

Pysähdymme ihastelemaan tätä upeaa luonnonilmiötä ja katselemme lähemmin aluetta, jota kutsutaan myös nimellä Linnalaakso. Sen hiekkakivivuoret muistuttavat nimittäin muodoltaan linnaa. Teemme helpon ja lyhyen kävelyretken kanjonin pohjalla, jossa pikku tie johdattaa meidät ohi hyvin erikoisten, pystysuorien seinämien ympäröimien kalliomuodostelmien.

Päivän päätteeksi saavumme perille pieneen Satyn kylään. Majoitumme tänne kahdeksi yöksi, mikä suo meille mahdollisuuden päästä lähelle luontoa sekä paikallisten elämää. Saty sijaitsee Tienšan-vuoriston juurella, ja sitä ympäröivä luonto on tekee varmasti vaikutuksen. Täällä käy vain vähän matkailijoita, ja asukkaat ovat ystävällisiä ja suhtautuvat kävijöihin kiinnostuneesti.

Päivän päätteeksi nautimme majatalossamme illallisen.

Tänään teemana on mahtava luonto. Aamiaisen jälkeen käymme yhdellä kauniista Kolsayjärvistä Kirgisian rajan tuntumassa. Järvi sijaitsee n. 1 800 metrin korkeudessa ja sitä ympäröi korkeita puita kasvava metsä. Eläimistö ja linnusto on rikasta ja vaihtelevaa, ja alueella kasvaa yli 700 kasvilajia, joista 11 harvinaista. Kävelyretki järvellä kulkee kumpuilevassa maastossa pitkin hyvin merkittyä polkua. Reitin pituus on noin kaksi kilometriä. Matkan varrella pidämme tauon ja nautimme lounaaksi eväät samalla luontoa ihastellen.

Mielenkiintoisten elämysten jälkeen suuntaamme Kirgisian rajalle ja sieltä Issyk Kul -järven rannalla sijaitsevaan Karakoliin. Saavumme perille hotelliin vasta illalla ja syömme illallisen hotellissa.

Aamiaisen jälkeen tiedossa on mielenkiintoinen päivä. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme sijaitsee Jeti Oguzin kylän länsipuolella. Alue tunnetaan parhaiten erikoisesta punaisten hiekkakivikallioiden muodostelmasta. Yksi kalliomuodostelmista on nimeltään Razbitoye Serdtse – Särkynyt sydän. Tunnettu on myös parantola, jossa allekirjoitettiin Venäjän ja Kirgisian välinen riippumattomuussopimus 1991.

Tutustumme alueeseen, minkä jälkeen palaamme Karakoliin (entiseltä nimeltään Prževalski), jossa käymme mm. venäläisestä tutkimusmatkailijasta Nikolai Prževalskista kertovassa museossa. Karakolin keskustassa on myös kaunis ortodoksikirkko. Meillä on lisäksi aikaa katsella kaupunkia omatoimisesti.

Aamiaisen jälkeen pakkaamme matkatavarat bussiin ja ajamme kohti länttä. Määränpäämme on pääkaupunki Biškek.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on kiinnostava projekti Bokonbayevossa: työpaja, jossa paikalliset naiset valmistavat perinteistä kirgisialaista huopaa, josta tehdään esim. shyrdak-mattoja. Kirgisian paimentolaiset alkoivat käyttää huopaa mattojen yms. valmistuksessa jo antiikin aikoina. Kirgisialaisten mattojen valmistukseen ovat vaikuttaneet mm. elinolot, ilmasto, luonto ja sosiaaliset tekijät. Shyrdak-matoissa käytetään yleensä luonnonvärejä ja erilaisia huopamosaiikkeja. Maton valmistus on aikaa ja vaivaa vievä prosessi, minkä vuoksi maton valmistus kestää 2–6 kk. Shyrdak on kirgiisien kodeissa yksi arvokkaimmista esineistä, ja paimentolaiset käyttävät mattoja yhä jurtissaan. Voit ostaa tuotteita tuliaisiksi tavallista edullisempaan hintaan.

Matka kohti Biškekiä jatkuu kauniin Issyk Kul -järveä seuraillen. Järvellä on syvyyttä yli 650 m ja se on maailman toiseksi suurin vuoristojärvi.

Parin tunnin kuluttua maisema muuttuu ja siirrymme tyypilliselle arolle. Ajamme pitkin entistä Silkkitietä ja pysähdymme entisessä silkkitiekaupungissa Balasagunissa lähellä Buranaa. Balasagun oli 900-luvulla Karakhanidin dynastian tärkeä pääkaupunki. Matkan varrella näemme aprikoosi- ja mulperipuita kippuraisine oksistoineen. Siellä täällä näkee pieniä muslimien hautapaikkoja.

Saavumme Biškekiin vasta illalla.

Pysyvästi lumipeitteiset Ala-Too-vuoret (korkeimmat huiput ulottuvat yli 4 800 metriin) muodostavat näyttävät kulissit Kirgisian pääkaupungille. Täällä kulkee yksi Keski-Aasian maantieteellisistä jakolinjoista: kaupungin pohjoispuolella avautuu loputon Venäjän aro, eteläpuolella on vuoria niin kauas kuin silmä kantaa.

Biškek on keskiaasialaisittain nuori kaupunki – perustettu 1825 – jonka rakennukset edustavat pääasiassa neuvostotyyliä. Ensivaikutelmaa leimaavat kookkaat hallintorakennukset ja puistot isänmaallisine patsaineen. Kaupungissa on toki myös monia pieniä viehättäviä ukrainalaistyylisiä taloja. Pysäköimme bussin keskustaan ja lähdemme kävelylle: siistejä puistoja, museoita, tavarataloja ja basaareja. Ehdit tutustua kaupunkiin myös omatoimisesti. Kivassa kahvilassa nautitun illallisen jälkeen loppuilta on omaa aikaa.

Aamiaisen jälkeen on aika hyvästellä Kirgisia ja suunnata takaisin Almatyyn. Reittimme kulkee ohi lumipeitteisen Zaili Alatau -vuoriston, joka muodostaa maantieteellisen jakolinjan Kirgisian ja pohjoisen loputtomien arojen väliin.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on Medeun jäärata, joka on yksi maailman korkeimmalla (1691 m) sijaitsevista radoista. Sillä tehtiin – kiitos ohuen ilman – neuvostoaikoina useampia maailmanennätyksiä kuin missään muualla. Mäntyjä ja muita havupuita kasvavasta laaksosta vuoret nousevat jyrkkinä ylöspäin. Täällä on laajoja aukeita, joilla kasvaa vuoristokasvillisuutta sekä karuja, paljaita aroja. Parvi surkeita korppeja ja himalajankorppikotkia leijailee jäätiköiden yllä ja murmelit kököttävät alas vyöryneiden kivien väleissä. Saatamme hyvinkin nähdä kauriita laiduntamassa vuorenrinteillä.

Loppupäivä on aikaa katsella kaunista Almatya omatoimisesti. Käy jossakin kaupungin monista museoista tai Vihreällä torilla, jolla on mahdollisuus tehdä löytöjä. Almatyn metroverkkoa on laajennettu, ja nyt laajennustyö on valmis. Kuten kaikissa muissakin entisissä neuvostovaltioissa, metroasemat on koristeltu kauniisti. Mikäli haluat mieluummin rentoutua, Almatyn vanhassa kaupunginosassa on lukuisia viihtyisiä kahviloita, joissa voi katsella ohikulkijoita.

Tapaamme illalla ja nautimme yhteisen läksiäisillallisen.

Varhaisen aamiaisen jälkeen suuntaamme lentokentälle. On aika palata kotiin.