Junamatka Pohjois-Intiassa – elämyksien ja värien kirjo

Lennämme Helsingistä kohti Intian pääkaupunkia, Delhiä.

Laskeudumme Delhiin Indira Gandhin kansainväliselle lentoasemalle varhain aamulla ja lähdemme heti tutustumaan kaupunkiin.
 

Delhin historia ulottuu yli 3 000 vuoden päähän. Kaupungilla on ollut suuri vaikutus Intian kulttuurihistoriaan. Kun Intian muut rannikkokaupungit olivat vielä pelkkiä mutaisia penkereitä, oli Delhi ikivanhan valtion vilkas pääkaupunki. Harvat kaupungit on rakennettu, vallattu, ryöstetty, poltettu, hylätty ja rakennettu uudestaan yhtä monta kertaa kuin Delhi. Kaiken kaikkiaan kaksi kuningatarta ja 70 kuningasta pitänyt valtaa kaupungissa sitten vuoden 1193. Valloittajia on tullut ja mennyt ja he kaikki ovat jättäneet kaupunkiin jälkensä, hyvässä ja pahassa.

Delhi on hengästyttävä ja värikäs pääkaupunki, jossa menneisyys ja nykyaika elävät rinta rinnan. Tai pikemminkin se on kaksi kaupunkia yhdessä: Vanha Delhi (eng. Old Delhi) on moskeijoita ja basaareja, Uusi Delhi (eng. New Delhi) on brittien 1930-luvulla alulle panema elegantti metropoli, jossa on leveitä bulevardeja, loistokkaita rakennuksia ja hyvin hoidettuja puutarhoja.

Vanha ja uusi elävät rinnakkain useimmissa intialaisissa kaupungeissa, mutta missään muualla se ei ole yhtä silmiin pistävää kuin Delhissä. Vanha, köyhä kaupunginosa elää omaa elämäänsä niin kuin aina ennenkin samalla kun rikkaat ja poliittinen eliitti linnoittautuvat korkeiden aitojen taa ja keskustelevat sivistyneesti köyhyydestä. Delhin tilanne kuvastaa hyvin koko maan tilannetta.

Aloitamme kaupungin uudemmasta osasta, jossa käymme katsomassa mm. India Gatea ja kaupungin vihreitä keuhkoja, Sir Edward Lutyens Parkia. Myöhemmin päivällä suuntaamme vanhaan osaan, jossa seikkailemme mm. jännittävällä basaarialueella. Basaarien kojut myyvät kaikenlaisia outoja hedelmiä ja tuoksuvia yrttejä. Kojujen väleissä on pieniä vaatimattomia kauppoja, joissa räätälit, parturit ja käsityöläiset ovat aina kiireisiä.

Päivän päätteeksi nautimme hyvin ansaitun illallisen hotellissamme.

Ajamme varhain aamulla rautatieasemalle, jossa Varanasin-juna odottaa. Junamatka kestää n. 8 tuntia. Juna kuljettaa meidät Uttar Pradeshin, Intian väkirikkaimman osavaltion, keskisen osan läpi.

Junamatka Intiassa on hyvin erityinen kokemus. Junamatkalla pääsee katselemaan maaseutua ja sen asukkaita. Aiemmin junamatkat Intiassa tapahtuivat täyteen pakkautuneissa, hajoamispisteessä olevissa junavaunuissa, joissa jopa portaat ja katto olivat täynnä puolialastomia ihmiskehoja. Vielä nykyäänkään Intian junat eivät ole maailman nopeimpien ja täsmällisimpien joukossa. Pikajunat ovat kuitenkin nopeita ja tehokkaita, ja me matkustamme mukavasti: jokaisella on oma istumapaikka ja hyvin tilaa ympärillä.

Varanasi sijaitsee kohdassa, jossa Gangesjoki tekee pienen mutkan. Ganges virtaa näin ollen kaupungissa muutaman kilometrin etelästä pohjoiseen, mikä on tehnyt Varanasista erittäin pyhän. Varanasi on ollut yli 2 000 vuoden ajan Intian uskonnollinen pääkaupunki ja hindujen ehdottomasti tärkein pyhiinvaelluspaikka. Varanasi merkitsee hinduille samaa kuin Mekka muslimeille. Kaikki hindut tekevät pyhiinvaelluksen tänne meditoidakseen ja kylpeäkseen pyhässä joessa. Lisäksi hindut toivovat kuolevansa täällä. Jokivarren portailla palaakin hautajaisrovioita vuorokauden ympäri.

Perillä Varanasissa ajamme suoraan keskustahotellillemme. Loppupäivä on varattu omille seikkailuille tai rentoutumiselle hotellissa.

Päivän päätteeksi osallistumme kauniiseen ilta-pujaan erään hindutemppelin luona Gangesin rannalla. Puja on uskonnollinen rituaali, jonka kuka tahansa voi toimittaa. Temppeleissä pujan toimittavat kuitenkin pääasiassa papit, jolloin muut ovat enemmän katsojia kuin osallistujia.

Ajomatka: Juna – noin 800 km/ 8 tuntia

Hyvien yöunien jälkeen on tullut aika katsella lähemmin Varanasia, jonka asukasluku on noin 2 miljoonaa ja joka on Intian 15. suurin kaupunki. Varanasi, jonka alkuperä on kadonnut mytologian usvaan, on yksi maailman vanhimpia yhä asuttuja kaupunkeja. Tarkka perustamisvuosi on tuntematon, mutta kaupungin väitetään olleen tärkeä kulttuurinen ja uskonnollinen keskus jo yli 3 000 vuoden ajan. Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että alueen asutus voidaan jäljittää noin vuoteen 1200 eKr., mikä alleviivaa kaupungin pitkää ja rikasta historiaa.

Aloitamme päivän käymällä Bharat Matan temppelissä. Temppeli, joka muodostaa voimakkaan vastakohdan perinteisille intialaisille temppeleille, on omistettu Äiti Intialle. Jumalien ja jumalattarien sijaan temppelissä on vaikuttava marmoriin kaiverrettu Intian kartta. Vuonna 1936 avattu ja Mahatma Gandhin tukema temppeli symboloi Intian kansallisuusaatetta ja yhtenäisyyttä. Tunnelmaa leimaa pikemminkin isänmaallisuus kuin uskonnollinen palvonta, mikä tekee temppelistä kiinnostavan ja ajatuksia herättävän kohteen.

Jatkamme kävellen vanhankaupungin läpi. Tuntuu kuin siirtyisimme toiseen aikaan. Labyrinttimaisia kapeita katuja reunustavat ikivanhat rakennukset ja meno on vilkasta. Riksojen äänet, savun tuoksu ja paikallisten kauppiaiden huudot sekoittuvat aisteja aktivoivaksi sinfoniaksi. Katsastamme mm. paikallisen sari-torin, joka on yksi värikkäimpiä, mitä kuvitella saattaa. Tori on hämmästyttävä näky: perinteisiä intialaisia sareja kiiltävästä silkistä yksityiskohtaisiin brokadeihin. Myyjät esittelevät ylpeinä tuotteitaan ja paikalliset ostajat tinkivät hinnoista. Jokainen sari kertoo oman tarinansa, joka on kudottu Varanasin rikkaaseen kulttuurikarttaan.

Päivän kokemusten jälkeen palaamme hotellille, jossa on aikaa levähtää ennen kuin syömme yhteisen illallisen hotellissa.

Hieman ennen auringonnousua seuraamme pyhiinvaeltajia alas Gangesille. Mikäli taivas on kirkas, näemme, että joki tekee kaupungin kohdalla puoliympyrän tai puolikuun – Shiva-jumalan merkin. Joen toisella puolella ei ole asutusta, sillä hindut eivät pidä kyseistä maakaistaletta pyhänä. Jos ihminen kuolee siellä, hän syntyy uudelleen apinana tai naisena. Kun taivas värjäytyy punaiseksi ja valon heijastuminen Gangesista enteilee uutta päivää, lähdemme joelle soutuveneillä. Aamusumu antaa maisemille hieman yliluonnollisen vivahteen, ja ympäristö muuttuu nopeasti jättimäiseksi kaleidoskoopiksi, jossa sekoittuvat temppelipapit, sadhut, kytevät polttohautausnuotiot ja pyhiinvaeltajat yläruumiit paljaina tai punaisiin, keltaisiin ja sinisiin sareihin kietoutuneina laskeutumassa viimeiset portaat veteen. Tätä on Intia parhaimmillaan!

Aamiaisen jälkeen käymme katsomassa jokivarren vanhaa basaaria ja jatkamme alas joelle ja portaille, joilla toimitetaan polttohautauksia. Koko päivän alueen yllä leijuu savua. On melko tavallista, että yleisö seuraa vainajaa matkalla hautajaisiin. Näkymä on yhtä aikaa karmea, vertaansa vailla ja vapauttava.

Kyllästettyämme itsemme aamupäivän monilla elämyksillä syömme hyvän lounaan. Sitten lähdemme retkelle Sarnathiin, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Varanasista koilliseen. Kontrasti Varanasiin on valtava: Sarnath on rauhallinen buddhalainen keskus, jossa näemme stupia (kypärän tai kellon muotoisia pyhiä rakennuksia) ja pieniä temppeleitä. Täällä Buddha piti noin 2 500 vuotta sitten ensimmäisen puheensa seuraajilleen.

Meillä on aikaa käveleskellä ja nauttia kauniista ympäristöstä ennen kuin iltapäivän päätteeksi palaamme Varanasiin.

Päivän ajomatka bussilla noin 40 km

Aamu on varattu omille seikkailuille, sillä juna Khajurahoon lähtee vasta keskipäivällä. Aamupäivän päätteeksi siirrymme rautatieasemalle. Otamme hotellista mukaan omat eväät, joten voimme muiden matkalaisten tapaan nauttia lounaan junan kyydissä.

Koska Khajuraho on nykyään pienehkö kaupunki, jonka asukasluku on noin 25 000, sinne ei ole suoraa junayhteyttä. Näin ollen nousemme Sarnath Expressin kyytiin, joka vie meidät Satnaan, 120 km päähän Khajurahosta. Loppumatkan kuljemme bussilla ja saavumme hotellille illan päätteeksi.

Kuten Taj Mahal, Jaipur, Delhi ja Varanasi, Khajurahon temppelit on yksi Intian tärkeimmistä nähtävyyksistä. Kerran Khajuraho oli iso chandela (pääkaupunki), mutta nykyään se on suhteellisen pieni kaupunki, huolimatta monista turisteista. Khajurahossa on eniten keskiajalta peräisin olevia hindulaisia ja jainalaisia temppeleitä koko Intiassa. Temppelit, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin, tunnetaan erityisesti eroottisista veistoksista.

Yhä nykyään ihmetellään, miksi temppelit rakennettiin näin autioon paikkaan. Meidän on kuitenkin oltava kiitollisia tästä syrjäisestä sijainnista, koska se on mahdollistanut temppeleiden säilymisen. Khajuraho säästyi nimittäin muslimiarmeijoilta, jotka tuhosivat Pohjois-Intiaa 1100–1400 ja jotka olisivat olleet liiankin halukkaita tuhoamaan tämän tyyppiset temppelit.

Kun katselemme eri temppeleitä, huomaamme, ettei mitään jätetä mielikuvituksen varaan.

Päivän ajomatkat: Juna – 300 km / 6 tuntia ja bussi 120 km / 2½ tuntia.

Tänään kierrämme laajalla temppelialueella, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Yksi kohokohdista on epäilyksettä Kandariya Mahadevan temppeli, joka on omistettu Shivalle. Tämä on Khajurahon temppeleistä suurin ja koristeellisin, ja tunnetaan vaikuttavasta koostaan ja hienostuneesta arkkitehtuuristaan. Temppelin julkisivu on peitetty lukemattomilla veistoksilla, jotka kuvaavat elämän eri osa-alueita, mukaan lukien kuuluisat eroottiset hahmot, jotka heijastavat tantrista filosofiaa ja ihmisen olemassaolon juhlistamista sen kaikissa muodoissa.

Käymme katsomassa myös Chandelan temppeleitä, jotka ovat hajallaan alueella ja kertovat Chandela-dynastian voimasta ja uskonnollisesta omistautumisesta. Nämä temppelit hienoine veistoksineen ja taidokkaine koristeluineen esittävät hindujumalia ja -jumalattaria sekä kohtauksia mytologiasta. Kaikki koristelut ovat kuin peilausta tuonaikaisesta yhteiskuntarakenteesta ja uskonnollisista vakaumuksista.

On mahdotonta olla vaikuttumatta muinaisten taiteilijoiden käsityötaidosta. Jokainen kivi on veistetty uskomattoman tarkasti ja yksityiskohtaisesti. On kuvattu kaikenlaista eleganteista tanssijoista taistelukohtauksiin ja arkisiin aktiviteetteihin, jotka kaikki kertovat tarinaa menneestä ajasta.

Syömme lounaan paikallisessa ravintolassa ja sulattelemme kokemuksia. Sitten palaamme hotellille. Loppupäivä on varattu omille seikkailuille.

On tullut aika hyvästellä Khajuraho ja suunnata seuraavaan kulttuuriaarteeseen, nimittäin Orchhan kaupunkiin. Matkan varrella pysähdymme syömään lounaan paikallisessa ravintolassa.

Orchha oli muinoin Bundelan vanhan hallitsijasuvun vilkas pääkaupunki. Orchha on yksi Intian kätketyistä aarteista, joka jää monilta maahan vuosittain tulevilta turisteilta näkemättä. Kaupunki sijaitsee useiden hyvin säilyneiden palatsien ja temppelien keskellä Betwajoen varrella. Joen keskellä on linnoitettu saari.

Alunperin kaupunki perustettiin vuonna 1531. Se toimi mahtavan rajputien kuningaskunnan pääkaupunkina vuoteen 1783. Monet palatsit ja temppelit ovat peräisin tuolta ajalta eli 1500-luvulta. Temppelit ovat yhä käytössä ja niissä vierailee useita tuhansia kävijöitä vuosittain.

Orchhaan saavuttuamme ajamme suoraan hotellille. Huoneisiin asetuttuamme lähdemme tutustumaan kaupunkiin. Menemme katsomaan vaikuttavaa Raman temppeliä, jonka syntytarina on hyvin ainutlaatuinen ja kiinnostava. Legendan mukaan temppeliä ei alunperin rakennettu temppeliksi, vaan Orchhan hallitsijan, Raja Madhukar Shah Ju Devin (1554–1592), palatsiksi 1500-luvulla.

Tarinan mukaan Raja Madhukar Shah oli Krishan seuraaja, mutta hänen kuningattarensa Ganesh Kunwari (tunnetaan myös nimellä Kamla Devi) oli Raman seuraaja. Eräänä päivänä kuningas haastoi kuningattaren tuomaan herransa Raman Orchhaan. Kuningatar teki pitkän pyhiinvaelluksen Ayodhyaan, Raman synnyinpaikkaan, täyttääkseen vaatimuksen. Intensiivisen rukouksen ja uskollisuuden osoitusten jälkeen Rama siunasi kuningatarta ilmoittamalla, että suostui seuraamaan tätä Orchhaan sillä ehdolla, että Rama olisi kaupungin ensisijainen jumala ja että paikka, johon hänet sijoitettaisiin, olisi hänen viimeinen lepopaikkansa.

Kun kuningatar palasi Orchhaan, Raman patsas pystytettiin väliaikaisesti hänen yksityiseen palatsiinsa temppelin rakentamisen ajaksi. Kun tuli aika siirtää patsas uuteen temppeliin, sitä ei saatu liikutettua. Tästä syystä palatsista tehtiin Raman temppeli.

Tämä palatsin ja temppelin yhdistelmä sekä ainutlaatuinen tarina siitä, miten Raman patsas päätyi paikalle, tekevät Raman temppelistä Orchhassa erityisen ja pyhän. Se on Intian ainoa temppeli, jossa Ramaa palvotaan kuninkaana eikä vain jumalana.

Päivän ajomatka bussilla noin 170 km / 4–5 tuntia.

Aamupäivällä teemme monipuolisen kävelyretken linnoitetulla saarella ja käymme kaupungin kolmessa palatsissa: vaikuttavassa Jehangir Mahalissa, joka tarjoaa upeita näköaloja, sekä sen arkeologisessa museossa, Raj Mahalissa, jossa on kauniita seinämaalauksia, sekä Raj Praveen Mahalissa.

Lounaan jälkeen ajamme lähistöllä sijaitsevaan Jhansiin, jossa nousemme Agran-junaan. Olemme perillä Agrassa vasta illalla. Majoitumme ihastuttavaan hotelliin.

Agran historiasta tiedetään vain vähän, mutta 1500-luvun alussa siitä tuli suurmogulien valtakunnan pääkaupunki ja Intian niemimaan todellinen valtakeskus.

Suurmogulit hallitsivat osia Afganistanista ja Persiasta ja valloittivat laajoja alueita Pohjois-Intiasta. Suurmogulien, joiden valtakausi kesti noin 200 vuotta vuodesta 1500 vuoteen 1700, arvellaan olleen vaikutusvaltaisimpia kaikista Intian ulkopuolelta tulleista hallitsijoista.

Päivän ajomatkat: Juna 230 km/ 2½ tuntia ja bussi 25 km / 45 min.

Päivän kohokohta on tietenkin Taj Mahal. Shah Jahan rakennutti Taj Mahalin hautamuistomerkiksi vaimolleen Mumtaz Mahalille, joka kuoli lapsivuoteeseen. Persialaistyylinen Taj Mahal on rakennettu 1631 hohtavanvalkoisesta marmorista ja koristeltu miljoonin puolijalokivin. Rakennus seisoo neljä metriä korkealla korokkeella ja sitä ympäröi neljä hoikkaa minareettia. Mausoleumi säteilee ainutlaatuista harmoniaa.

Vierailemme myös Agran punaisessa linnoituksessa, jonka rakennutti suurmoguli Akbar vuosina 1565–73. Vaikuttava linnoitus on hyvin hoidettu rakennus, jossa näkyy selvästi vaihtuneiden hallitsijoiden merkit Akbarin punaisesta hiekkakivestä Shah Jahanin valkoisiin marmoripintoihin, joihin on upotettu jalokiviä. Näkymä Yamuna-joelta Taj Mahalille on häikäisevä.

Pian Taj Mahalin valmistumisen jälkeen suurmoguli Shah Jahanin vallan sokaisema poika Aurangzeb kaappasi vallan, murhasi nuoremman veljensä ja sulki isänsä Agran linnoituksen Jasmiinitorniin. Tornin kauniilta marmoriparvekkeelta Shah Jahan katseli kaihoten Taj Mahalia, rakkaan vaimonsa hautamonumenttia, aina kuolemaansa saakka.

(Huomaathan, että lähdöillä, joilla matkapäivä 10 osuu perjantaihin, käymme Taj Mahalissa seuraavana päivänä (matkapäivä 11), sillä Taj Mahal on suljettu perjantaisin.)

Aamupäivä on varattu ostoksille ja omille seikkailuille. Agrassa on hienoja kauppoja, joissa myydään intialaista marmoria. Käymme yhdessä niistä ennen kuin lähdemme tutkimaan kaupunkia omatoimisesti.

Keskipäivällä lähdemme kohti Delhiä. Matka Agrasta Delhiin kestää huolimatta suhteellisen lyhyestä etäisyydestä. Tie on yksi Intian vilkkaimmista, ja on aivan uskomatonta, miten liikenne liukuu läpi autokaaoksen. Perillä Delhissä olemme vasta illalla. Majoitumme hotelliin ja nautimme yhteisen illallisen.

Elämyksekkään matkan päätteeksi on aika sanoa näkemiin Intialle.  Lennämme Helsinkiin.