Albatrosin Japani

Lennämme reittilennolla Tokioon.

Menemme bussilla Naritan kentältä Tokioon, jonne on noin 1,5 tunnin ajomatka.

Tokio, Japanin suuri metropoli oli alkujaan pieni kalastajakylä, tänä päivänä se on yksi maailman moderneimmista suurkaupungeista. Täällä vanha ja uusi kulttuuri kohtaavat monimuotoisella tavalla. Tokio ei ole vain yksi kaupunki, vaan reilusta 20 erillisalueesta koostuva, maailman toiseksi suurin metropolialue. Suur-Tokiossa on noin 36,5 miljoonaa asukasta. Kaupunki on jopa hämmästyttävän siisti ja turvallinen valtavaksi suurkaupungiksi. Tokiossa riittää tutkittavaa useammaksi päiväksi ja reissuksi.

Viemme laukut hotelliin ja lähdemme lounaalle. Tutkimusmatka makuelämyksiin voi alkaa! Vierailemme lounaan jälkeen Meiji Jingussa, Japanin suurimmassa shintotemppelissä. Temppeli valmistui vuonna 1920 ja se symbolisoi keisarin jumalallista roolia paitsi japanilaisessa yhteiskunnassa myös maan uskonnollisena johtajana. Vasta toisen maailmansodan jälkeen keisari menetti statuksensa jumalallisena ja poliittisena johtajana. Jatkamme paikallisten ja turistien suosimaan Shibyaan, koko Tokion liikenteen solmukohtaan. Shibuya-risteyksessä kohtaat talon kokoiset neonvalomainokset, kiireiset liikemiehet, trendikkäät nuoret ja koulupukuiset lapset. Aseman edessä on pieni Hachiko-koiran patsas, paikallisten suosima kohtauspaikka. Liikuttava tarina kertoo Hachi-koirasta, joka uskollisesti odotteli asemalla isäntäänsä senkin jälkeen, kun tämä oli kuollut.

Iltapäivällä menemme hotelliimme lepäämään toviksi ja illalla otamme toisen lähituntuman mahtavan monipuoliseen japanilaiseen keittiöön. Ruokakulttuuriin tutustuminen on yksi matkamme tärkeimmistä teemoista.

Japanin matkan ensimmäisen päivän (saapumispäivä Japaniin) ohjelma voi vaihdella sen mukaan, mihin aikaan lento saapuu Japaniin. Näin ollen esim. kaikkea saapumispäivään merkittyä ohjelmaa ei välttämättä voida toteuttaa samana päivänä (esim. tervetuloillallinen). Kaikki ohjelmaan merkityt kohteet esim. Tokiossa toteutetaan, mutta ne voivat olla eri päivänä kuin alkuperäisessä matkaohjelmassa (esim. tervetuloillallinen voi olla matkapäivänä 3).

Lähdemme retkelle Hakonen kansallispuistoon, Tokiosta länteen. Kaunis ja majesteettinen Fuji-vuori on Japanin tunnetuin symboli ja yksi maan pyhimmistä paikoista. Jos sää sallii, vuoren voi nähdä matkalla monesta suunnasta. Fuji kohoaa 3 776 metriin ja on Japanin korkein vuori. Tulivuoren muovaamassa maisemassa, joka on vain 40 000 vuotta vanhaa, meitä odottaa risteily Ashijärvellä ja matka gondolihissillä ylös Komagatake-vuorelle. Ylhäältä on hienot näkymät Fujille. Palaamme Tokioon illalla.

Teemme päivän retken pääosin kävellen ja myös metrolla. Aloitamme käymällä Tsujikin kalatorilla, joka on ollut maailman suurin ja palvellut samalla paikalla Tokion asukkaita ja ravintoloita yli 80 vuoden ajan. Nyt tukkupuoli torista on kuitenkin  siirretty kaupungin ulkopuolelle ja siellä vierailuille on asetettu tiukkoja rajoituksia. Tsujikin kalahalleille suunniteltiin uutta käyttöä Tokiossa 2020 järjestettäviä kesäolympialaisia ajatellen. Olympialaiset jouduttiin koronan vuoksi kuitenkin siirtämään vuodella eteenpäin ja moni asia jouduttiin miettimään uudelleen. Kalatori on ehdottomasti edelleen käymisen arvoinen, sillä sieltä löytyy runsaasti tuoreita kalaherkkuja tarjoavia ruokakojuja. Täällä maistelemme taatusti tuoretta sushia.

Kalojen valtakunnasta jatkamme tutustumista kuhisevaan Tokion metropoliin. Kaupungin arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta voi olla montaa eri mieltä, mutta yksitoikkoista se ei ainakaan ole.

Käymme Hamarikyun perinteisessä puutarhassa keskellä Tokion hyörinää, keitaassa keskellä kaupunkia. Täällä jatkamme laivalla ihmisen rakentamalle saarelle, Odaiballe. Saari on suosittu vapaa-ajanviettopaikka tokiolaisten keskuudessa ja täällä syömme lounaan (omakustanteinen)

Menemme Ginzaan, joka on luksustavaroiden ostosalue Tokiossa. Ginza on kuin Fift Avenue New Yorkissa tai Champs-Elyseés Pariisissa. Vilkkaan pääkadun kuvaan kuuluvat niin matkailijat, paikalliset ostoksilla kävijät kuin kiireiset japanilaiset liikemiehetkin. Käymme tutustumassa Tokyo International Forumiin, suureen kongressikeskukseen, joka valmistui vuonna 1996. Lasia ja terästä säästelemättä. Forumissa järjestetään messuja, konsertteja ja näyttelyitä.

Jatkamme kävellen Japanin keisarillista palatsia, joka sijaitsee Chidoyan alueella lähellä Tokion päärautatieasemaa. Palatsi tuhoutui pahasti toisessa maailmansodassa. Se rakennettiin uudelleen 1968 ja siinä on jäljellä osia myös alkuperäisestä palatsista. Palatsiin ja sen suljetulle alueelle emme pääse sisälle, mutta näemme palatsin puistosta käsin.

Tokion modernista suurkaupunkitunnelmasta siirrymme kuuluisalla Shinkansen-luotijunalla entiseen keisarilliseen kaupunkiin Kiotoon. Junamatkalla saamme käsityksen siitä, kuinka tiheästi asuttu maa Japani on. Jos sää sallii, voimme matkan varrella nähdä pyhän Fuji-vuoren. Shinkansen-junat ovat mukavia, täsmällisiä ja erittäin nopeita. Ennen junaan astumista on mahdollisuus ostaa mukaan ”bento”, tyypillinen japanilainen eväslaatikko. Bentoja on laaja valikoima, mutta tyypillisesti se sisältää riisiä, herkullisia lisukkeita ja pieniä annoksia esimerkiksi kalaa, lihaa, vihanneksia ja salaatteja. Herkullista eikä erityisen kallista.

Saavumme Kiotoon iltapäivällä. Saavuttuamme kaupunkiin vierailemme Fushimi Inari-taishan shintopyhäkössä, jossa kuljemme läpi lukemattomien oranssinpunaisten torii-porttien. Tuhannet torii-portit muodostavat kauniin, nousevan polun läpi vihreän metsän. Kaikki eivät tunne Fushimi Inari-taishaa, mikä ei vähennä sen arvoa mitenkään – päinvastoin, monille vierailu on yksi matkan kohokohdista.

Menemme yhdessä pienelle kävelyretkelle, joka suuntautuu Kioton Gion-kortteleihin. Täällä tunnelmalliset ruokapaikat houkuttelevat rinta rinnan perinteisten, huomaamattomien teehuoneiden kanssa, joissa Kioton kuuluisat geishat työskentelevät. Jos sinulla on onnea, saatat nähdä geishan sipsuttavan kadulla upeassa kimonossa huolellisesti puuteroiduin kasvoin. Voit käydä myös Kioton kuuluisalla Nishiki-torilla. Täältä löytyy valtava valikoima japanilaisia erikoisuuksia – hedelmiä ja vihanneksia, kalaa, lihaa, säilykkeitä ja pientä naposteltavaa.

Kiotossa on yli 1 600 buddhalaistemppeliä ja 270 shintolaispyhättöä. Sen lisäksi kaupungissa on keisarillinen palatsi, shoguneiden Nijon linna, sekä keisarillisia huviloita, puistoja ja liuta Japanin parhaita museoita.

Kioto oli ainoa Japanin suurkaupungeista, joka säästyi pommituksilta toisessa maailmansodassa. Väitetään, että syynä olivat kaupungin ainutlaatuiset kulttuuriaarteet. Valitettavasti kaupungin johto ei ole osoittanut samaa kunnioitusta, joten isot, kauniit puutalokorttelit ovat lähes kadonneet. Kukaan ei onneksi ole uskaltanut koskea tuhansiin temppeleihin, pyhättöihin ja ihastuttaviin puutarhoihin. Erityisesti kaupungin laitamilla tuntee siirtyvänsä aikaan, jolloin kauneus ja estetiikka olivat arvossaan.

Suuntaamme kohti etelää ja Naraa, Japanin ensimmäistä pysyvää pääkaupunkia. Narassa voimme nähdä joitakin maan vanhimpia ja vaikuttavimpia rakennuksia. Matkustamme Naraan junalla ja teemme kaupunkikierroksen kävellen ja/tai taksilla. Yksi kohteista on maailman suurin puurakennus, Todaiji-temppeli, joka on yhtä korkea kuin 12-kerroksinen asuintalo ja jossa sijaitsee maailman suurin pronssiveistos, 22 m korkea Buddha. Käymme myös Kasuga Taishassa, 1 335 vuotta vanhassa shintopyhätössä. Tietä Kasuga Taishaan valaisee 3 000 kivi- tai pronssilyhtyä. Temppelin yhteydessä on viehättävä kasvitieteellinen puutarha. Naran puistoalueella kuljeskelee vapaana yli 1 000 peuraa, joista monet ovat niin kesyjä, että ne melkein varastavat ruoan kädestä.
Palaamme Kiotoon käymme vaikuttavassa ja hyvin säilyneessä Nijon linnassa. Keisarillisen Japanin armeijan ylipäällikkö oli shogun. Pitkiä ajanjaksoja hän oli myös maan todellinen hallitsija. Keisarin rooli oli pikemminkin symbolinen. Tokugawa-shogunaatti rakensi Nijon linnan vuonna 1603. Linnan rakennukset ovat hyvin säilyneitä. Linnan rakentamiseen osallistuivat parhaat käsityöläiset, ja aikansa taitavimmat taiteilijat koristelivat sen. Satakielilattiat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka hienostunut linna on. Lattiat on rakennettu niin, että ne vikisevät linnun lailla, kun niillä astelee. Tarkoituksena oli suojella linnan asukkaita salamurhaajilta ja yllätyshyökkäyksiltä.

Teemme retken Kioton länsilaidalle, jossa teemme pienen pyöräretken Arashiyaman kauniissa luonnossa vuorten juurella. Vierailemme Unescon suojelemassa Tenryu-jin temppelissä, joka on kuuluisa 1300-luvulta peräisin olevasta kauniista zen-puutarhasta. Temppeli valmistui 1339 ja kuuluu buddhalaiselle Rinzai-koulukunnalle. Kävelemme läpi kauniin bambulehdon, jossa useita metrejä korkeiden bambujen muodostama metsä luo eksoottista tunnelmaa. Symmetriset riisipellot ja Unescon suojelemat rakennukset täplittävät maisemaa.

Iltapäivä ja ilta on omaa aikaa Kiotossa.

Hiroshima tunnetaan maailmalla tapahtumista elokuun 6. päivänä vuonna 1945. Koko maailma muuttui, kun ”Little Boy” iski Hiroshimaan ja päätti toisen maailmansodan. Yksinkertainen kupolimainen rauniorakennus seisoo muistuttamassa valtavasta tuhosta ja yli 100 000 ihmisen kuolemasta, jonka ydinpommi aiheutti. Lähellä on kaunis Rauhanpuisto, jossa palaa Rauhanliekki – se sammutetaan vasta, kun viimeinenkin ydinase maailmassa on tuhottu.

Käymme puistossa ja Rauhanmuseossa, jonka näyttely kertoo tapahtumien kulusta tuona tuhoisana päivänä. Hiroshima on rakennettu täysin uudestaan ja on hyvin erilainen kuin muut japanilaiset kaupungit leveine ja ilmavine katuineen. Syömme lounaan Hiroshimassa, jonka jälkeen nousemme paikallisjunaan. Matkustettuamme noin kolme varttia vaihdamme autolauttaan ja teemme lyhyen merimatkan Miyajiman saarelle, katsomaan erästä Japanin tunnetuimmista, kuvatuimmista ja rakastetuimmista kohteista: oranssinpunaista, ”leijailevaa” torii-porttia saaren edustalla. Kaunista, runollista ja niin tyypillisen japanilaista. Saarella on kauniita pyhättöjä, hauskoja katukeittiöitä (jotka tarjoavat mm. tuoreita, höyryävän kuumia ostereita) ja pieniä käsitöitä ja matkamuistoja myyviä kauppoja.

Palaamme illaksi Hiroshimaan ja hotelliimme.

Nousemme jälleen Shinkansen junaan ja suhautamme Kagoshimaan, joka sijaitsee Kyushun saarella. Kyushu on kolmanneksi suurin ja eteläisin Japanin neljästä pääsaaresta. Suora Shinkansen-yhteys Kagoshimaan avautui maaliskuussa 2011, mikä antaa meille hienon mahdollisuuden tutustua tähän vähemmän tunnettuun osaan Japania.

Kagoshimaa kutsutaan usein Japanin Napoliksi, sillä kaupunki on maan eteläisin iso kaupunki ja sijaitsee rannikolla, siellä vallitsee aurinkoinen ja leuto ilmasto sekä ihastuttava, rento tunnelma. Kaiken lisäksi Kagoshiman lähellä sijaitsee aktiivinen tulivuori, Sakurajima, joka on kaupungin vastine Napolin Vesuviukselle. Ei pelkästään Kagoshima, vaan koko Kyushu on tunnettu tuliperäisestä aktiivisuudesta.

Kagoshiman historian punainen lanka on Shimazu-klaani, joka hallitsi kaupunkia lähes 700 vuoden ajan – kokonaiset 29 sukupolvea. Kun Japani lähes 200 vuoden ajan oli suljettu ulkomaailmalta, Kagoshima oli ensimmäisiä paikkoja, joilla oli yhteys ulkomaihin. Vuosien ajan kaupunki oli myös tärkeä solmukohta kaupassa Kiinan kanssa. Täältä alkoi myös kapina shogunaattia vastaan, mikä johti lopulta siihen, että uusi, länsimaisten esikuvien mukainen aikakausi Japanissa saattoi alkaa.

Japanilaisten ensimmäinen kosketus kristinuskoon tapahtui Kagoshimassa, kun espanjalainen munkki ja lähetyssaarnaaja Francisco Xavier saapui kaupunkiin 1549 portugalilaisen seurueen kanssa. Peräänantamattoman käännytystyönsä ansiosta Xavier onnistui valamaan perustan Japanin kristilliselle vähemmistölle. Nykyään Japanin väestöstä vain kaksi prosenttia on kristittyjä, valtaosa on buddhalaisia. Japanissa on pitkä shintolaisuuden perinne, joka on tiukasti nivoutunut japanilaisten arkielämään, olivat he sitten buddhalaisia tai kristittyjä.

Saavuttuamme Kagoshimaan jätämme matkatavarat hotellille ja lähdemme saman tien tutustumaan kaupunkiin. Käymme kauniissa japanilaisessa puutarhassa Sengan-enissä, jota kutsutaan myös nimellä Iso-teien. Se perustettiin 1658 Shimazu-klaanin kesäasunnoksi. Puutarha muokattiin nykyiseen muotoonsa 1848, ja jo pelkästään puutarhan sijainti on nerokas: sieltä on ainutlaatuiset näkymät yli merenlahden Sakurajima-tulivuorelle.

Sengan-enissa on mm. lampi, jossa uiskentelee isoja japanilaisia karppeja, bambulehto, vesiputous ja puro, jonka varrella Shimazu-klaani piti runojuhliaan. Kupillinen sakea asetettiin puroon, ja ennen kuin kuppi saavutti alajuoksulla odottavat osallistujat, heidän tuli laatia haikuruno. Haikurunous syntyi 1600-luvulla ja oli pidetty harrastus Japanin eliitin keskuudessa. Runot tulee laatia tiettyjen muotosääntöjen mukaan: rivejä on kolme ja tavuja yhteensä 17 eli ensimmäisellä rivillä on 5 tavua, toisella 7 ja kolmannella jälleen 5. Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon. Yksi tuon ajan tunnetuimpia japanilaisia haikurunoilijoita on Matsuo Basho, jonka yksi haikuista kuuluu näin: Vanha lampi / sammakko sukeltaa: / veden ääni.

Jos haluat mieluummin viettää päivän omatoimisesti, voit hemmotella itseäsi ja käydä onsenissa, perinteisessä japanilaisessa kylpylässä, jossa altaiden terveyttä edistävä vesi tulee suoraan kuumista lähteistä. Vesi on yleensä 39–43-asteista, mutta tarjolla on aina myös jääkylmää vettä, jolla voi viilennellä itseään. Onsenissa on noudatettava lukuisia kirjoittamattomia sääntöjä, joista matkanjohtaja kertoo lisää.

Jos tunnet tarvetta huuhdella onsen-käynnin jälkeen kurkkusi, kokeile paikallista shochua, japanilaista viinaa. Ulkomailla riisiviini sake tunnetaan paremmin, mutta shochu on japanilaisten itsensä rakastama juoma. Shochu valmistetaan yleensä riisistä, ohrasta tai bataatista. Kyushun saari on kuuluisa siitä, että sen shochun kulutus asukasta kohti on Japanin korkein – mikä saattaa selittää alueella vallitsevan rennon tunnelman paremmin kuin mikään muu.

Menemme lautalla Sakurajiman tulivuorelle. Sakurajima oli ennen erillinen saari, mutta on sittemmin yhdistynyt Kuyshun saareen. Maisema on kuun pintaa muistuttavaa laavakenttää. Tutkijat seuraavat silmä kovana tulivuoren jokaista pienintäkin liikahdusta – kaupungin läheisyyden takia se on ehdottoman tärkeää.

Kokeilemme tyypillistä kagoshimalaista jalkakylpyä nimeltä ashi-yu. Samalla kun annamme jaloillemme hyvin ansaitun lepohetken, nautimme kupillisen vihreää teetä ja lataamme akkuja loppupäivän ohjelmaa varten. Käymme kamikaze-lentäjien rauhanmuseossa Chiranin kaupungissa, jossa koulutettiin lentäjiä toisen maailmansodan aikana – sodan viimeisinä päivinä myös kamikaze-lentäjiä. Chiran oli Okinawan taistelun tärkein lentotukikohta, ja useat sadat itsemurhalentäjät nousivat täältä ilmaan epätoivoisena yrityksenään muuttaa vielä sodan kulku. Museossa on esillä joitakin lentokoneita – lähinnä torpedoja ja siipiä – sekä joitakin lentäjien henkilökohtaisia tavaroita, kuten kirjeitä, testamentteja ja valokuvia.

Chiran on ollut myös muunlaisten taistelijoiden kotipaikka, mutta silloin on siirryttävä ajassa pidemmälle taaksepäin: kyseessä ovat historialliset samurait. Kaupungissa on säilynyt samurai-kortteli, noin 700 m pitkä katu, jota samuraiden talot ja puutarhat reunustavat molemmin puolin. Talot ovat noin 250 vuotta vanhoja ja kuuluivat tämän erityislaatuisen sotilaskastin viimeisille edustajille. Samuraiden kausi päättyi 1870-luvulla, kun Japani modernisoitui.

Aikamatkan jälkeen sukellamme johonkin aivan muuhun – nimittäin hiekkaan! Ibusukin rannikkokaupungin hiekka lämpiää maanalaisten kuumien lähteiden vaikutuksesta ja sisältää suolaa. Väitetään, että se helpottaa oireita reumatismissa ja parantaa verenkiertoa. Teemme kuten muutkin: annamme haudata itsemme hiekkaan niin, että vain pää näkyy. Vartin rentoutumisen jälkeen nousemme ylös hiekkavuoteiltamme ja huuhdomme hiekan pois kylvyssä. Palaamme hotellille virkistäytyneinä.

Tänään ohjelmassa on Osaka, Japanin kolmanneksi suurin kaupunki. Yhdessä Koben ja Jokohaman kanssa Osaka on yksi Japanin tärkeimmistä satamakaupungeista ja on pitkään ollut yksi maan vilkkaimpia ja rikkaimpia kauppakaupunkeja. Kuten monet Japanin kaupungeista, myös Osaka tuhottiin toisen maailmansodan aikana pahoin, joten alkuperäisestä Osakasta ei ole paljonkaan jäljellä. Sitä vastoin Osakan arkkitehtuuri on ehkä Japanin kiinnostavinta ja kokeilevinta.

Osaka tunnetaan myös ruoasta. Kaupunkia pidetään yhtenä Japanin gastronomisista keitaista. Erityisesti Osakaan liitetään ruokalaji nimeltä okonomiyaki, joka on eräänlainen japanilainen lettu, joka valmistetaan pöydässä. Täytteeksi voi valita kaikkea mahdollista mustekalasta vihanneksiin ja lihaan. Teemme kävelykierroksen vilkkaalla Dotonbori-kadulla, joka seurailee Dotonbori-kanavaa. Kadun lukemattomat putiikit, teatterit ja pienet ruokapaikat houkuttelevat väkeä läheltä ja kaukaa.

Osakassa on hyvät ostosmahdollisuudet. Kysy neuvoa matkanjohtajalta, jos etsit jotakin tiettyä. Kaupungin junat ja metrot vievät nopeasti ja luotettavasti perille, joten omatoiminen kulkeminen on helppoa.

Jos mieluummin matkaat ajassa taaksepäin Japaniin, jossa elivät uskolliset ja ylpeät samurait, voit vierailla vaikuttavassa Osakan linnassa, jolla oli merkittävä rooli Japanin yhtenäistymisessä 1500-luvulla. Nykyinen linna on jäljennös alkuperäisestä, 1583 valmistuneesta linnasta, jonka rakennutti Toyotomi Hideyoshi. Rakentamiseen meni kolme vuotta ja siihen osallistui 100 000 miestä. Osakan linna on palanut ja rakennettu uudestaan useita kertoja, se myös vaurioitui toisessa maailmansodassa. 1997 linnaa on kunnostettu viimeksi. Linnassa on mielenkiintoinen näyttely Osakasta, Toyotomi Hideyoshista ja itse linnasta. Linna nähdään elokuvaohjaaja Kurosawan kuuluisassa samurai-elokuvassa Shogun, joka valmistui 1980-luvun alkupuolella. Elokuva perustuu James Clavellin samannimiseen romaaniin.

Illalla kokoonnumme yhteiselle jäähyväisillalliselle.

Ennen kotiinpaluuta meillä on ohjelmassa omaa aikaa joko Osakassa tai Kiotossa (matkasta riippuen). Tämän ajan kokonaispituus riippuu siitä, mihin aikaan lentomme lähtee (joillain lähtöpäivillä lento lähtee illalla ja saavumme Helsinkiin seuraavan päivän puolella).