Kazakstan
Kazakstan ulottuu Euroopan rajoilta Keski-Aasian läpi Kiinan rajoille saakka. Valtiolla, jonka virallinen nimi on Kazakstanin tasavalta, on rajanaapureina Venäjä, Kiina, Turkmenistan, Kirgisia ja Uzbekistan. Kazakstanille kuuluu myös kaistale Kaspianmeren rannikkoa. Kazakstanin luonto on vaikuttava aavikoineen ja vuoristoineen ja suurine kansallispuistoineen. Maassa odottavat myös mielenkiintoiset kulttuurielämykset sekä historialliset kaupungit ja muinaismuistot.
Astana (Nursultan), maan uusi pääkaupunki vuodesta 1997, on vaihtanut nimeä viisi kertaa 1800-luvulta lähtien.
On arvioitu, että Kazakstanin väestö oli ensimmäinen kesyttämään hevosen ja että kansa tunnetaan ylivertaisuudestaan hevosen kanssa.
Luonto
Valtaosa Kazakstanista on alavaa tasankoa, jota peittää ruoho ja hiekka. Pääosa on aavikkoa tai puoliaavikkoa. Ruohoaroilla on joukko matalia makeavetisiä järviä, jotka houkuttelevat monia lintuja, kasveja ja eläimiä. Maan kaakkoisosassa kulkee maantieteellinen jakolinja, jonka toisella puolella sijaitsevat Keski-Aasian loputtomat arot ja toisella mahtavat lumipeitteiset vuoristot. Samalta seudulta löytyy myös Keski-Aasian vastine Grand Canyonille: Charyn Canyon, jolle tunnusomaisia ovat punaiset hiekkakivivuoret ja eroosion kuluttamat jokilaaksot. Vuoristossa kasvaa sille tyypillistä havumetsää, ja eläimistä vuoristossa viihtyvät mm. vuorikauris, murmeli ja himalajankorppikotka.
Kazakstan on maailman yhdeksänneksi suurin valtio. Sen luonnonvarat ovat valtavat ja niihin kuuluu mm. suuria öljy- ja kaasuesiintymiä, jotka ovat tehneet maasta varakkaan ja joilla on rahoitettu presidentin mahtavaa rakennusprojektia keskellä aroa: kyse on pääkaupunki Astanasta.
Historia
Kazakstan on ollut asutettu kivikaudelta lähtien. Siellä on elänyt paimentolaisia. Noin 1400-luvulta lähtien paimentolaisheimoille alkoi kehittyi yhteinen kieli, kulttuuri ja talouselämä. Ihmiset toimivat pääasiassa karjatalouden ja hevostenkasvatuksen parissa.
Mongolien hyökkäyksen uhka 1700-luvun alussa tarkoitti, että heimot pyysivät suojelusta Venäjän tsaarilta. Kazakstanilaiset ajattelivat liittouman olevan väliaikainen, mutta venäläiset olivat toista mieltä. He pitivät Kazakstania uutena alueenaan, ja vuonna 1868 Kazakstanista tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen muodostettiin Kazakstanin autonominen neuvostotasavalta. Vuonna 1936 muodostettiin Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta. Kommunistit ottivat vallan käsiinsä ja maatalous pakkokollektivisoitiin, minkä seurauksena maassa kärsittiin ennen näkemättömästä maatalouskriisistä ja nälänhädästä. Neuvostoliitto pyrki 1950- ja 1960-luvuilla ottamaan valtaosan pohjoisista ruohikkoalueista viljelykäyttöön, ja paljon venäläisiä muutti Kazakstaniin viljelemään maata. Tämän seurauksena monet perinteisistä paimentolaisista menettivät toimeentulonsa ja maan asukkaista enemmistö oli venäläisiä. Kun Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, valtaosa venäläisistä palasi Venäjälle.
Muodollisesti Kazakstan on demokraattinen tasavalta. Itsenäistymisestä lähtien vallassa on ollut presidentti Nazarbajev sekä kommunistinen puolue. Vuonna 2000 presidentin valtaoikeuksia laajennettiin, ja nyt Nazarbajev voi käytännössä olla Kazakstanin presidentti kuolemaansa asti.
Suuret öljy- ja kaasuesiintymät Kaspianmerellä ovat johtaneet nopeaan talouskasvuun. Maata leimaa kuitenkin yhä köyhyys ja korkea työttömyys. Vain pieni osa väestöstä on hyötynyt yksityistämisestä ja taloudellisesta kasvusta. Valtaosa väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä ja kasvattaa lampaita, sikoja ja nautakarjaa. Maassa viljellään myös mm. maissia ja puuvillaa.
Muodollisesti Kazakstan on tällä hetkellä demokraattinen tasavalta. Vuodesta 1991 lähtien presidentti Nazarbajev ja hänen kommunistinen puolueensa ovat hallinneet maata. Presidentti laajensi valtaansa vuonna 2000 ja häntä voidaan nyt pitää lähes elinikäisenä presidenttinä Kazakstanissa, ja sananvapautta ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan heikosti.
Suuret öljy- ja kaasulöydöt Kaspianmerellä ovat johtaneet nopeaan talouskasvuun. Silti maa kärsii köyhyydestä ja korkeasta työttömyydestä. Pieni ryhmä on pääosin hyötynyt yksityistämisestä ja talouskasvusta. Suuri osa väestöstä työskentelee maataloudessa ja kasvattaa lampaita, sikoja ja nautakarjaa viljellen samalla maissia ja puuvillaa.
Matkustaminen Kazakstanissa
Kazakstanin luonto on ainutlaatuinen: valtavia aavikoita ja ruohoaroja, upeita vuoristoja ja syviä laaksoja. Kun matkustaa Kazakstanissa, törmää isoihin vastakohtiin: aukeilta aroilta moderneihin suurkaupunkeihin.
Astana, uusi pääkaupunki, kohoaa vaikuttavana kuin keidas keskellä keskiaasialaista aroa. Kaupungissa riittää kiiltäviä, eksoottisia rakennuksia, joissa on käytetty paljon metallia ja lasia. Brittiläinen tähtiarkkitehti Norman Foster on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia. Kansallismonumentti Bajterekin nimi merkitsee isoa poppelipuuta ja on 97 m korkea, tornimainen rakennus, jonka katolla on kultainen lasikuula. Monumentti symboloi Kazakstanin myyttistä Samruk-lintua, joka munii joka vuosi kultamunan – joka puolestaan symboloi aurinkoa – valtavaan elämänpuuhun. Monumentin on suunnitellut presidentti Nursultan Nazarbajev.
Almaty on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Sen asukasluku on 1,2 miljoonaa ja se on maan suurin kaupunki. Toisin kuin Astanassa, Almatyssa näkee vanhoja, hienoja rakennuksia ja vehreät puut reunustavat sen leveitä bulevardeja. Kaupunki sijaitsee Tienšan-vuoriston juurella. Altyn Emelin kansallispuisto on lähellä Almatya. Siellä voi tutustua mm. Besshatyr Kurganin hautapaikkaan, joka kertoo kadonneen kulttuurin suuruudesta ja tuhosta.
