Amerikan mahtavat kansallispuistot

Lennämme Helsingistä Los Angelesiin (välilasku ja koneenvaihto) ja ajamme perille päästyämme suoraan hotellille (ajoa n. 70 km). Saapumisajankohdasta riippuen voi olla mahdollista rentoutua altaalla, joten muista pakata uikkarit mukaan. Voit myös tutustua lähiympäristöön kävellen. Vaikka ehkä tekisi mieli heittäytyä sängylle pitkän lentomatkan jälkeen, kannattaa pysytellä hereillä ja yrittää päästä paikalliseen vuorokausirytmiin. Siten saat eniten irti seuraavista yhdeksästä päivästä USA:ssa.

Los Angeles on USA:n toiseksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on noin 15 miljoonaa ja pinta-ala niin valtava, että sitä on vaikea hahmottaa. L.A., kuten kaupunkia kutsutaan arkikielessä, on maailman johtava viihdekeskus, erityisesti kun on kyse elokuvista, televisiosta ja musiikista. Myös huvipuisto-, taide- ja kulttuuririntamalla L.A. on huipputasoa. Los Angeles on kaupunki, jossa amerikkalaista unelmaa yritetään elää todeksi. Jotkut harvat päätyvät asumaan Bel Airin ja Malibun miljoonakartanoihin, monet muut joutuvat jättämään kaupungin ja poistumaan toteutumattomine unelmineen.

Yöpyminen Glendalen kaupunginosassa.

Tänään tutustumme Los Angelesiin kaupunkikierroksella. Saamme osamme tähtipölystä Hollywoodissa, jossa näemme legendaarisen ensi-iltateatterin Chinese Theatren ja kävelemme pitkin Walk of Famea, jonne tuhannet elokuva- ja musiikkitähdet ovat saaneet oman tähtensä ja painaneet kädenjälkensä. Näemme myös tunnetun Dolby Theatren (entinen Kodak Theatre), jossa järjestetään vuosittainen Oscar-gaala. Myös Oscar-sesongin ulkopuolella on hyvät mahdollisuudet törmätä julkkiksiin, ainakin sellaisiksi pukeutuneisiin. Muutamalla dollarilla voit päästä poseeraamaan vaikka Elviksen kanssa!

Näemme luonnollisesti myös kuuluisan Hollywood-kyltin. Mikäli aikataulu antaa myöten, käymme katsastamassa myös Venice Beachiä, joka on yksi Los Angelesin tunnetuimmista tunnusmerkeistä. Venice Beach on noin 5 km pitkä ja tunnetaan sekä taiteen että kulttuurin kohtauspaikkana. Ikonisella rantakadulla on elämää: Muscle Beachin maailmanluokan kehonrakentajista katusoittajiin ja eläviin patsaisiin. Ranta on lyhyesti sanottuna kaleidoskooppinen sekoitus hahmoja ja kulttuuri-ilmaisua. Jyrkän vastakohdan Venice Beachiä leimaavalle loistolle ja glamourille muodostavat tarinat murskautuneista unelmista. Osa ihmisistä tulee Venice Beachille etsimään tähteyttä ja päätyy asumaan rannan värikkäisiin taloihin, osa poistuu pettyneenä. Ainutlaatuisesta viehätyksestään huolimatta Venice Beach heijastelee laajempaa kokemusta Los Angelesista: se on paikka, jossa amerikkalainen unelma on yhtä elävä kuin sen todellisuus on kova.

Kaupunkikierroksen jälkeen ilta on varattu omille seikkailuille.

Yöpyminen Glendalen kaupunginosassa.

Los Angelesista ajamme itään kohti Palm Springsiä, Kalifornian aavikolla sijaitsevaa kuuluisaa lomaparatiisia, jonka asukasluku on n. 50 000. Palm Springs oli kerran Hollywoodin eliitin suosima leikkipaikka, jonne tähdet saattoivat paeta Hollywoodin glamouria ja vaihtaa sen rennompaan ja yksityisempään ilmapiiriin. Kalifornian aavikon keidas sijaitsee San Jacinto -vuorten juurella. Lämmin ja kuiva ilmasto – yhdistettynä suojaaviin vuoriin – sai ”terveysturistit” hakeutumaan Palm Springsiin 1900-luvun alussa. Hollywood-tähdet alkoivat rakentaa talojaan alueelle 1920- ja 1930-luvuilla Kasvu ja suosio jatkui läpi 1950- ja 1960-luvun. Elviksen ja Frank Sinatran kaltaisia tähtiä nähtiin usein Palm Springsissä.

Palm Springsistä reitti vie Joshua Treen kansallispuistoon. Se on todellinen aavikon helmi, jonka luonnonrauha ja villi kauneus muodostavat puitteet unohtumattomille elämyksille. Puisto tunnetaan joosuanpuista (eng. Joshua tree), jotka kurkottelevat taivasta kohti ainutlaatuisen, lähes surrealistisen muotoisina, ja jotka ovat antaneet puistolle sen nimen. Maisemia hallitsevat myös vaikuttavat kalliomuodostelmat. Puiston eläimistö on rikas: siihen kuuluu kaikkea kalifornianjuoksukäistä kotkiin ja harvinaisiin aavikkokilpikonniin.

Jatkamme matkaa Laughliniin, joka sijaitsee Nevadan osavaltiossa Coloradojoen varrella. 1950-luvulla paikalla oli vain yksi motelli ja baari. Motelli majoitti lähellä sijaitsevan Davisin patotyömaan rakentajia. Kun pato valmistui, työmiehet poistuivat kaupungista. Vasta 1964, kun hotelleja ja kasinoita omistava Don Laughlin osti motellin ja baarin, paikkakunta alkoi kehittyä. Nykyään Laughlin on tunnettu kasinoistaan ja sitä pidetään hyvänä, rennompana vaihtoehtona Las Vegasille.

Yöpyminen Laughlinissa.

Matkalla Grand Canyoniin koemme aitoa amerikkalaista nostalgiaa ajaessamme osan matkaa pitkin kuuluisaa Route 66:a. Aikanaan tärkeä reitti kulki alunperin Chicagosta Los Angelesiin, lähes 4 000 km:n matkan. 1980-luvulla uusi tieverkosto Interstate Highways korvasi reitin, mutta joitakin osuuksia on säilytetty eräänlaisina historiallisina muistomerkkeinä. Route 66:lla tuntuu kuin palaisi ajassa 50 vuotta taaksepäin: vanhoja kylttejä, Harley Davidson -moottoripyöriä ja teiden kruunaamaton kuningas Chevrolet Corvette 1954. Pysähdymme Seligmanissa, pikkukaupungissa, joka pitää Route 66:n elossa.

Iltapäivän aikana saavumme määränpäähämme, ja edessämme aukeaa maailman kahdeksas ihme: Grand Canyon. Mahtava luontoelämys on maailman suurin kanjoni: keskimääräinen syvyys 1,6 km, leveys jopa 28,8 km, pituus 446 km. Hyvällä säällä näkyvyyttä riittää 300 km:n päähän. Vietämme iltapäivän Grand Canyonin kansallispuistossa, jonka lukuisat näköalapaikat South Rimillä tarjoavat hyvin vaihtelevia näkymiä. Näköalapaikat sijaitsevat rotkon huipulla, joka oli alunperin tasaista jokilaaksoa, kunnes Coloradojoki alkoi kaivautua läpi pehmeän kallion ja muodosti uskomattoman rotkojen ja jokilaaksojen verkoston. Lisämaksusta on mahdollisuus kokea kanjoni helikopterista käsin.

Ajaessamme Arizonan aavikkoalueen läpi tuntuu, että seuranamme on John Wayne tai pikemminkin kuuluisa navajopäällikkö Manuelito. Maisema edessämme on tasaista punaista pölyistä aavikkoa, josta kivet pistävät esiin siellä täällä. Pitkillä suorilla tieosuuksilla arokierijä vierii päämäärättömästi edessämme olevan tien yli, ja välillä olo on kuin piirretyssä elokuvassa eikä voi olla tähyilemättä Maantiekiitäjää. Meep meep!

Keskellä aavikkomaisemaa sijaitsee Cameron Trading Post, historiallinen kauppa-asema, kuin keidas autiomaassa. Se putkahtaa esiin keskeltä karua ja pölyistä maisemaa. Paikka, joka on toiminut siltana alkuperäisten asukkaiden ja uudisasukkaiden välillä, on perinteisen käsityön, historian ja kulttuurin aarrearkku. Täältä löytyy kaikkea autenttisista navajo-tyylisistä matoista ja käsintehdystä keramiikasta kauniisti kaiverrettuihin katsina-nukkeihin.

Olemme nyt saapuneet Villiin länteen ja tänne me jäämme myös yöksi. Majoitumme yhteen paikallisten heimojen pyörittämistä hotelleista. Paikallisissa pikku kaupoissa on usein mahdollista nähdä, miten käsityöläiset valmistavat tuotteitaan.

Yöpyminen Tuba Cityssä.

Tänään nautimme luonnosta, kun se on parhaimmillaan. Aloitamme Horseshoe Bendistä, huikeasta luonnonihmeestä. Tämä vaikuttava geologinen muodostelma, jonka Coloradojoki on hionut miljoonien vuosien aikana, muistuttaa täydellistä hevosenkenkää ja on yksi Yhdysvaltojen lounaisosien kuvatuimpia paikkoja.

Horseshoe Bendin tarjoama näkymä on vähintäänkin surrealistinen. Kallioseinämät ulottuvat yli 300 m joen yläpuolelle ja tarjoavat panoraamanäkymän mutkittelevaan veteen, josta taivas heijastuu sinisenä. Näkymä sekä kohottaa että tekee nöyräksi: katselija tuntee itsensä yhtä aikaa sekä isoksi että pieneksi. Tämä luonnonihme on elävä postikortti Villistä lännestä. Täällä voi havaita koskemattoman kauneuden ja ajattoman mystiikan, jotka kuvaavat hyvin Arizonan maisemia.

Matka jatkuu Glen Canyonin padolle, jonka valtava betonirakennelma kulkee Coloradojoen yli ja vaikuttaa voittamattomalta linnoitukselta keskellä karua maisemaa. Tämä ihmisen rakentama ihme, joka loi upean Lake Powellin, on todiste ihmisen rohkeudesta ja kunnianhimosta. Kun seisoo padon juurella, ei voi olla vaikuttumatta sen koosta ja työmäärästä, joka sen rakentamiseen on mennyt.

Jatkamme matkaa kohti Bryce Canyonia, joka ei ole yhtä tunnettu kuin Grand Canyon, mutta vähintäänkin yhtä vaikuttava. Nimi Bryce on peräisin skotlantilaiselta mormonilta, joka eli tällä kuivalla ja karulla, mutta luonnonkauniilla alueella. Paikalliset paiute-intiaanit kutsuivat Bryce Canyonia ”paikaksi, jossa punaiset kalliot seisovat pystyssä kuin ihmiset kulhon muotoisessa syvennyksessä”. Kalliot ovat pilarimaisia ja väriltään lähes vaaleanpunaisia. Rutikuivaa maastoa katsellessa on vaikea uskoa, että tämän kaiken on luonut vesi.

Yövymme pienessä Brycen kaupungissa.

Lähdemme aamulla kauniista Bryce Canyonista ja otamme kurssin kohti kaakkoa. Matkan varrella ylitämme ensin Utahin ja Arizonan välisen osavaltiorajan ja sitten vielä Arizonan ja Nevadan rajan. Pääsemme kokemaan yhden USA:n suurista vastakohdista: luonnonrauhasta Las Vegasin.

Ajamme Zionin kansallispuistoa kohti pitkin yhtä USA:n maalauksellisimmista reiteistä, nimittäin kuuluisaa Scenic Byway 12:ta, joka mutkittelee kumpuilevassa maastossa ja tarjoaa upeita näkymiä puistoon. Maisemareitillä saamme ihailla uskomattoman kauniita maisemia ja majesteettisia kallioita.

Rauhallisesta kansallispuistosta ajamme neonvalojen pääkaupunkiin ja viihteen mekkaan, Las Vegasiin. Las Vegasin perusti mafia 1930-luvulla vapaamieliseen Nevadaan keskelle hiekkaerämaata. Tänäkin päivänä ei voi kuin ihmetellä kaupungin surrealistisuutta. Isot kasinot on rakennettu erilaisten teemojen ympärille keskiajasta ja muinaisesta Roomasta merirosvoihin ja sirkukseen.

Las Vegas on parhaimmillaan pimeällä, kun pääkadun Stripin jättikokoiset neonvalot syttyvät. Päiväsaikaan voi tutustua uskomattomien kasinohotellien sisätiloihin. On vesiputouksia, eksoottisia puutarhoja, gondoleita ja maailmanpyöriä – ja tietysti itse kasinoita, joissa ilma on tiheänä toiveista voittaa seuraava iso potti.

Illalla lähdemme Las Vegas by Night -retkelle. Ajamme bussilla legendaariselle Bellagio-hotellille. Katselemme  esityksen, jossa Bellagion suihkulähteet toimivat synkronisaatiossa musiikin kanssa (esitys puolen tunnin välein), kävelemme pitkin Las Vegas Boulevardia ja käymme The Venetian  hotellissa, jossa on miniatyyriversio Venetsian Pyhän Markuksen torista, kanavia ja gondoleita. Jatkamme bussilla Freemont Streetille. Se on kävelykatu, joka on katettu maailman suurimmalla videoseinällä (500 m pitkä). Saatuamme riittämiin neonvalojen välkkeestä ajamme takaisin hotelliimme. Retki kestää noin 3,5 tuntia ja on hyvä johdatus maailman johtavaan viihdekeskukseen, jotta voit nauttia täysillä seuraavasta illasta.

Yöpyminen Las Vegasissa.

Päivä on varattu omille seikkailuille Las Vegasin kiehtovassa kuhinassa. Isot kasinot on rakennettu erilaisten teemojen ympärille keskiajasta ja muinaisesta Roomasta merirosvoihin ja sirkukseen. Kaupungin monissa kasinoissa pelaaminen on hyvässä käynnissä myös päiväaikaan, vaikka Las Vegas onkin parhaimmillaan pimeällä, jolloin kaikki kimallus ja glamour erottuu paremmin.

The Strip on noin seitsemän kilometrin mittainen osuus Las Vegas Boulevardia, jonka varrella todella isot hotellit, lomahuoneistot ja kasinot sijaitsevat – jotkin niistä maailman suurimpia. Stripin varrella on kaiken kaikkiaan yli 150 000 hotellihuonetta.

Las Vegasissa ja sen ympäristössä on todella hyvät ostosmahdollisuudet. Jos kiinnostusta riittää, matkanjohtaja auttaa mielellään järjestämään yhteisen retken johonkin kaupungin lähistöllä sijaitsevista outlet-myymälöistä. Niissä on myynnissä merkkivaatteita erittäin edullisesti.

Tänään on lisäksi mahdollista lähteä retkelle tutustumaan valtavaan Hooverin patoon, joka sijaitsee hieman Las Vegasin ulkopuolella. Hooverin pato, joka valmistui 1936, on 221 m korkea ja 379 m pitkä, kerää vettä Coloradojoesta Meadjärveen, maailmaan suurimpaan tekojärveen. Tuhansilta työntekijöiltä kului viisi vuotta betonirakennelman rakentamiseen, ja noin 100 työntekijää menetti urakassa henkensä.

Padon ulkopuolella avautuvien hulppeiden maisemien lisäksi pääset kierrokselle vesivoimalan sisälle, jossa 70 sekunnin hissimatka vie 160 m Black Mountainin sisuksiin. Kuljemme läpi tunnelin, joka porattiin rakennelmaan 1930-luvulla, ja näemme muutamia yhdeksän metriä leveistä putkista, jotka kuljettavat generaattoreille noin 340 000 litraa vettä sekunnissa.

(Päivän retki Hooverin padolle ei sisälly matkan hintaan. Myynnissä on erillinen retkipaketti, josta voi lukea lisää matkaohjelman jälkeen.)

Yöpyminen Las Vegasissa.

Tänään suuntaamme Death Valleyyn. Lähdemme liikkeelle aikaisin aamulla ennen kuin lämpötila on kohonnut huippuunsa. Ajamme Pahrumpiin ja sieltä länteen kohti Kuolemanlaaksoa, joka on USA:n suurin kansallispuisto. On helppo kuvitella kaikki ne uudisraivaajat, jotka menettivät henkensä matkalla länteen tässä sulatuskattilamaisessa, karussa maastossa.

Ajamme ensin Zabriskie Pointin näköalapaikalle, josta voimme ihailla mitä ihmeellisimmän muotoisia kalliomuodostelmia. Sitten ajamme pitkin valtavaa suolatasankoa, Pirun golfkenttää, joka vie meidät läntisen maailman matalimpaan kohtaan (joka on koko maailman kahdeksanneksi matalin). Se sijaitsee 86 m merenpinnan alapuolella. Täällä on mitattu maailman korkein lämpötila (ennätys on 56,7˚C). Kalliolla voi paistaa vaikka munan! Tällä matkalla lämpötila ei kuitenkaan nouse yhtä korkeaksi, mutta bussin ilmastointi tuntuu silti ihanan virkistävältä.

Pidätämme oikeuden muuttaa Death Valleyn ohjelmaa sää- tai tieolosuhteiden takia. Mikäli lämpötila ylittää 43˚C, kansallispuistoon ei ole menemistä.

Matkamme jatkuu Visaliaan, jossa yövymme.

Tänään katselemme lähemmin 1 653 km2:n kokoista Sequoian kansallispuistoa sekä 1 850 km2:n kokoista Kings Canyonin kansallispuistoa. Molemmille on leimallista mahtavat vanhat puut, jotka saavat vierailijan tuntemaan itsensä muurahaiseksi jättiläisten keskellä.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on General Grant Tree, jossa teemme n. 800 metrin kävelyn pitkin polkuja. Muistathan tänään vetää jalkaan kengät, jotka soveltuvat kävelyyn maastossa. Jatkamme kohti kenties maailman suurinta puuta, The General Sherman Treetä. Kyse on tilavuudeltaan suurimmasta puusta, jonka korkeus on 83 m ja ympärysmitta lähellä maata yli 11 m. General Sherman Treen arvioidaan olevan noin 2 200 vuotta vanha ja painavan noin 1 385 tonnia. Kävelymatkan pituus on noin 1,3 km, mutta kesäkaudella puun luo on myös kuljetus (ei sisälly matkan hintaan).

Kahden kansallispuiston jälkeen jatkamme matkaa kohti Mantecaa, jossa yövymme.

Mantecasta matka jatkuu edelleen kohti länttä ja San Franciscoa. Vaikka San Francisco onkin tyypillinen kontrastien täyttämä amerikkalainen suurkaupunki, jossa uljaat rakennukset ja liikkeet sijaitsevat rinta rinnan hylättyjen ja köyhien kortteleiden kanssa, kaupungin ilmapiiri on tavallista viihtyisämpi. Avoimet raitiovaunut kolistelevat ylös kaupungin jyrkkiä katuja, joita palmut ja matalat rakennukset reunustavat ja joilla on yllättävän vähän liikennettä. Yhtäkkiä olemme laajassa Chinatownissa, joka on kuin Kiinan mahtavan satamakaupungin Shanghain paikallinen edustusto. Toisin kuin Shanghaissa, täällä on säilytetty vanha kiinalainen tunnelma pienine erikoisliikkeineen ja ravintoloineen, joiden kyltit ovat värikkäitä ja nimet kirjoitettu kiinalaisin kirjainmerkein.

Mikäli aikataulu sen sallii, teemme kaupunkikierroksen San Franciscossa ennen kuljetusta lentokentälle. On kotimatkan aika. Lennämme San Franciscosta Helsinkiin (välilasku ja koneenvaihto).