Albatrosin Vietnam

Lennämme Helsingistä Vietnamiin, jonne saavumme seuraavana päivänä.

Saavumme Hanoin lentokentälle ja bussi vie meidät sieltä hotellille. Asetuttuamme huoneisiimme teemme kävelykierroksen vanhassakaupungissa. Vanhakaupunki on Hanoin sydän ja tunnelma siellä on eläväinen. Alueella on kapeita kiemurtelevia katuja, joista kukin on usein omistettu tiettyjä tuotteita myyville kaupoille tai käsitöille. Vanhassakaupungissa on paljon katukeittiöitä, kahviloita, putiikkeja ja toreja ja siellä myydään kaikkea perinteisistä käsitöistä matkamuistoihin ja piraattituotteisiin. Kävelykierroksemme päättyy paikalliseen ravintolaan, jossa syömme yhdessä mukavan tervetuloillallisen.

Päivän aikana tutustumme lähemmin joihinkin pääkaupungin lukuisista nähtävyyksistä. Aloitamme Ho Chi Minhin vaikuttavasta mausoleumista, jossa 1969 kuolleen maan isän maalliset jäännökset lepäävät. Vierailemme myös Ho Chi Minhin talossa, joka sijaitsee mausoleumin takana. Pieni talo on rakennettu pilarien varaan kuten perinteiset vietnamilaiset maalaistalot. Talo, joka on säilytetty siinä kunnossa kuin Ho Chi Minh sen jätti, sijaitsee idyllisesti hyvin parturoidussa puutarhassa ison ja kalaisan järven rannalla.

Tutustumme seuraavaksi joihinkin Hanoin uskonnollisista nähtävyyksistä. Yhden kaupungin tunnetuimmista pagodeista, Yhden pilarin pagodin, rakennutti keisari Ly Thai Tong 1049 erään armollisen jumalattaren kunniaksi, joka ilmestyi hänelle ja lupasi pojan perilliseksi. Pagodi on valmistettu puusta ja seisoo yhden ainoan kivipilarin varassa. Se symboloi lootuksen kukkaa, joka kohoaa ylös surujen merestä. Seuraavaksi kävelemme pitkin kapeita katuja, katselemme katuelämää lähietäisyydeltä ja ohitamme mm. lammen, jossa lojuu yhä maahan syöksyneen amerikkalaisen lentokoneen hylky kuin muistomerkkinä sodan tuhoista.

Nousemme paikallisten polkupyörätaksien kyytiin ja annamme niiden kuljettaa meidät sokkeloisen kaupungin läpi Kirjallisuuden temppelille, joka on kenties yksi parhaista esimerkeistä Vietnamin perinteisestä arkkitehtuurista. Kirjallisuuden temppeli rakennettiin vuonna 1070 keisari Ly Thanh Tongin toimesta kiinalaisen filosofin Kungfutsen kunniaksi. Temppelin ympäristöön perustettiin 1076 Vietnamin ensimmäinen yliopisto, jossa prinssit kasvatettiin tuleviin tehtäviinsä. Keisari Le Thanh Tong määräsi vuonna 1484, että jokaista tohtorinarvon saavuttanutta nuorta miestä tulee kunnioittaa hakkaamalla tämän nimi kivitauluun. Tohtorinarvon saavuttaminen ei kuitenkaan ollut helppoa, ja 1442–1778 seinään kiinnitettiin vain 82 kivitaulua.

Sitten on vuorossa lounas, jonka syömme paikallisessa ravintolassa. Suuntaamme aterian jälkeen Hoan Kiem -järvelle, joka on kuin rauhallinen keidas keskellä vilkasta Hanoita. Pienellä saarella Hoan Kiem -järven pohjoispuolella sijaitsee turkoosinvärinen Ngoc Sonin temppeli (Jadevuori-temppeli), jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1700. Saarelle pääsee pitkin punaiseksi maalattua puusiltaa. Kaupunkikierros päättyy vesinukketeatteriesitykseen. Vesinukketeatteri on perinteinen pohjoisvietnamilainen nukketeatterin muoto, joka on yli 1000 vuotta vanha.

Illalla syömme yhteisen illallisen paikallisessa ravintolassa.

Tänään kaupunkielämä vaihtuu upeaan luontoon, kun poistumme Hanoista ja ajamme kohti Ninh Binhin maakuntaa ja Cuc Phuongin kansallispuistoa, joka sijaitsee noin 130 km Hanoista etelään. Ninh Binhin maakunta sijaitsee Punaisenjoen eteläisessä suistossa ja tunnetaan Vietnamin Halonginlahtena kiitos korkeiden kalkkikivimuodostelmien, jotka kohoavat korkeuksiin muutoin tasaisesta vihreästä maastosta. Koko maakunnan luonto on upeaa: täällä on vuoria, jokia ja rannikkoa. Ninh Binh on myös historiallisesti kiinnostava, sillä Hoa Lun kaupunki oli muinaisen vietnamilaisen Dai Vietin kuningaskunnan pääkaupunki 900-luvulta lähtien. Pientä valtakuntaa ympäröi tuolloin linnoitus, joka yhdessä kalkkikivivuorten kanssa oli hyvä puolustus pohjoisesta uhkaavia kiinalaisia vastaan. Muinaisesta kuningaskunnasta ei kuitenkaan ole enää paljon nähtävää jäljellä.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on Cuc Phuongin kansallispuisto, joka on perustettu 1962 ja on Vietnamin vanhin. Päämääränä on suojella alueen rikasta eläimistöä ja kaunista luontoa. Kansallispuistossa on tehty myös historiallisesti merkittäviä löytöjä, kuten luola, josta on kaivettu esiin esihistoriallisia työkaluja, ja muinaisia luolahautoja. Teemme rauhallisen kävelykierroksen puistossa ja saamme nopeasti käsityksen alueen runsaasta kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Näemme mm. tuhat vuotta vanhan jättiläispunapuun, joka hämmästyttävää kyllä on selvinnyt hengissä (Vietnamin sodan voimakkaiden pommitusten valossa) ja seisoo yhä pystyssä. Käymme myös luolassa, jonka kätköistä on löydetty esihistoriallisen ihmisen jäänteitä.

Lounaan nautimme paikallisessa ravintolassa. Sen jälkeen matka jatkuu Van Longin vesistöalueelle. Saamme veneestä käsin nauttia upeista maisemista riisipeltojen ja kalkkikivimuodostelmien ympäröiminä. Vesistöalue on myös lintubongarin paratiisi.

Seuraavaksi ajamme ihastuttavaan lomahotelliimme, jossa vietämme seuraavat kaksi yötä. Meillä on hieman aikaa nauttia hotellin kauniista ympäristöstä ennen kuin kokoonnumme yhteiselle illalliselle.

Aloitamme päivän rauhallisella pyöräretkellä Muan luolalle. Itse luola ei ole yhtä laaja kuin jotkin muut luolastot, mutta käymme silti katsomassa sitä sisältä. Muan luola tunnetaan paremmin näkymistä, jotka odottavat kalkkikivivuoren huipulla. Sinne päästäkseen on kuitenkin selvittävä noin 500 portaasta. Näkymät huipulla ovat takuulla reissun arvoiset! Palkinnoksi pääsemme nauttimaan ainutlaatuisista näkymistä vehreille riisipelloille, Ngo Dong -joelle, pieniin kyliin ja kalkkikivivuorille.

Päästyämme jälleen alas pyöräilemme paikalliselle torille ja käymme katsomassa Bich Dongin pagodia. Sitten onkin hyvin ansaitun lounaan vuoro paikallisessa ravintolassa.

Vatsat täynnä lähdemme rennolle veneretkelle läpi ”Sunshine Valleyn”. Voimme vain ihailla maisemia ja antaa veneen lipua rauhallisesti jokea pitkin. Puiden peittämiä vuoria kohoaa ylös kaikkialla muutoin tasaisesta maisemasta.

Maihin päästyämme pyöräilemme viimeisen etapin takaisin hotellille. Loppupäivän voimme rentoutua ja palautua päivän ”rasituksista”.

Vaihdamme kauniit maisemat maan kamaralla yhtä lumoavaan luontoon vesillä ja lähdemme miniristeilylle Unescon suojelemalle Halonginlahdelle. Ajamme bussilla ohi riisipeltojen, jokien ja maanviljelyalueen, kunnes saavumme kuuluisalle lahdelle. Tyynestä, sinivihreästä merestä kohoaa 3 000 karstikukkulaa, jotka ovat kasvillisuuden peittämiä. Risteily lumoavissa maisemissa on unohtumaton elämys! Nousemme perinteisen vietnamilaisen džonkin kyytiin. Alus on kotimme seuraavan vuorokauden ajan. Majoitumme hytteihimme, jonka jälkeen voimme nauttia maisemista kaikessa rauhassa ja antaa miehistön pitää meistä huolta. Hyteissä on oma suihku ja wc.

Kun aamulla avaat silmäsi ja katsot ulos ikkunasta, saatat luulla uneksivasi: ympäröivät maisemat kuuluvat maailman kauneimpiin. Nauttiessamme brunssia alus palaa takaisin rantaan.

Suuntaamme Hanoin lentokentälle ja lennämme Danangiin. Matkalla lentokentälle pysähdymme tyypillisessä vietnamilaisessa maalaiskylässä ja vierailemme paikallisen perheen luona. Kuulemme vietnamilaisten arjesta samalla kun nautimme vietnamilaista vihreää teetä ja paikallisia naposteltavia. Mukavan pysähdyksen jälkeen jatkamme matkaa lentokentälle.

Danangiin saavuttuamme matkaamme bussilla lyhyen matkan Hoi Aniin, joka on Vietnamin viehättävin ja parhaiten säilynyt kaupunki. Hoi Anin uskomaton historia ulottuu tuhansien vuosien päähän.

Hoi An tunnettiin aikaisemmin vilkkaana kauppasatamana. 1700-luvulla tänne tuli kauppalaivoja varsinkin Hollannista, Portugalista, Kiinasta ja Japanista. Ne kuljettivat emämaihinsa silkkiä, paperia, posliinia, teetä, sokeria, pippuria, kiinalaisia lääkkeitä, norsunluuta ja lakkatöitä. Satamakaupungin sijainti hieman ylempänä jokisuusta osoittautui myöhemmin huonoksi. Kun kauppalaivojen koko kasvoi, joen syvyys ei enää riittänyt aluksille. 1800-luvun puolivälissä kauppa siirtyi pohjoisemmaksi, jossa sijaitseva iso merenlahti oli kuin luotu uutta satamakaupunkia varten. Kaupunki tunnetaan nykyään nimellä Danang. Asukkaita siellä on lähes miljoona ja se on Vietnamin viidenneksi suurin kaupunki.

Hoi An unohdettiin ja se jatkoi elämäänsä pienenä kalastajakylänä, kunnes matkailu Vietnamiin alkoi suuremmassa mittakaavassa 1990-luvulla, ja ensimmäiset matkailijat löysivät tämän unohdetun jalokiven. Monet vanhankaupungin rakennukset – kiinalaiset, ranskalaiset, vietnamilaiset – on suojeltu. Nämä arkkitehtoniset helmet ovat lähes mystisellä tavalla selvinneet monista sodista ja levottomuuksista. Hoi Anista tuli Unescon maailmanperintökohde 1999. Huolimatta monista turisteista kaupunki on onnistunut säilyttämään ainutlaatuisen ja idyllisen tunnelmansa. Kiinnostavaa nähtävää on toki muuallakin kuin vain vanhassakaupungissa; koko jokisuiston alue on mielenkiintoinen. Kaupungista ei tarvitse lähteä kauas, kun ollaan jo maaseudulla riisipeltoineen ja pienine kylineen.

Vietämme rauhallisen päivän täällä Hoi Anissa, vaikka mukavat kokemukset jälleen meitä odottavatkin. Aamiaisen jälkeen lähdemme kävelylle vanhaankaupunkiin, jossa mm. ylitämme Japanilaisen sillan, jonka japanilaiset rakensivat 1593 yhdistääkseen japanilaisen kaupunginosan joen toisella puolella sijainneeseen kiinalaiseen osaan. Sillasta tehtiin erittäin jykevä, sillä japanilaiset pelkäsivät maanjäristyksiä. Silta katettiin, jotta se suojaisi auringolta ja tuulelta, ja koristeltiin japanilaisin ornamentein.

Lähdemme lyhyelle venematkalle Thu Bon -joelle. Vene vie meidät jokirannassa sijaitsevaan lounaspaikkaan. Syömme yhdessä, minkä jälkeen iltapäivän voi viettää rentoutuen tai omin päin seikkaillen. Hoi An on mainio paikka rennon iltapäivän viettämiselle, sillä kaupungissa on kaikkea. Vanhassakaupungissa on iso joukko erinomaisia ravintoloita ja kahviloita sekä kauppoja, gallerioita ja pieniä museoita. Illalla kaupunkia valaisevat värikkäät lyhdyt, jotka luovat ihastuttavan tunnelman. Hoi Anissa on tarjolla myös hierontaa ja hoitoja.

Meille tuodaan pyörät hotellille, mistä aloitamme pyöräilemällä Cam Thanhin seudulle. Reitti kulkee ensin Hoi Anin katuja pitkin ja myöhemmin pienehköjen kylien ja maanviljelysalueen läpi. Etenemme rauhalliseen tahtiin, jotta kaikki pysyvät mukana. Cam Thanhin alue tunnetaan vesikookospähkinöistä, joiden kuituja käytetään kattomateriaalina kylän taloissa. Paikalliset pyytävät myös rapuja, ja mekin pääsemme opettelemaan pyyntimenetelmää heidän kanssaan. Jatkamme pyöräretkeämme De Vong -jokea seuraillen pieneen kalastajakylään, josta lähdemme veneretkelle jokisuistoon. Tutustumme paikallisten kalastajien pyyntimenetelmiin ja pääsemme myös kokeilemaan taitojamme. Veneretki päättyy Tra Quen kylään, jossa nautimme lounaan. Tra Quessa näemme, miten vietnamilaiseen keittiöön olennaisesti kuuluvia vihanneksia ja mausteyrttejä istutetaan ja kasvatetaan ja miten satoa korjataan. Joki ja hedelmällinen maa ovat mahdollistaneet sen, että kylän asukkaat ovat 500 vuoden aikana pystyneet kasvattamaan laadukkaita vihanneksia ja yrttejä. Hyödyntämällä seudulta löytyvää levää maanviljelijät välttyvät kemikaalien ja keinotekoisten lannoitteiden käytöltä.

Bussi noutaa meidät Tra Questa ja vie takaisin hotellille Hoi Aniin. Loppuiltapäivä ja ilta on omaa aikaa Hoi Anissa.

Ajamme Danangin lentokentälle, josta lentomme Mekongjoen suistoalueen suuntaan lähtee. Lennämme joko Ho Chi Minh Cityyn tai Can Thohon Mekongjoen suistossa riippuen lentoaikataulusta. Lentokentältä otamme saman tien kurssin kohti Vinh Longia, joka sijaitsee maailman hedelmällisimmällä alueella, Mekongjoen suistossa. Mahtava Mekongjoki, joka saa alkunsa eteläisestä Kiinasta, on lähes 5 000 km pitkä ja kulkee läpi viiden maan, kunnes haarautuu suistoksi. Tätä ainutlaatuista aluetta kutsutaan Vietnamin ruoka-aitaksi, ja sieltä saadaan vuosittain 3–4 riisisatoa. Vaihdamme bussin veneeseen, joka vie meidät pienehköllä saarella sijaitsevaan lodgeen.

Matkaamme veneellä pitkin yhtä isoista kanavista, jotka yhdistävät kaksi Mekongjoen haaraa toisiinsa, ja saavumme An Binhin saarelle, jolla ihastuttava Mekong Nature Lodge sijaitsee. Se on tukikohtamme seuraavat pari päivää. Paikka on hiljattain rakennettu perinteiseen, aitoon vietnamilaiseen tyyliin ja huokuu idylliä. Lodgessa on vain 16 huonetta, joissa kaikissa on rehevään puutarhaan avautuva veranta. Täällä voi loikoilla altaalla tai käveleskellä lodgen naapurissa sijaitsevien hedelmätarhojen keskellä. Kyse on todellakin rauhallisesta keitaasta Mekongjoen suiston sydämessä.

Mikäli aikataulu antaa myöten, teemme kävely- tai pyöräretken saaren ympäri ja vierailemme paikallisten luona saadaksemme hyvän käsityksen alueesta. Illalla kokoonnumme lodgen ravintolaan nauttimaan illallista.

Olemme matkan aikana jo tutustuneet vietnamilaiseen keittiöön. Tänään pääsemme itse kokeilemaan taitojamme. Aloitamme käymällä paikallisella torilla Vinh Longin kylässä noin 15 minuutin venematkan päässä. Paikalliset torit ovat Vietnamissa aina erityinen elämys, sillä torit ovat vilkkaita ja myytävänä on kaikenlaista tavaraa ja satoa. Täällä suistoalueella voimme nähdä myös eksoottisempia tuotteita kuten isoja sammakoita, käärmeitä ja ehkä grillattuja vesirottia. Meidän ei silti tarvitse tehdä ostoksiamme kaikkein eksoottisimmista kojuista, vaan hankimme sen sijaan tuoreita vihanneksia, kalaa, lihaa ja yrttejä, jotka ovat vietnamilaisen keittiön tärkein ainesosa. Kassit täynnä tarvikkeita palaamme takaisin lodgeen ja muunnamme ravintolan kokkikouluksi, jossa kiedomme essut eteemme ja ryhdymme valmistamaan klassisia vietnamilaisia ruokia. Touhujemme päätteeksi syömme itse valmistamamme aterian – hyvää ruokahalua!

Nyt on aika tutustua ympäristöön mukavalla pyöräretkellä. Suisto koostuu lukemattomista saarista, jotka Mekongjoen monet haarat ja sivujoet ovat luoneet. Suistoalueella on myös monia erikokoisia ihmisen kaivamia kanavia. Vietnamilaisten suosima kulkuväline myös tällä seudulla on skootteri, ihan kuten suurkaupungissakin. Tästä syystä kaikkialle suistoon on rakennettu hyviä sementoituja polkuja ja pieniä siltoja. Polut ovat erinomaisia pyöräreittejä, ja koska liikennettä on vähän, paikka sopii mainiosti pyöräilyyn. Reitti on vaihteleva: ajamme riisipeltoja seuraillen, pienten maalaiskylien läpi ja pysähdymme paikallisissa käsityöpajoissa ja hedelmätarhoissa.

Matkan varrella voimme pysähtyä sammuttamaan janomme jossakin pienessä kahvilassa.

Aamiaisen jälkeen on aika hyvästellä majapaikkamme paikallinen isäntäväki. Matkaamme veneillä Vinh Longiin, ja matkan varrella nousemme maihin ja käymme hedelmätarhoissa ja näemme, kuinka paikalliset käsittelevät satoaan. Katselemme mm. kookoskaramellien, riisipopcornin ja kotitekoisen viinan valmistusta. Rohkeimmat saavat myös maistaa – kippis!

Syömme lounaan ennen kuin jatkamme matkaa kohti Ho Chi Minh Cityä. Tämä sykkivä suurkaupunki Etelä-Vietnamissa on huomattavan erilainen kuin pääkaupunki Hanoi. Katukuvaa hallitsevat isot, modernit rakennukset, värikkäät mainostaulut ja upouudet autot. Paikalliset ovat tottuneita ulkomaalaisiin, ja monet puhuvat englantia.

Varhain aamulla lähdemme retkelle kuuluisiin Cu Chin tunneleihin, jotka Etelä-Vietnamin kansallinen vapausrintama rakensi 1940–60. Aluksi tunneleista haettiin suojaa helikoptereilta ja muulta modernilta sotakoneistolta, mutta Vietnamin sodan riehuessa pahimmillaan tunneleita jatkettiin ja yhdistettiin, ja lopulta ne ulottuivat Ho Chi Minh Citystä Kambodžan rajalle saakka. Pelkästään Cu Chin alueella on yli 250 km maanalaisia tunneleita.

Lounaan jälkeen palaamme kaupunkiin ja teemme kaupunkikierroksen, jolla tutustumme joihinkin Ho Chi Minh Cityn lukuisista historiallisista nähtävyyksistä. Kävelemme yhdelle kaupungin keskeisistä aukioista, jolla sijaitsee Notre Damen katedraali, jota rakennettiin 1877–1883. Näemme myös kaupungintalon, oopperatalon sekä vanhan postitalon, jotka kaikki sijaitsevat lähekkäin. Seuraavaksi käännämme katseemme Yhdistymisen palatsiin, joka tunnettiin aiemmin presidentinpalatsina tai Itsenäisyyden palatsina. Mahtipontinen palatsi on tyypillinen 1960-luvun rakennus, johon Etelä-Vietnamin presidentti Ngo Dinh Diem asettui hylättyään vanhan ranskalaisen kuvernöörin asunnon. Pääsemme kokemaan kadonneiden aikojen suuruuden ja rikkauden vaeltaessamme läpi valtavien salien, jotka ovat samassa kunnossa kuin vuonna 1975. Tutustumme myös sotamuseoon, joka kertoo Vietnamin pitkästä itsenäisyystaistelusta. Pääpaino on ”sodassa Yhdysvaltoja vastaan”, jonka me tunnemme Vietnamin sotana (1965–1973). Museo on jaettu osastoihin eri teemojen ympärille. Museossa on myös näyttely siitä, miten Vietnamin sotaa vastustettiin ympäri maailmaa. Pihalla on esillä vanhoja lentokoneita, taisteluvaunuja yms. Museo on rankka, kuten itse aihekin, mutta ehdottomasti mielenkiintoinen ja tärkeä, jotta voi ymmärtää Vietnamin historiaa.

Illalla syömme läksiäisillallisen paikallisessa ravintolassa.

Jos haluat vielä ostaa viimeiset tuliaiset tai matkamuistoja, kannattaa käydä läheisellä Ben Than -torilla. Päivä on siis varattu omille seikkailuille, kunnes on aika lähteä lentokentälle ja kotimatkalle.