Itämeren kierros ja Baltia

Myöhään iltapäivällä lähdemme Helsingistä kohti Turkua. Nousemme Silja Linen iltalaivaan. Halukkaat voivat syödä laivalla hyvän illallisen (omakustanteinen) ennen vetäytymistä yöunille.

Yön aikana ylitämme Itämeren. Aamun tullen on aamiaisen aika. Tukholman kaunis saaristo lipuu ohitsemme. Pian saavumme satamaan ja jätämme taakse Ruotsin pääkaupungin ja aloitamme matkan kohti etelää Södermanlandin läänin läpi. Reitti kulkee Kolmårdenin tummien metsien läpi, ja pian jo nautimme näkymistä yli Bråvikenin lahden ja ohitamme Norrköpingin. Idyllisessä naapurikaupungissa Söderköpingissä pysähdymme katsomaan 1830-luvulta peräisin olevaa Götan kanavaa, Ruotsin kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta. Matka jatkuu edelleen kohti etelää. Kalmarissa ajamme sillan yli Öölantiin. Öölannin silta on kuusi kilometriä pitkä ja sen vihki kuningas Kaarle XVI Kustaa vuonna 1972. Öölanti on Ruotsin pienin maakunta, joka tunnetaan kauniista luonnosta, orkideoista, muinaismuistoista, tuulimyllyistä ja Borgholmin rauniolinnasta. Linna on yhä vaikuttava rakennus. Sillan rakentamisen jälkeen Borgholmin kaupungista on tullut yksi maan suosituimmista matkakohteista. Käymme katsastamassa tämän mukavan pikkukaupungin, jossa on kiva tehdä ostoksia ja käveleskellä.

Palaamme takaisin mantereelle ja otamme suunnan kohti Blekingeä ja laivastokaupunki Karlskronaa. Karlskrona perustettiin vuonna 1680, kun kuningas Kaarle XI päätti perustaa sinne laivastotukikohdan. Karlskronan vaikuttava ja hyvin säilynyt arkkitehtuuri sekä asemakaava saivat Unescon ottamaan sen maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1998. Illalla Stena Linen laiva lähtee kohti Puolaa, ja me asetumme hytteihimme.

Aamulla heräämme Puolan rannikon lähistöllä ja käymme aamiaisella. Nousemme maihin Gdynian satamakaupungissa, joka muodostaa yhdessä lähellä sijaitsevien Gdanskin ja Sopotin kanssa suurkaupunkialueen, jota kutsutaan nimellä “kolmoiskaupunki”. Asukkaita kolmoiskaupungissa on yhteensä yli miljoona. Gdansk on kolmikosta suurin. Versaillesin rauhassa Gdansk (saks. Danzig) sai vapaakaupungin aseman, jolla oli tulliliitto Puolan kanssa. Toisen maailmansodan aikana Danzig liitettiin natsi-Saksaan. Kaupungin saksankielinen enemmistö karkotettiin kaupungista sodan päätyttyä. Vuodesta 1945 lähtien, jolloin kaupungista tuli osa Puolaa, valtaosa asukkaista on ollut puolankielisiä, ja kaupungista on käytetty sen puolankielistä nimeä Gdansk.

Ajamme päivän aikana Puolan koillisosan läpi matkallamme kohti Liettuan rajaa. Alue on laaja ja siellä on monia järviä, metsiä ja jokia. Asutusta on harvassa, teollisuutta on vähän ja suurelta osin kyse on yhdestä isosta luonnonalueesta. Puolan historia on pitkä ja myrskyisä. Puola joutui 1900-luvulla natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehittämäksi. Toisen maailmansodan jälkeen Puola menetti kolmanneksen alueistaan Neuvostoliitolle. Luovutettu alue on nykyinen Liettuan lounaisosa, Valko-Venäjän länsiosa ja Länsi-Ukraina. Puola sai haltuunsa saksalaisia alueita, jotka vastasivat noin puolta menetetyistä alueista. Nykyään Puola on sekä Naton että EU:n jäsenmaa. Katolisella kirkolla on maassa merkittävä asema huolimatta kommunistisesta menneisyydestä. 
Illalla saavumme Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan ja majoitumme keskustahotelliin, jossa yövymme kaksi yötä.

Ravitsemme itseämme aamiaisella hotellissamme. Liettua on pinta-alaltaan Baltian suurin valtio, ja Vilna, jossa Vilnia- ja Nerisjoet yhtyvät, on maan suurin kaupunki. Asukkaita Vilnassa on noin 500 000. Aamupäivällä teemme kaupunkikierroksen Vilnassa paikallisoppaan johdolla. Vaatimattomasta koostaan huolimatta Vilna on kosmopoliittinen kaupunki, joka tunnetaan monista kirkoista ja jota kutsutaan toisinaan nimellä Baltian Jerusalem. Kaupunkikierroksella tutustumme Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkkoon ja sen lukemattomiin stukkokoristeisiin, presidentinpalatsiin, yliopistoon sekä vanhankaupungin pieniin käsityöliikkeisiin, jotka myyvät mm. meripihkakoruja ja pellavavaatteita. Huolimatta siitä, että Vilnaa kutsutaan barokkikaupungiksi, sieltä löytyy esimerkkejä myös goottilaisesta ja renessanssin arkkitehtuurista. Tärkeimpiä nähtävyyksiä kaupungissa ovat Gediminasin torni sekä Katedraaliaukio. Maan synkkä 1900-luku ei ole mikään salaisuus. Natsit tuhosivat käytännössä kaikki Vilnan juutalaiset, ja kaupungin näkemisen arvoinen, mutta varsin masentava KGB-museo muistuttaa neuvostohallinnon kauhuista. Menneisyydestä huolimatta ilo ja ylpeys siitä, että Liettua on nykyään vapaa kansakunta, paistaa läpi kaikkialla. Iltapäivä on varattu omille seikkailuille. Kaupungissa on kiva kulkea katsellen Unescon suojelemaa uusklassista vanhaa keskustaa. 
Mikäli olet ostanut illallispaketin, tapaat matkanjohtajan ja muita kanssamatkustajia yhteisellä illallisella.
 

Aamulla lähdemme Vilnasta, mutta emme ihan vielä Liettuasta. Suuntaamme Kryziu Kalnasiin, Ristikukkulalle. Se sijaitsee Siauliain kaupungin ulkopuolella ja on kenties Liettuan kiehtovin nähtävyys. Liettualaiset ovat pystyttäneet kukkulalle lukemattomia ristejä, on isoja ja pieniä ja kaiken värisiä ja muotoisia. Ristikukkula on yksi Liettuan tärkeimmistä katolisista pyhistä paikoista. Kukaan ei tiedä, milloin ensimmäinen risti pystytettiin, mutta arvellaan, että perinne olisi saanut alkunsa 1300-luvulla, kun liettualaiset kääntyivät kristinuskoon. Voimakkaan kansallisuusaatteen levitessä 1800-luvulla kukkulalle pystytettiin monia ristejä. Sen jälkeen, kun Venäjän tsaarin vastainen mielenosoitus oli tukahdutettu 1863, liettualaiset alkoivat pystyttää ristejä kapinassa kuolleitten sukulaistensa muistoksi. Jos ei tiedetty, minne kaatunut oli haudattu, pystytettiin risti tämän muistoksi Ristikukkulalle. Neuvostoaikoina ristejä pystytettiin protestiksi neuvostomiehitystä vastaan. Ristien määrä kukkulalla kasvoi huomattavasti kommunistivallan viimeisinä vuosina, kuin symbolina itsenäisyyden kaipuulle.

Pian saavumme seuraavaan Baltian maahan, nimittäin Latviaan. Matkalla sen pääkaupunkiin Riikaan ajamme ensin rannikolle ja käymme Latvian suosituimmassa lomakohteessa Jurmalassa, joka sijaitsee kauniilla paikalla Riianlahden pohjukassa. Rantakohde sijaitsee rannan suuntaisesti ja koostuu valtaosin jugendtyylisistä puutaloista. Ajamme sitten Riikaan ja majoitumme keskusta-alueella sijaitsevaan neljän tähden hotelliin kahdeksi yöksi.

Tänään tutustumme Riikaan, kolmesta Baltian pääkaupungista suurimpaan. Kaupunki sijaitsee Väinäjoen varrella lähellä paikkaa, jossa joki laskee Itämereen. Viikingit käyttivät jokea kulkuväylänään kohti itää ja hansakauppiaat kuljettivat sitä pitkin tavaraa myyntiin idemmäksi. Alueella on tehty sarja arkeologisia kaivauksia, joissa on löytynyt paljon esineistöä tuolta ajalta. Myös Riiassa käytiin tuona aikana vilkasta kauppaa ja se olikin yhdessä vaiheessa yksi Itämeren alueen rikkaimmista ja mahtavimmista kauppakaupungeista. Kaupunki on hyvin vanha, perustettu virallisesti jo vuonna 1201. Historia on läsnä kaikkialla. Aloitamme kaupunkikierroksella, jonka teemme osin jalkaisin keskiaikaisessa keskustassa. Pääset nauttimaan monien aikakausien upeasta arkkitehtuurista ja saat kuvan kaupungin historiasta. Kaupungin luonne muodostuu Itämeren alueen monien erilaisten kulttuurien sekoituksesta. Riika oli esim. Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla Ruotsin suurin kaupunki, mistä meitä muistuttaa Ruotsalainen portti. Vain kyseinen portti on enää jäljellä kaupunginmuurista, joka kerran suojeli kaupunkia ulkopuolisten hyökkäyksiltä. Kun ruotsalaiset miehittivät Riian 1698, Ruotsalainen portti rakennettiin osaksi kaupunginmuuria.

Iltapäivä on omaa aikaa. Kaupungin keskusta on kuin hyvin säilynyt kuvastin keskiaikaan ja kadonneisiin aikakausiin mukulakivikatuineen ja pienine kapeine kujineen, joilla riittää ravintoloita ja kahviloita. Jugendtyylistä – tai art nouveau  tyylistä, kuten sitä kutsutaan useimmissa maissa lukuun ottamatta Itämeren aluetta – kiinnostuneille Riika on unelmakohde. Kaupungissa on satoja hyvin säilyneitä jugendtyylisiä taloja, useimmat heti keskiaikaisen keskustan ulkopuolella. 

Illalla voit lähteä matkanjohtajan mukaan illalliselle, mikäli olet ostanut illallispaketin.

Tänään matkaamme vielä pohjoisemmaksi pitkin Itämeren rannikkoa ja saavumme pian Viroon. Teemme lyhyen pysähdyksen pienessä Pärnun merenrantakaupungissa, joka on jo pitkään ollut suosittu ranta- ja kylpylälomakohde. Saavumme perille Viron pääkaupunkiin Tallinnaan. Tallinna-nimen alkuperä on hämärän peitossa, mutta nimen arvellaan tulevan sanoista Taani linn, joka merkitsee ”tanskalaisten kaupunkia”. Reval on puolestaan kaupungin historiallinen saksalainen, tanskalainen ja ruotsalainen nimitys. Tallinna kasvoi Toompean linnan juurelle. Tanskan kuningas Valdemar II Sejr (”voittaja” tai ”valloittaja”) rakennutti linnan vanhaankaupunkiin voitettuaan taistelun vuonna 1219. 

Iltapäivällä teemme Tallinnassa kaupunkikierroksen pääosin kävellen. Näemme, kuinka eri kulttuurit ovat jättäneet jälkensä kaupunkiin. Ylhäällä mäellä sijaitsee kuninkaallinen linna, kolme vahtitornia ja Aleksanteri Nevskin katedraali, joka on kaunis tyypilliseen venäläiseen tyyliin rakennettu ortodoksikirkko sipulikupoleineen. Se on Tallinnan suurin kirkko ja suosittu nähtävyys. Alempana oli kansalaisten kaupunginosa, ja siellä näemme raatihuoneen ja perinteikkään apteekin vuodelta 1422. Raatihuoneentori on Tallinnan sydän. Kauniissa taloissa sijaitsevat tunnelmalliset kahvilat ja ravintolat reunustavat toria. Torilla on aina elämää ja useita kertoja vuodessa siellä järjestetään pieniä festivaaleja, konsertteja ja markkinoita. 

Asumme neljän tähden hotellissa. Illalla voit lähteä matkanjohtajan mukaan illalliselle, mikäli olet ostanut illallispaketin.

Melkein koko päivä on varattu omille seikkailuille Tallinnassa. Vanhakaupunki on niin pieni, että ehdit nähdä melkein jokaisen kujan, ja toiset kujat ovat tunnelmallisempia kuin toiset. Katariina Gild on kuja, jolla on eniten keskiaikaista tunnelmaa ja lisäksi kivoja putiikkeja. Mahtavaa kaupunginmuuria seurailee Müürivahe, jonka varrella virolaisnaiset myyvät monenlaisia värikkäitä ja käsintehtyjä vaatteita. On villapaitoja, villamyssyjä, siperialaisia sukkia, perinteisiä virolaisia tai modernimpia. Tallinnan kaupunginmuuri on lähes kaksi kilometriä pitkä ja kolme metriä paksu. Sitä alettiin rakentaa 1200-luvulla ja siitä tuli aikanaan yksi Pohjois-Euroopan suurimmista linnakkeista. Muutamassa paikassa muurin päälle pääsee kävelemään. Vanhankaupungin yläpuolella on muutamia näköalapaikkoja, joista voi ihailla ja kuvata kaupunkia ylhäältä käsin. Myöhään iltapäivällä on aika nousta Tallinkin laivaan ja suunnata kohti Helsinkiä.

Saavuttuamme Helsinkiin bussi ajaa ensin päärautatieasemalle ja jatkaa sitten Turkuun.