Norjan satumaiset vuonot

Myöhään iltapäivällä lähdemme Helsingistä kohti Turkua. Turussa nousemme laivaan ja matkaamme yön yli Tukholmaan. Halukkaat voivat syödä laivalla illallisen (omakustanteinen).

Aamuvirkut ehtivät nauttia Tukholman kauniista saaristosta. Maihin päästyämme jätämme Ruotsin pääkaupungin ja ajamme kohti pohjoista läpi vehreän seudun. Reitti kulkee perinteikkäissä kulttuurimaisemissa, ja entiset ruukkiyhteisöt reunustavat tietämme. Ohitamme hopeakaivoksestaan tunnetun Salan kaupungin sekä Falunin, jossa sijaitsee kuparikaivos. Pian olemme jo Taalainmaalla ja ensimmäisessä tutustumiskohteessamme Siljanjärvellä. Pysähdymme Nusnäsissä, joka tunnetaan kuuluisista puusta valmistetuista taalainmaanhevosista. Jo 1700-luvulla metsätyöläiset Moran seudun kylissä alkoivat iltapuhteella veistellä hevosia. Syntyi meidän aikamme taalainmaanhevosen edeltäjä. Pikku hiljaa 1830-luvulla hevosia alettiin koristella meille tutuksi tulleella kukkakuviolla, jota kutsutaan nimellä ”kurbits”. Pääsemme katselemaan valmistusta ja saamme kuulla lisää taalainmaanhevosen historiasta. Seuraavaksi ajamme Moran kaupunkiin, jossa sijaitsee maailman ehkä tunnetuimman maastohiihtokilpailun, Vaasahiihdon (ruots. Vasaloppet), maali. Hiihtokilpailun perustajien väitetään inspiroituneen legendasta, jonka mukaan Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa yritti hiihtäen paeta Ruotsista Lyypekkiin Tanskan kuningas Kristian II:n sotilaita vuonna 1520. Morasta jatkamme länteen ja kohti Norjan rajaa. Isot metsät levittäytyvät ympärillämme. Illan tullen saavumme norjalaiseen Hamarin kaupunkiin, joka sijaitsee kauniilla paikalla Mjösajärven rannalla. Mjösa on Norjan suurin järvi. Majoitumme hotelliimme ja syömme yhteisen illallisen.

Hyvän aamiaisen jälkeen lähdemme kohti pohjoista ja ajamme ohi Lillehammerin, jolla on erityinen paikka monien urheilun ystävien sydämissä – kiitos vuoden 1994 talviolympialaisten, joka on yksi suurimmista urheilutapahtumista Norjan lähihistoriassa. Matka jatkuu edelleen pitkin kaunista Gudbrandsdalenin laaksoa, jota ympäröi seitsemän isoa kansallispuistoa. Yksi niistä on Rondanen kansallispuisto, joka perustettiin jo vuonna 1962 ja oli Norjan ensimmäinen laatuaan. Kansallispuisto on erityisen tärkeä elinympäristö yhdelle Norjan viimeisistä villiporotokista. Puiston maasto on vaihtelevaa tunturiseutua: vehreitä laaksoja ja mahtavia tunturien huippuja. Reitin varrella virtaavat joet tuovat vettä jäätiköiltä, ja pienten järvien pinnalta heijastuu tiheä metsä. Mitä pohjoisemmaksi kuljemme, sitä kapeammiksi ja kesyttömämmiksi muuttuvat laaksot. Päivän kohokohta on Trollstigen ja sen 11 neulansilmämutkaa. Tie avattiin 1936 ja sen vihki Norjan kuningas Haakon VII. Reitti tarjoaa todella upeita näkymiä yli kalliojyrkänteiden, vesiputousten, syvien vuonojen ja viljavien laaksojen. Täällä Norjan luonto näyttäytyy kaikkein dramaattisimmillaan. Ympäröivien tuntureiden nimet – Kuningas, Kuningatar ja Piispa – korostavat niiden majesteettisuutta. Tien korkeimmalla kohdalla on näköalapaikka ja ravintola sekä museo, jossa on valokuvia, pienoismalleja ja työvälineitä ajalta, jolloin tietä rakennettiin. Tie on suljettu talvisin ja avataan yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Tämän päivän seikkailumme päättyy lauttamatkaan Geirangervuonon yli Lingestä Eidsdaliin. Pian olemme perillä Geirangerissa. Nautimme illallisen hotellissamme.

Raittiin ilman virkistäminä heräämme Geirangerissa uuteen päivään. Vesiputoukset jylisevät alas lähes luotisuoraan Geirangeria ympäröiviltä vuorilta ja jyrkänteet kietoutuvat kimmeltäviin sumupilviin, joiden ainoa tehtävä on katsojaa hämmästyttävien muuntuvien sateenkaarien luominen. Aamulla ohjelmassa on lauttamatka tunnetulla Geirangervuonolla. Lauttamatka kestää noin tunnin ja reitti kulkee Geirangerista Hellesyltiin, joka on kuin suoraan postikortista. Geirangerinvuonoa kutsutaan usein kruununjalokiveksi Norjan vuonojen joukossa. Vuonon maisemat ovat satumaiset majesteettisine, lumihuippuisine tuntureineen, jotka muodostavat vaikuttavan kontrastin syvänsinisille tai joskus smaragdinvihreille vuonoille. Norjassa on yli tuhat vuonoa. 
Jatkamme matkaa kohti etelää läpi maisemien, jotka yrittävät alati pistää edellistä näkymää paremmaksi. Illan tullen saavumme Hordalandin lääniin ja Bergenin kaupunkiin, joka on Norjan toiseksi suurin. Majoitumme keskustassa sijaitsevaan hotelliin.

Aamulla tutustumme lähemmin Bergeniin yhteisellä kaupunkikierroksella. Norjan mittapuun mukaan Bergen on iso kaupunki, mutta sitä leimaa silti pikkukaupungin charmi, ja meren ja vuorten läheisyys luo kaupunkiin ihan omanlaisensa tunnelman. Bergenin perusti yli 900 vuotta sitten kuningas Olav Kyrre, joten sen juuret ulottuvat viikinkiaikaan. Bergenistä tuli 1200-luvulla Norjan ensimmäinen pääkaupunki. Se oli useiden vuosisatojen ajan yksi Hansaliiton tärkeimmistä kauppapaikoista ja solmukohta Norjan ja muun Euroopan välillä. Hansakaupungin vanha satama, Bryggen, on ilmeisin muisto tuolta ajalta tyypillisine korkeine ja kapeine taloineen. Pian meidän on aika lähteä jatkamaan matkaa kohti itää. Seuraava kohteemme on Gudvangen, joka merkitsee jumalten paikkaa. Ei ole vaikea arvata, mistä paikka on saanut nimensä. Teemme kahden tunnin lauttamatkan Flåmiin läpi Unescon suojelemien vuonomaisemien. Vaikuttavan luonnon lisäksi katselijaa viehättävät maalaukselliset pienet taajamat ja kalastajakylät kirkkoineen, hirsitaloineen ja punaiseksi maalattuine mökkeineen. Tämä on Norjaa parhaimmillaan! Flåmista jatkamme matkaa talviurheilukeskukseen Geiloon, jossa majoitumme hotelliin. Syömme illallisen hotellissa.

Aamiaisen jälkeen lähdemme Geilosta kohti Norjan ylpeää pääkaupunkia Osloa. Karu maisema muuttuu vähitellen rehevän vihreäksi samalla kun norjalaiset taajamat ja järvet liukuvat ohitsemme. Pian saavumme Osloon, joka sijaitsee Oslovuonon pohjukassa. Oslon perusti Norjan kuningassaagan mukaan kuningas Harald Ankara 1000-luvulla. Oslosta tuli Norjan pääkaupunki noin vuonna 1300, kun Haakon V Maununpoika oli kuninkaana. Hän rakennutti Akershusin linnoituksen ja muutti sinne asumaan. Oslon asukasluku on lähes 700 000 ja se on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Euroopassa. Kaupungissa on paljon uutta kiinnostavaa arkkitehtuuria ja sen keskusta on eläväinen. Tarjolla on museoita, ravintoloita ja maailmanluokan taidetta. Teemme yhdessä kaupunkikierroksen. Karl Johans gate on Oslon pääkatu ja sen varrella on useita julkisia rakennuksia kuten esim. Norjan parlamenttitalo (Stortinget), kuninkaanlinna, kansallisteatteri ja yliopisto. Lähistöllä sijaitsee satama sekä kaupungintalo ja Akershusin linnoitus. Oslon satama-alue on uudistunut radikaalisti ja on nyt edustava sekoitus uutta arkkitehtuuria, museoita ja ravintoloita. Frognerparkissa on useita kuvanveistäjä Gustav Vigelandin patsaita. Patsaspuisto on monumenttien, patsaiden ja suihkulähteiden kokonaisuus. Kaksi tunnetuinta patsasta ovat parkuva lapsi ja 17 m korkea monoliitti, joka on veistetty graniitista ja joka kuvaa ryömivien ihmisten pinoa. Kierroksen jälkeen majoitumme keskustahotelliin.

Nyt on aika hyvästellä Norja ja Oslo. Suuntaamme Ruotsin rajalle. Ohitamme Karlstadin ja Vänernin, joka on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Reitti kulkee läpi kauniin Värmlannin, joka tunnetaan kirjailija Selma Lagerlöfistä ja kirjailija ja runoilija Gustaf Frödingistä. Lagerlöf oli ensimmäinen nainen, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Fröding puolestaan oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ehti kuolla sitä ennen. Pysähdymme Örebrossa käydäksemme kuuluisassa linnassa, joka on peräisin 1300-luvulta. Linna seisoo majesteettisena Svartån saarella kaupungin keskustassa. Linna on muodoltaan neliö ja sen on kulmissa pyöreät tornit – se näyttää siis juuri siltä, miltä linnan pitääkin. Matka jatkuu kohti länttä Mälarenjärven eteläpuolitse. Ohitamme Arbogan, Eskilstunan ja Södertäljen. Saavumme Tukholmaan, jossa nousemme Turun laivaan. Laivalla on jälleen mahdollisuus syödä illallista ja nauttia kaikessa rauhassa saariston kauneudesta.

Aamaisen jälkeen alus saapuu Turkuun ja me suuntaamme kohti Helsinkiä. Päätepysäkki on sama kuin mistä aloitimme matkan.