Namibia –aavikon hehkua ja eläinloistoa

Lennämme Helsingistä Windhoekiin, Namibiaan.

Saavuttuamme Windhoekiin ajamme hotellille rentoutuaksemme pitkän matkan jälkeen. Myöhemmin katsastamme kävellen hieman keskustan aluetta.

Tapaamme illalla tervetuloillallisen merkeissä.

Ajamme lounaaseen ja läpi maisemien, joita leimaavat korkeat, punaiset, esihistorialliset dyynit. Täällä elää monia villieläimiä. Leirimme sijaitsee Namibin autiomaan reunalla.

Teemme pienen iltavaelluksen aavikolla auringon laskiessa. Illallinen leirissä.

Vietämme koko päivän upean kauniissa Namib-Naukluftin kansallispuistossa, joka on Afrikan kolmanneksi suurin. Kansallispuistoon kuuluu Naukluft-vuoret sekä osa Namibin autiomaasta, jota pidetään maailman vanhimpana. Vaikka autiomaa on karu ja kuiva, siellä asuu iso joukko eläimiä, mm. gekkoja, hyeenoja, sakaaleja, strutseja, hyppyantilooppeja ja keihäsantilooppeja. Kasvi- ja eläinmaailma pysyy elossa aavikolla satunnaisten sadekuurojen ja Atlantilta nousevan sumun ansiosta. Voimakas tuuli muodostaa myös jättimäisiä hiekkadyynejä, jotka voivat olla jopa 340-metrisiä. Dyynin väri kertoo sen iästä: hiekan sisältämä rauta ruostuu ajan kanssa.

Ajamme Sossuvleihin, jossa okranväriset hiekkadyynit ympäröivät kuivuneita vesialtaita, suolasaostumia ja pystyyn kuolleita puita. Seuraava kohteemme on aavemainen Deadvlei. Yli tuhat vuotta sitten Tsauchab-joki tulvi rankkasateiden jälkeen ja alueelle muodostui pieniä lampia ja akaasiapuut alkoivat kasvaa täällä. Parin sadan vuoden kuluttua ilmasto muuttui rajusti ja alue kärsi kuivuudesta ja ilman vettä puut eivät selvinneet. Kuivuus oli niin ankara, että puut kuivuivat pystyyn ja vahva aavikon aurinko paahtoi puut mustiksi. Vielä 900 vuoden kuluttuakin puun rungot ovat yhä pystyssä.

Seuraava kohteemme on Dune 45, yksi Namibian kuvatuimpia hiekkadyynejä. 170 metrin korkeudesta on hyvä ihailla ympäröiviä maisemia, mikäli jaksat kiivetä dyynin päälle.

Tyhjennettyämme hiekat kengistä jatkamme matkaa kohti Sesriem-rotkoa. Teemme lyhyen kävelyretken alas rotkoon, joka on syntynyt, kun Tsauchabjoki on kaivertanut reittinsä läpi kallioiden. Rotko on noin kilometrin mittainen, jopa 30 m syvä ja paikka paikoin vain 2 m leveä. Nimi Sesriem on afrikaansia ja merkitsee kuutta vyötä, sillä uudisasukkaiden täytyi kiinnittää yhteen kuusi vyötä, jotta he saivat nostettua vettä rotkosta.

Illallinen leirissä.

On aika ottaa suunta kohti Namibian kolmanneksi suurinta kaupunkia, Swakopmundia, joka sijaitsee rannikolla. Swakopmund toimii tukikohtanamme seuraavat päivät. Matkan varrella pysähdymme ylittäessämme Kauriin kääntöpiirin 23. leveyspiirillä päiväntasaajan eteläpuolella. Noin 30 km ennen Swakopmundia ohitamme Walvis Bayn laguunin, jossa voi hyvällä onnella nähdä mm. pelikaaneja ja flamingoja.

Swakopmund perustettiin 1892, kun alue oli Saksan siirtomaa. Kaupungin arkkitehtuurissa näkyy vahva saksalaisvaikute, erityisesti vanhassa keskustassa on monia baijerilaistyylisiä rakennuksia. Kaupunkia ympäröi kolmelta sivulta Namibin aavikko ja yhdellä sivulla tyrskyää viileä Atlantti. Swakopmundissa sataa harvoin, mutta kiitos kylmän Benguelan merivirran, alue saa kosteutta mereltä nousevasta sumusta, jonka tuuli puhaltaa jopa 140 km:n tuntivauhdilla yli kaupungin. Eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet erikoiseen ilmiöön, jossa sumu on ensisijainen kosteuden lähde.

Majoituttuamme hotelliin loppupäivä on omaa aikaa tässä idyllisessä rannikkokaupungissa.

Varhaisen aamiaisen jälkeen lähdemme Walvis Bayn satamakaupunkiin, joka sijaitsee samannimisessä lahdessa. Walvis Bay on Namibian ainoa syväsatama. Teemme mukavan veneretken lahdella. Näemme pelikaaneja, harmaalokkeja ja merimetsoja. Pääsemme ehkä näkemään, kuinka tarkasti ja ylväästi merilinnut nappaavat kalan nokkaansa – joko suoraan merestä tai turistin käsistä. Jos meillä on onnea, saamme seuraksemme retkelle hylkeitä ja delfiinejä – tätä emme kuitenkaan voi taata. Lahdella toimii monia osteriviljelyksiä, ja ohitamme Pelican Point -särkän, jolla elää iso kapinhyljeyhdyskunta. Ennen kuin saavumme Walvis Bayn teollisuussatamaan, kapteeni avaa pari pulloa kuohuviiniä, jota nautimme tuoreiden ostereiden kyytipoikana.

Mikäli haluat ottaa rauhallisemmin, voit viettää päivän shoppaillen ja hankkia itsellesi muistoksi paikallisia käsitöitä. Voit käydä myös jossakin monista museoista, esim. Swakopmund Museumissa, joka kertoo kaupungin historiasta. Ehkä kiinnostavampaa on vierailu Kristall Galeriessa, joka esittelee jalokiviä, puolijalokiviä ja kristalleja. Esillä on mm. maailman suurin kvartsikristalli, joka painaa yli 14 tonnia ja jonka iäksi arvioidaan 530 miljoonaa vuotta. Hyvä vaihtoehto on myös kävelykierros kaupungilla ihaillen rakennuksia, jotka edustavat klassista saksalaista arkkitehtuuria. Esimerkkinä mainittakoon upea vanha vankilarakennus Alte Gefängnis, jota voisi erehtyä luulemaan rautatieasemaksi tai kylpyläksi.

Päivä on varattu omille seikkailuille. Käy vaikka rannalla, tosin varaudu siihen, että Atlantin vesi on kylmää!

Voit myös ostaa retken hotellilta: tarjolla on mm. delfiinien katselua ja kaupunkikierros. Matkanjohtaja auttaa mielellään järjestelyissä ja jakaa vinkkejä muista mahdollisuuksista.

Swakopmund tunnetaan mm. extreme-urheilusta. Mikäli pieni seikkailu houkuttelee, miten olisi kelkkailu tai surffaus hiekkadyyneillä kaupungin ulkopuolella?

Jätämme hetkeksi hyvästit rannikolle ja ajamme sisämaahan kohti Damaralandin kaunista ja koskematonta aluetta. Täällä on avoimia tasankoja ja syviä rotkoja. Alue on koti lukuisille elefanteille, kirahveille ja strutseille. Hyvällä onnella näkee myös uhanalaisia pensassarvikuonoja. Kanta kehittyy nykyisin hyvään suuntaan, mutta laji on edelleen uhanalainen. Syömme yhteisen illallisen.

Aamiaisen jälkeen jatkamme matkaa kohti Kamanjabin kylää. Matkan varrella pysähdymme pienessä heimokylässä, jossa asuu himba-kansaa. Himbat ovat puolipaimentolaisia, jotka pitävät lampaita ja vuohia ja jotka tunnistaa yleensä helposti. Erityisesti naisten tapa koristella itsensä on omalaatuinen: naiset voitelevat itsensä päivittäin punertavalla rasvan, tuhkan ja okran seoksella sekä suojellakseen ihoaan auringolta että noudattaakseen himbojen kauneusihanteita. Myös hiukset voidellaan ja ne roikkuvat paksuina punaisina pötkylöinä. Punertavan voiteen lisäksi naiset kantavat yllään ainoastaan vuohennahkaisia hameita ja värikkäitä koruja, jotka ilmaisevat naisen paikan heimon hierarkiassa.

Naiset huolehtivat tyypillisesti lapsista, eläimistä ja muista töistä, kun taas miesten hommia ovat pienen kylän poliittiset tehtävät. Himbat esittelevät meille perinteistä elämäntapaansa, ja saamme kuulla heidän uskomusjärjestelmästään, rituaaleistaan ja suhteestaan luontoon.

Jatkamme matkaa maailmankuuluun Etoshan kansallispuistoon, jonka keskellä on valtava suolapannu – kangastukset ja lämpöväreily kuuluvat asiaan. Jättikokoisen suolapannun reunoilla on lähteitä, jotka synnyttävät vesikuoppia. Niiden ympärille kokoontuu joukoittain eläimiä.

Suolapannu kuivui joitakin tuhansia vuosia sitten, mutta sadeaikaan osa valkoisesta suolapannusta jää tulvan alle. Paikalle saapuu tuolloin isoja parvia flamingoja ja pelikaaneja. Täällä voi nähdä myös leijonia, norsuja, leopardeja, sarvikuonoja ja kirahveja.

Yövymme leirissä, joka sijaitsee kansallispuiston alueella. Naapureinamme ovat upea luonto ja villit eläimet. Syömme illallisen leirissä.

Aloitamme aamun jännittävällä safarilla kauniissa kansallispuistossa, 4x4 jeepeillä. Aamusafari kestää n. 3 tuntia. Puiston pinta-ala on noin 20 000 km2. Puistossa elää yli 340 lintulajia, 110 matelijalajia, 16 sammakkoeläinlajia ja yksi kalalaji sekä 114 nisäkäslajia, kuten norsu, leijona, sarvikuono, seepra, sakaali, gepardi ja mustanaamaimpala. Safarin jälkeen palaamme leiriin ja sinulla on aikaa rentoutua ennen iltapäivän toista safaria. Illallinen leirissä.

Jatkamme matkaa kohti etelää ja Otijwarongoa, joka sijaitsee Etoshan ja Windhoekin välissä. Syömme yhdessä illallisen.

Lähdemme kohti etelää ja pääkaupunkia Windhoekia, josta kotimatka alkaa.

.