Aleksanteri Suuren maailma

Aamiaisen jälkeen tutustumme lähemmin Tiranaan, Albanian suurimpaan kaupunkiin, joka kasvaa edelleen väestön siirtyessä maaseudulta kaupunkeihin. Ajamme pitkin yhtä kaupungin pääväylistä, Deshmoret e Kombit -bulevardia, Kansallisten marttyyrien bulevardia, jonka aiempi nimi oli Mussolinin bulevardi. Jatkamme matkaa Skanderbegin aukiolle, joka on nimetty Albanian kansallissankarin mukaan. Skanderbegin patsas seisoo kunniapaikalla keskellä aukiota. Georg Kastriota (1405 – 1468) oli osmanien palveluksessa ja sai lisänimen Skanderbeg, jossa yhdistyy nimi Iskander ja turkkilainen titteli ”bey”, joka tarkoittaa päällikköä. Hän kääntyi kristinuskoon vuona 1443 ja johti Albanian taistelua osmaneja vastaan, jotka hän pitikin loitolla kuolemaansa saakka.  Skanderbergin kuoltua osmanit pitivät Albaniaa vallassaan 1900-luvun alkuun saakka. Tuolta ajalta on peräisin Ethem Beyn moskeija, joka on islamilaiselle taiteelle epätyypillisesti koristeltu puita, siltoja ja vesiputouksia kuvaavin freskoin.

Näemme kierroksen aikana Äiti Teresan aukion. Se on saanut nimensä tunnetun albanialaissyntyisen nunnan mukaan, joka vietti elämänsä auttaen Intian köyhiä. Jatkamme matkaa ohi Albanian kansallismuseon ja Pyramidin, joka rakennettiin alun perin diktaattori Enver Hoxhan museoksi. Tänä päivänä se toimii kokouskeskuksena, mutta on purku-uhan alla, sillä paikalle on tarkoitus rakentaa uusi parlamenttitalo.

Tiranan keskustalle antavat leimansa monet erilaiset rakennustyylit, jotka kytkeytyvät maan historian vaiheisiin: Esimerkiksi komeilevat rakennukset vuosilta 1939 – 44 kertovat ajasta, jolloin maa oli Italian miehittämä. Sodanjälkeisen kommunistisen ajan tunnistaa  monumentaalisesta neuvostotyylistä – ja elementtirakentamisesta.

Ohjelmassa on Albanian suurin ja vanhin viinitalo Skanderbeg, jossa pääsemme maistamaan sekä viiniä että brandyä. Albanialla on pitkä historia viinintuotannossa – ja ihanteelliset kasvuolosuhteet – mutta Enver Hoxhan kaudella yksityinen viininvalmistus kiellettiin. Kommunismin kaaduttua tuotanto pääsi pikku hiljaa käyntiin, mm. kotimaahan palanneiden albanialaisten aloitteesta. He toivat tietotaitoa mukanaan Italiasta ja muista Välimeren maista. Viininmaistelun jälkeen jatkamme kohti Krujaa, itsenäisen Albanian ensimmäistä pääkaupunkia. Täällä Skanderbeg taisteli osmaneja vastaan, ja kaupungissa on kansallissankarille omistettu museo. Museo sijaitsee osuvasti kaupungin linnassa, joka kesti turkkilaisten kolme pitkää piiritystä. Museossa on esillä historiallisia esineitä 1400-luvulla käydystä albanialaisten ja osmanien välisestä sodasta. Kierroksen päätteeksi voit kiertää kaupungin vanhassa basaarissa omin päin.

Matkaamme Beratin kaupunkiin, jonka historia ulottuu noin 2 400 vuoden päähän. Terasseille ja kallioisiin rinteisiin rakennetut talot monine ikkunoineen kuvastavat kaupungin lempinimeä ”Tuhannen ikkunan kaupunki”. Beratissa on viehättävä linna, joka sijaitsee kukkulan laella. Keskiajalla valtaosa kaupungin asukkaista asui linnan ympäristössä. Asukkaat olivat pääosin kristittyjä, ja linnan lähistöllä sijaitseekin noin 20 kirkkoa, joista useimmat ovat peräisin 1300-luvulta.

Kaupungissa on hienoja moskeijoita, kuten Kuningasmoskeija, joka on rakennettu 1400-luvun lopulla. Iltapäivällä ylitämme Makedonian rajan ja ajamme Ohridiin, jonne majoitumme.

Ohrid sijaitsee kauniin Ohridjärven rannalla. Järvi on Balkanin niemimaan syvin (288 m), ja 358 km2:n suuruinen vesistö jakautuu Albanian ja Makedonian kesken. Sekä järvi että Ohridin vanhakaupunki ylhäällä vuorella kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupunki on yli 3 000 vuotta vanha, yksi koko Balkanin vanhimmista. Legendan mukaan Ohridissa oli kerran 365 kirkkoa, yksi jokaiselle päivälle, ja siksi sitä kutsuttiin Balkanin Jerusalemiksi. Enää kirkkoja ei ole niin monta, mutta lukumäärä tekee yhä vaikutuksen!

Kierrämme kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, mm. Samuilin linnoituksen, josta on upeat näkymät yli kaupungin ja järven. Linnoituksen alapuolella sijaitsee arkeologinen kaivausalue. Näemme Pyhän Sofian kirkon, joka rakennettiin ensimmäisen Bulgarian valtakunnan aikana sen jälkeen, kun maa virallisesti kääntyi kristinuskoon noin vuonna 1 000. Kirkko on koristeltu upein keskiaikaisin freskoin. Kirkko on niin tärkeä osa Makedonian kulttuuriperintöä, että se on painettu 1000 dinaarin seteliin.

Iltapäivällä ajamme Ohridjärven rantaa Pyhän Stefanoksen kirkolle, joka on rakennettu kallion suojassa sijaitsevaan luolaan. Hieman etelämpänä käymme Pyhän Naumin kirkossa, joka myös sijaitsee kauniilla paikalla Ohridjärven rannalla. Kirkko on nimetty lähetyssaarnaajan Pyhän Naumin mukaan, jolla oli keskeinen rooli Raamatun kääntämisessä vanhaksi kirkkoslaaviksi – kielelle, jolla on ollut suuri vaikutus Itä-Euroopan kieliin ja kulttuuriin. Palaamme takaisin hotellille, ja loppupäivä on vapaata aikaa.

Vierailemme Bitolassa, joka on yksi Makedonian vanhimmista kaupungeista. Bitolan alkuperäinen nimi on Heraklea ja sen perusti Makedonian kuningas Filip II – Aleksanteri Suuren isä – 300-luvulla eKr. Teemme kierroksen kaupungin keskustassa ja näemme kellotornin, juutalaisen hautausmaan sekä basaarin.

Pysähdymme Stobissa, jossa on arkeologisia aarteita. Kaivauksissa on löydetty keramiikkaa nuoremmalta kivikaudelta, mutta itse kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä vasta, kun Makedonian kuningas Filip V vuonna 217 eKr. valloitti kaupungin Paionialta. Myöhemmin tulivat roomalaiset, ja eri aikakaudet näkyvät raunioissa. Kaupungista on löydetty myös kristillisten kirkkojen jäänteitä. Yksi kirkoista oli rakennettu 200-luvulta peräisin olevan synagogan päälle, mikä kertoo myös juutalaisten läsnäolosta alueella.

Matka jatkuu yli Kreikan rajan Thessalonikiin, jossa hotelli ja illallinen odottavat.

Thessaloniki Thermaikósinlahden pohjukassa on Kreikan toiseksi suurin kaupunki, mitä se oli myös osmanien valtakunnan aikana – ja lisäksi se oli yksi rikkaimmista kaupungeista heti Istanbulin jälkeen. Nykyään Thessaloniki on Kreikan kulttuuripääkaupunki, jossa järjestetään monia festivaaleja ja kulttuuritapahtumia. Kaupungin yliopisto on maan suurin. Thessalonikin historia ulottuu noin 2 300 vuoden päähän, ja kaupungissa on kokonaiset 15 Unescon maailmanperintökohdetta. Erityisesti varhaiset kristityt kirkot ja bysanttilaiset rakennukset ovat hyvin edustettuina. Näemme joitakin niistä sekä muita kaupungin tunnusmerkkejä, mm. Galeriuksen kaaren, josta noin kolmannes on säilynyt. Näemme kukkulalla sijaitsevan Heptapyrgionin linnoituksen,  jossa nimestään huolimatta – Seitsemän tornin linnoitus – on kymmenen tornia. Kuljemme ohi Valkoisen tornin, joka sijaitsee rantakadulla ja joka osmanien valtakunnan aikana toimi vankilana ja oli osa suurempaa merilinnoitusta.

Jatkamme Verginaan, jossa tutustumme kuningashautoihin ja haudoista löytyneeseen esineistöön.

Verginasta palaamme Thessalonikiin ja nautimme illallisen

Tie vie kohti koillista. Määränpäämme on Edirne Turkissa. Edessä on pitkä, mutta kiinnostava ajomatka. Ajamme läpi kauniiden maisemien ja kaupunkien sekä Kreikan että Turkin puolella. Saavumme perille iltapäivällä ja pääsemme oikomaan jalkojamme kaupunkikävelylle. Edirnen entinen nimi on Hadrianopolis Rooman keisari Hadrianuksen mukaan. Hadrianus perusti kaupungin Traakiaan, Kreikan ja Bulgarian rajojen tuntumaan. Kävelykierroksella näemme, mitä roomalaisesta kaupunginmuurista on enää jäljellä: Makedonialainen torni. Edirne toimi Osmanien valtakunnan pääkaupunkina 1365 – 1453, kunnes kunniatehtävä siirtyi Konstantinopolille (nyk. Istanbul). Osmanien valtakaudelta on peräisin muutama Tuncajoen yli kulkeva kaunis silta sekä Semiliyen moskeija, joka kuuluu Unescon maailmanperintölistalle. Moskeijan kahdeksankulmaisen muodon ja tarkan symmetrian takana on arkkitehti Mimar Sinan. Moskeija valmistui 1575. Mimar Sinan, aikansa tähtiarkkitehti, suunnitteli myös kaupungin kuuluisan kylpylän, Sokullu Hamamin, joka on yhä toiminnassa.

Matkamme seuraava kohde on Istanbul, Turkin suurin kaupunki, jonka asukasluku on 13,9 miljoonaa. Istanbul on myös maan taloudellinen, kulttuurinen ja historiallinen keskus.

Istanbul on kosmopoliittinen kaupunki, jossa voi aistia sekä supermodernin suurkaupungin sykkeen että runsauden leimaaman Tuhannen ja yhden yön tunnelman ajalta, jolloin se oli Bysantin pääkaupunki ja myöhemmin osa osmanien valtakuntaa. Molemmat muinaiset valtakunnat ovat jättäneet jälkensä kaupungin arkkitehtuuriin.

Saavuttuamme perille voit tutustua Istanbuliin omatoimisesti tai lähteä matkanjohtajan mukaan risteilylle Bosporinsalmelle, joka on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä vesiväylistä. Bosporinsalmi jakaa Istanbulin kahdelle manterelle: Eurooppaan ja Aasiaan. Eurooppalaisen puolen jakaa puolestaan Kultainen sarvi. Meri on kaikkialla lähellä. (Risteily ei sisälly matkan hintaan.)

Tapaamme myöhemmin hotellissa ja nautimme yhteisen illallisen.

Istanbul on täynnä hienoja nähtävyyksiä. Aloitamme tunnelmallisesta Sultanahmetista, Istanbulin vanhimmasta kaupunginosasta. Täällä sijaitsevat monet kaupungin eksoottisista basaareista ja tunnetuimmista historiallisista rakennuksista.

Käymme Hagia Sofiassa, joka oli pääkirkko bysanttilaisella kaudella ja joka on sisältä koristelu vaikuttavilla, 500-luvulta peräisin olevilla mosaiikeilla. Osmanien valloitettua Konstantinopolin 1453 Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi ja siihen lisättiin neljä minareettia.

Jatkamme Sultanahmetin aukiolle, joka sijaitsee paikalla, jolla oli muinoin Konstantinopolin hippodromi. Hippodromilla roomalaiset ja bysanttilaiset järjestivät mm. hevoskilpailuja, jotka eivät olleet pelkkiä urheilutapahtumia, vaan tavallisen kansan mahdollisuus kokoontua ja osoittaa mieltään keisarille. Tänä päivänä hippodromista on jäljellä pieni, aidattu nurmikenttä, jolle on pystytetty monumentteja. Egyptiläinen obeliski on niistä vanhin (n. 3 500 v.) ja silti parhaiten säilynyt. Kyse on faarao Tuthmosis III:n muistomerkistä, joka asetettiin nykyiselle paikalleen vuonna 390.

Lähistöllä sijaitsee Sininen moskeija ja sen kuusi taivaisiin kurottuvaa minareettia. Sininen moskeija on Istanbulin päämoskeija, jonka rakennutti osmanisulttaani Ahmed I 1609-1616. Moskeijan alkuperäinen nimi on Sulttaani Ahmedin moskeija, mutta lempinimen Sininen moskeija se on saanut sisätiloja koristavista yli 20 000 sinisestä laatasta.

Topkapi sijaitsee kivenheiton päässä hippodromista ja toimi osmanien valtakaudella sulttaanin palatsina. Palatsi ei ollut ainoastaan sulttaanin ja hänen haareminsa asuinpaikka, vaan siellä toimi koko hovi sekä osmanien valtakunnan valtava hallinto. Palatsin väkiluku oli korkeimmillaan n. 5 000. Palatsia alettiin rakentaa vuonna 1465 sulttaani Mehmetin toimesta. Hänen seuraajansa lisäsivät rakennukseen yhä uusia paviljonkeja, ja palatsialue kattaakin kokonaisuudessaan peräti noin 70 000 neliömetriä. Vierailu Topkapissa on kuin kävelisi suoraan Tuhannen ja yhden yön tarinoihin, ja antaa hyvän kuvan sulttaanien ylellisestä elämästä. Yhdellä Istanbulin seitsemästä kukkulasta sijaitsevalta palatsialueelta on lisäksi upeat näkymät Bosporinsalmelle ja Kultaiseen sarveen. Muista ottaa retkelle mukaan huivi, jolla voit tarvittaessa peittää paljaat olkapäät.

Kierroksen päätteeksi vierailemme 500 vuotta vanhassa Suuressa basaarissa. Basaari, jonka nykyinen pinta-ala on noin 200 000 m², toimi alunperin kaupungin leipätorina. Suuri basaari on varsinainen labyrintti, jossa toimii 5 000 pientä yritystä. Kauppojen lisäksi basaarin tiloissa on varastoja, verstaita, rahanvaihtopisteitä, posti, teehuoneita ja ravintoloita. Basaarissa myydään kaikkea hopeasta nahkaan, mattoihin, vesipiippuihin ja antiikkiesineisiin.!

Tapaamme jälleen illallisaikaan.