Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikka on maailmanennätysten manner.

Amazon on maailman suurin sademetsä, Titicacajärvi on maailman korkeimmalla paikalla sijaitseva purjehdittava järvi, Andit ovat maailman pisin vuoriketju ja Atacama puolestaan maailman kuivin autiomaa. Läpi historian jatkunut maahanmuutto on tehnyt Etelä-Amerikasta monipuolisten kansojen sulatusuunin.

Pinta-ala 18 milj. km²
Asukasluku 387 milj.
Suurimmat maat (asukasluvun mukaan)
  • Brasilia - 191 milj.
  • Kolumbia - 46 milj.
  • Argentiina - 41 milj.
  • Peru - 29 milj.
  • Venezuela - 27 milj.
Tiesitkö, että...
maailman vähäsateisin paikka on Atacaman aavikolla Chilessä?
Kymmenesosa maailman kaikista eläinlajeista on tavattu Amazonasissa ja Brasilian sademetsässä.

Maantiede ja ilmasto

Etelä-Amerikka sijaitsee pääasiallisesti eteläisellä pallonpuoliskolla. Päiväntasaaja (eng. Equator) kulkee läpi maanosan pohjoisosan ja on antanut nimen kauniille Ecuadorin valtiolle. Sijainti päiväntasaajalla merkitsee muun muassa sitä, että lämpötilaero kylmimmän ja kuumimman kuukauden välillä on vain puoli astetta. Muissa Etelä-Amerikan osissa ilmasto on vaihtelevampi. Pohjoisimmissa osissa vallitsee trooppinen ilmasto, mutta Chilen ja Argentiinan eteläosissa lähempänä Etelämannerta siirrytään jo subarktiseen ilmastoon. Myöskään sadetta ei saada tasaisesti. Valtava Amazonasin sademetsä vetää sateita puoleensa läpi vuoden kun taas Atacaman autiomaassa Pohjois-Chilessä joudutaan tyytymään vain yhteen millimetriin vuodessa.
Chimborazo-vuori Ecuadorissa

Eläimistö

Etelä-Amerikan eläimistö on rikas ja sopeutunut vaihteleviin olosuhteisiin. Andien vuoristossa laamat kiipeilevät kallioiden väleissä kasvavissa pensaikoissa, sademetsissä jaguaarit vaanivat peuroja ja tapiireja elleivät kuljeskele Argentiinan valtavalla pampalla jahtaamassa hyvinsyönyttä karjaa. Galapagossaarten erikoinen eläimistö, joka on saanut kehittyä ilman ulkopuolisia vaikutteita, on ihan oma lukunsa.
Galapagoksella on ainutlaatuinen eläimistö

Väestö

Etelä-Amerikan väestö on yhtä värikästä kuin luonto on monimuotoista. Inkojen, mayojen ja atsteekkien korkeakulttuurit tuhoutuivat, kun hedelmällisistä viljelyalueista ja kultaisesta Eldoradosta haaveksivat espanjalaiset ja portugalilaiset valloittajat saapuivat. Nykyään valtaosa väestöstä on mestitsejä, intiaanien ja eurooppalaisten jälkeläisiä. Loput ovat puhdasta eurooppalaista syntyperää tai heillä on juuret Afrikassa, josta laivattiin orjia 1700- ja 1800-luvuilla erityisesti Brasiliaan. Andien huipuilla ja kaikkein kaukaisimmissa sademetsissä elää vielä alkuperäiskansaa, joka on säilynyt puhtaana eurooppalaisvaikutteista. Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa on paikkoja, joissa puhutaan yhä muinaista inkakieltä.
Tiahuanaco - Bolivia

Historia

Ensimmäinen manterelle astellut eurooppalainen oli Kristoffer Kolumbus, joka nousi maihin Bahamasaarilla vuonna 1492 ja luuli löytäneensä toistaiseksi tuntemattomat intialaissaaret. Vasta Amerigo Vespuccille selvisi, että kyse oli uudesta manteresta, ja Vespucci lainasi sille etunimensä. Pian alkoi kiivas ”uuden maailman” tutkiminen, ja Espanja ja Portugali jakoivat koko Etelä-Amerikan keskenään. 1800-luvun alkupuolella lähes kaikki Etelä-Amerikan maat itsenäistyivät, mutta Eurooppa jätti merkittävät jäljet useimpien kulttuuriin.

Matkus­taminen Etelä-Amerikassa

Matka Etelä-Amerikkaan tarkoittaa useimmiten luontoelämyksiä. Risteily Galapagossaarilla on kuin tapaaminen kilpikonnien, merileijonien ja merileguaanien kanssa. Ecuadorissa voi vaeltaa Andien tulivuorilla tai tutustua Amazonin sademetsään, ja Brasilian ja Argentiinan rajalla odottaa Iguazún mahtava vesiputous. Loman voi viettää myös kierrellen pieniä siirtomaakaupunkeja barokkityylisine taloineen ja viehättävine pikkukatuineen. Toisenlainen tunnelma vallitsee suurkaupungeissa, kuten tangon pääkaupungissa Buenos Airesissa tai maailman upeimmalla paikalla sijaitsevassa metropolissa Rio de Janeirossa. Muinaisiin intiaaneihin voi tutustua Cuzcossa ja inkojen Machu Picchussa Perussa; nykyisiä intiaaneja löytyy kaislasaarilta korkealta Titicacajärveltä. Matka Etelä-Amerikkaan voi sisältää myös reilun annoksen mystiikkaa: Nazcan ja Palpan kaupunkien lähistölle on aavikolle piirretty eläinten kuvia ja geometrisiä kuvioita, ns. Nazcan viivat. Pääsiäissaarilla puolestaan voi ihmetellä valtavia moai-patsaita ja antaa mielikuvituksen lentää.
Näkymä Titicaca-järvelle Boliviassa

Etelä-Amerikka

  • Peru -Machu Picchu Inkojen valtakunta

    Andien lumiset huiput ja tuhansia vuosia vanha inkakulttuuri. Matkan unohtumattomia kohokohtia ovat Machu Picchu, Cusco ja Titicacajärvi.

    4,6
    • 4 lähtöä
    • 10 päivää
    • Alkaen 2.598€
    Helsingistä
  • Etelä-Amerikan sydämessä

    Upeita elämyksiä Argentiinassa, Paraguayssa ja Brasiliassa. Koe Etelä-Amerikan parhaat palat leppoisaan tahtiin.

    4,5
    • 2 lähtöä
    • 13 päivää
    • Alkaen 2.998€
    Helsingistä
  • Chile ja Pääsiäissaari -matka maailman laidalle

    Seikkailumatka, jolla käydään Pääsiäissaarella ja eteläisessä Chilessä sijaitsevassa Torres del Painessa, eräässä maailman kauneimmista kansallispuistoista.

    • 3 lähtöä
    • 13 päivää
    • Alkaen 3.998€
    Helsingistä
  • Uutuus

    Patagonia, Tulimaa ja Etelä-Amerikka -risteily maan ääriin

    Buenos Airesin tangokaupungista Chilen Valparaísoon – Etelä-Amerikan eteläisimmän kärjen, Tulimaan, kautta – 19 päivää, suomalainen matkanjohtaja.

    4,7
    • 01-02-2018
    • 19 päivää
    • 4.698€
    Helsingistä