Baltian kierros – Viro, Latvia ja Liettua

Tallinnan nimen arvellaan tulevan sanoista Taani linn, joka merkitsee ”tanskalaisten kaupunkia”. Nimi viittaa linnaan, jonka tanskalaiset rakensivat vanhaankaupunkiin voitettuaan taistelun vuonna 1219. Kaupungin historia alkaa tanskalaisten valloitettua tämän strategisesti tärkeän paikan, joka sijaitsee Itämeren rannalla laajassa merenlahdessa. Alunperin puusta rakennetun linnan perustuksille tanskalaiset rakensivat kivilinnan, johon myöhemmin lisättiin muuri. Näin kaupunki sai nykyisen muotonsa. Tanskalaiset pitivät Tallinnassa valtaa n. 120 vuotta. Tanskan kuningas kyllästyi loputtomiin ongelmiin virolaisten ja saksalaisten ritarikuntien kanssa ja myi koko alueen 19 000 hopeataalerilla ritarikunnille. Saksalaisten hallintokaudella olemassa olevia kirkkoja ja rakennuksia laajennettiin ja monia uusia rakennettiin. Alue pysyi saksalaisten vaikutuspiirissä 1900-luvun alkuun saakka. Kirkon kieli oli saksa, opetuskieli oli saksa, lait ja säädökset laadittiin saksaksi – myös Ruotsin ja Venäjän vallan aikana.

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Ensimmäinen itsenäisyyden kausi kesti 22 vuotta – vuoteen 1940 – ja sitä leimasi edistys ja hyvinvointi. Toisen maailmansodan jälkeen Virosta tuli Viron sosialistinen neuvostotasavalta, kunnes vuonna 1991 Viro itsenäistyi ja siitä tuli Viron tasavalta. Huolimatta lähes 800 vuoden ajanjaksosta vieraan vallan alaisena virolaisten onnistui säilyttää oma kieli, musiikki ja tanssi.

Tallinna on ehkä Euroopan parhaiten säilynyt keskiaikainen kaupunki – olematta silti museo. Vanhakaupunki on elävä: asuntoja, toimistoja, kirkkoja, museoita, konserttisaleja, lukemattomia ravintoloita, pubeja ja erikoisliikkeitä. Väkeä riittää, ja tunnelma on ainutlaatuinen. Monesta paikasta on hienot näkymät yli vanhankaupungin, ympäröivien kaupunginosien ja Suomenlahden.

Näemme kaupunkikierroksella tsaari Pietari Suuren kesäpalatsin, joka sijaitsee Kadriorgin puistossa. Kadriorgin linnan alkuperäinen nimi viittaa tsaarin puolisoon Catherineen. Linnan saksankielinen nimi oli Catherinenthal. Linna valmistui 1718-1725 ja sen oli tarkoitus olla yksi tsaarin residensseistä Euroopassa, jossa tsaari oli tehnyt kiertomatkan. Matkan jälkeen tsaari halusi rakennuttaa pienen ja kauniin linnan vaimonsa Catherinen kunniaksi. Linna toimi Viron presidenttien virka-asuntona sotien välisenä aikana, mutta on nykyään osa Viron taidemuseota. Näemmekin linnassa eurooppalaista ja venäläistä maalaustaidetta. Kadriorgin palatsista ajamme Tallinnan vanhaankaupunkiin, jossa näemme oopperan, kaupungintalon ja monia muita kiinnostavia rakennuksia. Kierros vie meidät Toompeanmäelle, mutta sitä ennen näemme parlamenttirakennuksen, ortodoksisen katedraalin, luterilaisen tuomiokirkon sekä joitakin aatelisten palatseja. Valtavalta kaupunginmuurilta (1,8 km pitkä, 26 tornia) on upeat näkymät yli kaupungin. Jatkamme Tanskan kuninkaan puutarhaan katsomaan Dannebrogin muistomerkkiä.

Loppupäivä on omaa aikaa.

Aamiaisen jälkeen ajamme Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon. Matkareitti kulkee läpi Viron keskiosien, jossa on metsiä ja kauniita järviä. Saavuttuamme keskustaan teemme lyhyen kävelykierroksen tässä kiinnostavassa yliopistokaupungissa. Päätämme kierroksen kaupungintalolle.

Tartosta ajamme etelään läpi kauniin, kumpuilevan maaston. Täällä asutus on melkoisen harvaa ja etäisyys naapuritilaan pitkä. Ylitämme Viron ja Latvian välisen rajan.

Jatkamme matkaa kohti Siguldaa. Kaupungin pohjoispuolella on laaja luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee Turaidan linna. Kalpaveljesten ritarikunta perustettiin 1200-luvun alussa, esikuvanaan Pyhän maan ristiritarit. Ritarikunnan tavoitteena oli käännyttää Latvian ja Viron pakanat. Kiitoksena avusta Tanskan kuningas luovutti ritarikunnalle ison osan Tanskan hallitsemista alueista. Suhteellisen nopeasti ritarikunta sai hallintaansa laajoja alueita nykyisestä Virosta ja Latviasta. Pyhällä maalla syntyi uusi vaikutusvaltainen ritarikunta, Saksalainen ritarikunta, josta tuli nopeasti merkittävä vallanpitäjä ja maa-alueiden hallitsija kaikkialla Euroopassa. Nämä kaksi ritarikuntaa yhdistettiin 1236, ja vuonna 1346 Tanska myi alueensa ritarikunnalle, sillä kuningas Valdemar Atterdag oli rahapulassa. Nyt ritarikunta hallitsi lähes koko Viroa ja Latviaa. Turaidan linnan rakensivat Kalpaveljekset ja se siirtyi myöhemmin Saksalaiselle ritarikunnalle. Teemme kierroksen linnan alueella. Linna sijaitsee kauniilla paikalla metsän ympäröimänä. Turaidan linna oli 1900-luvun alussa pelkkä raunio, mutta sitä korjattiin sotien välisenä aikana. Vuonna 1976 aloitettiin 25 vuoden entisöintiurakka, jonka ansiosta linna on nykyään varsin viehättävä vierailukohde. Matkalla linnaan näemme puukirkon, joka on peräisin vuodelta 1750, sekä Turaidan Ruusun muistomerkin.

Aloitamme päivän ajamalla kohti Ligatnea, jonne kylmän sodan aikana rakennettiin iso bunkkeri. Bunkkerin oli tarkoitus suojella Latvian kommunistista eliittiä Neuvostoliittoa vastaan tehdyn mahdollisen ydinhyökkäyksen aikana. Bunkkerissa oli tilaa 250 hengelle ja siellä oli riittävästi ruokaa ja vettä kolmen kuukauden oleskelua varten. Teemme opastetun kierroksen bunkkerissa, jossa lähes kaikki on jätetty paikalleen, ja pääsemme kurkistamaan menneeseen neuvosto-Latviaan.

Seuraavaksi ohjelmassa on pitkä ajomatka läpi Latvian ja Liettuan upeimpien maisemien. Ajamme kohti Daugavpilsiä (Väinänlinnaa), Latvian toiseksi suurinta kaupunkia. Kaupungin perustivat Kalparitarit Venäjän ja Liettuan välissä sijaitsevalle alueelle. Läpi historian useat valtiot, mm. Ruotsi, ovat hallinneet tätä tärkeää linnoituskaupunkia.

Ensimmäisen maailmansodan aikana rintama kulki Daugavpilsin kautta ja toisessa maailmansodassa se joutui natsi-Saksan miehittämäksi. Daugavpilsissä on hieno vanhakaupunki, joka on rakennettu saman periaatteen mukaisesti kuin Pietari, toki pienemmässä mittakaavassa. Teemme kävelyretken kaupungilla, käymme vanhassakaupungissa, kaupunkia hallitsevalla kirkkomäellä ja katsomassa isoa linnoitusta. Sitten jatkamme matkaa kohti Liettuaa. Ylitämme rajan ja saavumme Vilnaan alkuillasta.

Vilna sijaitsee erittäin kauniilla paikalla, jossa Neris- ja Vilniajoki yhtyvät. Vilna on nuorin kolmesta Baltian pääkaupungista. Legendan mukaan sen perusti 1320 liettualainen suurruhtinas Gedimina. Gedimina näki unta rautasudesta, joka ulvoi kuin 100 sutta, ja tulkitsi unensa merkiksi rakentaa linnoitus paikkaan, jossa hän oli unen nähnyt.

Linnoituksen rauniot sijaitsevat nykyisessä Vilnan vanhassakaupungissa. Läpi keskiajan linnoitus toimi suojamuurina Saksalaista ritarikuntaa vastaan. Kaupunkikuvaa leimaavat ortodoksiset ja katoliset kirkot. Mukulakivikadut ja romanttiset näköalapaikat ovat tehneet Vilnasta yhden Itä-Euroopan mielenkiintoisimmista vanhoista kaupungeista.

Päivän aikana tutustumme kaupungin historian moniin vaiheisiin keskiajasta neuvostovallan kautta nykypäivään. Vanhakaupunki on varsin kompakti, ja useimmat kaupungin nähtävyyksistä sijaitsevat kävelyetäisyydellä toisistaan. Hieman vanhankaupungin ulkopuolella sijaitsee iso tuomiokirkkoaukio, joka toimi 1800-luvulla kaupungin markkinapaikkana. Katedraali on rakennettu muinaiselle palvontapaikalle, jolla rukoiltiin liettualaista myrskyn jumalaa Perkunasia. Liettua kääntyi kristinuskoon 1200-luvun puolivälissä, ja ensimmäinen kirkko rakennettiin tänne 1387. Tuolloinen puukirkko purettiin isomman kirkon tieltä, ja nykyinen, Liettuan kansallissymboli, valmistui noin 200 vuotta sitten. Katedraalista siirrymme vanhaankaupunkiin. Mukulakivipäällysteinen Pilies Gatve (Linnakatu) vie meidät Vilnan yliopistolle, joka perustettiin 1579.

Näemme mm. goottilaistyylisen Pyhän Annan kirkon 1400-luvulta. Se on ehkä Vilnan kaunein kirkko. Reittimme kulkee myös ohi vanhan piispanpalatsin, joka toimii nykyisin presidentinpalatsina. Vanhassakaupungissa tuntee siirtyvänsä toiseen aikaan, ei vähiten mukulakivikatujen ansiosta. Vilnan vanhin katu vie Auringonnousun portille, joka oli muinoin osa kaupunginmuuria. Muurissa oli alunperin 10 porttia, mutta vain Auringonnousun portti on jäljellä. Portin yläpuolella on kappeli, joka on omistettu ”auringonnousun neitsyelle”. Kappelissa on Pyhän Neitsyt Marian ihmeitä tekevä ikoni.

Natsimiehityksen aikana vanhankaupungin ympäristöön perustettiin kaksi juutalaisten ghettoa. Vilna oli yksi juutalaisen kulttuurin keskuksista Itä-Euroopassa, ja ennen saksalaisten asettumista kaupunkiin Vilnassa asui noin 100 000 juutalaista – ja 250 000 koko Liettuassa yhteensä. Vilnassa oli tuolloin arviolta 100 synagogaa, joista on jäljellä vain muutama. Nykyään Liettuassa asuu noin 5 000 juutalaista.

Loppupäivä on varattu omille seikkailuille.

Vähän matkaa Vilnasta pohjoiseen sijaitsee Galvéjärvi, jonka rannalla seisoo keskiaikainen Trakai. Se on ensimmäinen kohteemme tänään. Saarella lähellä kaupunkia sijaitsee upeasti entisöity goottilaistyylinen linna, joka toimii tänä päivänä museona. Trakaista alkaa matkamme kohti pohjoista ja Latviaa.

Ennen rajalle saapumista pysähdymme Ristikukkulalla. Tarina kertoo, että juuri tällä paikalla tapahtui ihme, mistä syystä asukkaat pystyttivät paikalle ristin. Yhä useammat ihmiset alkoivat käydä paikalla, ja joka kerta pystytettiin risti. Lopulta Ristikukkula sai pyhän paikan aseman, ja 1900-luvun alusta lähtien se on ollut pyhiinvaelluskohde tuhansille uskoville. Neuvostoaikoina puskutraktorit hävittivät ristit kolmeen kertaan, mutta Ristikukkula sai alkunsa aina uudelleen. Tänä päivänä kukkulalla on noin 5 miljoonaa ristiä sekä pieni, kaunis kirkko, jonka alttaritauluna toimii näkymä kukkulalle. Pidämme pienen tauon ennen kuin ajamme rajan yli Latviaan.

Latvian suurin barokkilinna rakennettiin 1736–40 paroni Ernst Johann Bironille, Kuurinmaan herttualle. Linnan suunnitteli Francesco Bartolomeo Rastrelli, josta tuli sittemmin Venäjän hoviarkkitehti. Hänen mestariteoksensa on Pietarin talvipalatsi. Barokkilinnan ympärillä on ranskalainen puutarha ruusutarhoineen ja suihkulähteineen. Myös puutarha on Rastrellin käsialaa. Kierroksella linnassa näemme herttuan yksityiset tilat, tanssisalin, valtaistuinsalin sekä gallerian. Rundalen linnasta ajamme Riikaan.

Riika on Baltian suurin kaupunki, jossa on vähän alle miljoona asukasta. Kaupungin vaikuttavassa keskustassa on sekä leveitä bulevardeja, isoja puistoja että pitkiä katuja kauppaliikkeineen.

Jos Vilna oli barokkikaupunki, Riika edustaa art nouveauta: 750 runsaasti koristeltua rakennusta reunustaa isoja bulevardeja, jotka ulottuvat kaupungin laitamille saakka. Vanha keskiaikainen kaupunginosa, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, on sekoitus upeita taloja, mutkaisia katuja ja pieniä aukioita.

Kaupungin perusti 1201 saksalainen piispa Albert von Buxhoevden ponnahduslaudaksi Kalpaveljesten ritarikunnalle heidän pyrkimyksissään kohti pohjoista. Paikka kehittyi nopeasti tärkeäksi kauppakaupungiksi Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä. Ruotsi valtasi kaupungin 1621, ja Riiasta tuli Ruotsin valtakunnan rikkain kaupunki. Ruotsi menetti sittemmin alueen Venäjälle, ja Riika oli ensin osa Venäjää, myöhemmin Neuvostoliittoa, kunnes maa itsenäistyi 21. elokuuta 1991.

Kaupunki sijaitsee molemmin puolin Daugavajokea. Keskiaikainen vanhakaupunki sijaitsee joen itärannalla. Art nouveau -rakennukset sijaitsevat vanhankaupungin ulkopuolella. Riikaan rakennettiin 1900-luvun alussa noin 10 valtavaa hallia Zeppelin-ilmalaivoja varten – hallit on säilytetty ja toimivat nykyään kauppahallina.

Aloitamme päivän kaupunkikierroksen art nouveau -rakennuksilta. Ohitamme presidentinpalatsin ja sen jälkeen ajamme vanhaankaupunkiin. Vuonna 1698, kun Riika oli yhä osa Ruotsia, kaupunginmuuriin rakennettiin Ruotsalainen portti. Kaupungin vanha puolustuslinnoitus pilkahtelee siellä täällä kaupungissa, ja Ruutitorni oli osa sitä. Ruutitornissa on nykyään hieno museo, jossa voi käydä myöhemmin päivällä. Liikumme eteenpäin viehättävillä kaduilla ja näemme mm. Kalpaveljesten talon. Se rakennettiin 1344 Kalpaveljeksille, joka oli naimattomien saksalaisten kauppamiesten kilta. Päätämme kierroksemme kaupungin pääaukiolle. Loppupäivä on omaa aikaa. Suosittelemme käymään jossakin kaupungin monista museoista tai tutustumaan isoon kauppahalliin. Tapaamme illalla yhteisen läksiäisaterian merkeissä paikallisessa ravintolassa.