Tarujen, jumalten ja kauneuden Kreikka

Laskeudumme Ateenan uudelle lentokentälle ja ajamme miljoonakaupunkiin, eurooppalaisen kulttuurin kehtoon. Täällä syntyivät demokratia ja luonnontieteet, ja jo antiikin aikoina kaupunki oli suosittu matkakohde. Talojen parvekkeita koristavat pelargoniat ja kaupungin katuja ja aukioita appelsiinipuut. Äänekkäät katukauppiaat ja värikkäät torit muistuttavat idän basaareista ja hieman kuluneet uusklassiset palatsit johdattavat ajatukset kadonneeseen aikaan, jolloin Ateena tunnettiin Välimeren helmenä. Ajamme hotellille, majoitumme ja syömme illallisen hotellissa.
 

Käymme Akropolis-kukkulalla. Matka ylös Unescon suojelemille raunioille tehdään jalan.

Akropolis on Ateenan tunnusmerkki, joka näkyy modernissa suurkaupungissa lähes kaikkialle. Kreikassa on monia akropoliita, mutta juuri Ateenassa sijaitsevasta on tullut se, jota kutsumme Akropoliiksi. Kalliolla, joka kohoaa 150 m korkeuteen, on ollut asutusta kivikaudelta lähtien ja se on muodostanut hyvän suojapaikan. Akropoliista tuli myöhemmin paikka, jossa rukoiltiin jumalia ja kaupungin eliitti kävi päivittäisillä kävelyillään.
Akropoliin monet temppelit ovat valitettavasti kärsineet pahoin mm. turkkilaisten ammusvaraston räjähdyksessä ja maanjäristyksessä. Tuhoa on aiheuttanut myös friisien ja patsaiden varastelu, johon syyllistyivät sekä ranskalaiset Napoleonin valtakaudella että myöhemmin englantilaiset miehittäjät. Vaikuttava Pantheonin friisi – tai se, mitä siitä venetsialaisten pommituksissa oli jäänyt jäljelle – kuljetettiin 1880 Englantiin, missä sen voi nähdä British Museumissa.

Akropoliilta on upeat näkymät yli Plakan, johon yhdistetään filosofi Sokrates sekä hänen oppilaansa Platon. Käymme katsomassa lähemmin myös Plakan kaupunginosaa.
Teemme Akropoliilla opastetun kierroksen, jonka jälkeen suuntaamme alas uuteen museoon. Museo on kaunis ja vaikuttava. Vuonna 2009 avautuneessa museossa saa hyvän käsityksen muinaisten kreikkalaisten ainutlaatuisesta kyvystä luoda vaikuttavaa arkkitehtuuria ja elävän näköisiä patsaita.
Syömme lounaan Ateenassa, minkä jälkeen on aikaa katsella hieman kaupunkia. Teemme kierroksen keskustassa ja näemme mm. Sintagma-aukion, jonka laidalla sijaitsee Kreikan parlamenttitalo.

Poistumme Ateenasta ja ajamme Korintin kanavalle, jonka luona pidämme tauon. Korintin kanava lyhensi laivareittiä Peloponnesoksen niemimaan ympäri noin 400 km:lla. Kanavan rakentaminen alkoi keisari Neron valtakaudella. Vihdoin 1800-luvun lopulla 6,5 km pitkä ja noin 25 m leveä kanava, jonka reunat kohoavat paikoin 80 m:n korkeuteen, tuli valmiiksi. Kanava mullisti aikanaan laivaliikenteen, nykyään vain pienet alukset mahtuvat kulkemaan sitä pitkin.

Peloponnesos on nykyään yksi arvokkaimmista arkeologisista alueista ja historian kannalta yksi kiinnostavimmista vierailukohteista. Sijainti kaakkoisella Välimerellä on tehnyt alueesta vuosituhansien ajan tärkeän solmukohdan niin kaupan kuin sotienkin kannalta. Aluetta ovat hallinneet monet mahdit: roomalaiset, bysanttilaiset, venetsialaiset ja osmanit – useita kertoja.

Yövymme kauniissa Nafplion kaupungissa, joka toimi 1830-luvulla lyhyen aikaa Kreikan pääkaupunkina. Näemme Bysantin, Venetsian ja osmanien valtakauden merkkejä. Merellä kaupungin edustalla sijaitsee pieni Burtzin linnoitus, jonka venetsialaiset rakensivat. Noin 200 m korkean kallion huipulla seisoo upea venetsialainen rakennus, Palamidi-linnoitus, jonne pääsee kiipeämällä lähes 1 000 porrasta. Palamidi rakennettiin noin vuonna 1700 suojelemaan kaupunkia mereltä käsin lähestyviltä vihollisilta. Nafpliossa on myös Akronafplion linnakkeen rauniot. Akronafplion rakennettiin Itä-Rooman ja Bysantin kaudella.

Omavalintainen illallinen Nafpliossa.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on antiikin Epidauros, jossa sijaitsee yksi maailman parhaiten säilyneistä amfiteattereista. Teatterin akustiikka on täysin omaa luokkaansa. Kyse on todella hyvin säilyneestä rakennuksesta, mm. siksi, että se on rakennettu vuoren rinteeseen, joten se on hyvin suojassa. Paikka menetti merkitystään 400-luvulla, kun kristinusko levisi kansan keskuuteen. Sitä ennen aluetta oli käytetty lääkinnän ja terveyden jumalan Asklepioksen pyhäkkönä ja parantolana. Näemme mm. tholosin, pyöreän rakennuksen rauniot, jossa on labyrintti. Labyrintti on saattanut olla käärmetarha, sillä käärmeen myrkky oli yksi käytetyistä lääkkeistä. Alueella on jäljellä myös abatonin rauniot. Siellä potilaat odottivat vuoroaan.

Viimeinen kohteemme, ennen kuin ajamme Peloponnesoksen poikki, on antiikin Mykene. Mykeneläinen kulttuuri on peräisin Kreetan saarelta ja sen huippukausi oli noin 1600–1100 eKr. Kahden vuorenrinteen väliin rakennettiin linnoitettu kaupunki, johon pääsi vain lännestä käsin. Rakennukset olivat monimutkaisia ja kaupunginmuuri paksu. Maanalainen vesijohto oli tuohon aikaan hyvin harvinainen. Parhaiten tunnetaan Leijonaportti, joka toimi sisäänkäyntinä kaupunkiin. Kolme isoa kiveä muodostaa portin kehyksen, ja niiden päällä lepää kolmionmuotoinen kivi, johon on veistetty kaksi päätöntä leijonaa vartioimassa kaupunkia. Kaupunginmuurien sisällä on ns. Atreuksen aarrekammio, joka on saanut nimensä mytologian kuningas Atreuksen mukaan. Arkeologit pitävät sitä hautakammiona. Myös kuningas Agamemnon on liitetty hautaan, mutta tutkimusten mukaan hauta on paljon vanhempi.

Syömme lounaan Nafpliossa ennen kuin matkamme jatkuu niemimaan länsipuolelle. Siellä pysähdymme Olympiassa, syömme illallisen ja yövymme.

Tänään ohjelmassa on yksi merkittävistä Unescon suojelemista kohteista: Olympia. Paikka on omistettu jumalista suurimmalle, Zeukselle, joka tarinan mukaan hallitsi noin 3 000 m korkean Olympos-vuoren huipulla 11 muun jumalan kanssa. Vuori sijaitsee lähellä itärannikkoa Thessalonikista lounaaseen.

Aluetta alettiin kutsua Olympiaksi Zeuksen kunniaksi. Kyse on alunperin uskonnollisesta paikasta, jossa papit asuivat ja jonne he tulivat rukoilemaan. Myöhemmin paikasta tuli kreikkalaisille neljän vuoden välein järjestettyjen kilpailujen estradi – olympialaisten synnyinpaikka. Kierrämme arkeologisen alueen, jolla näemme Zeuksen ja Heran temppelin sekä stadionin rauniot sekä mm. hippodromin, jolla pidettiin hevoskilpailut. Alue on rauhaisa ja melkoisen kiinnostava, mutta käynti museossa antaa parhaan käsityksen raunioista, sillä iso osa niistä tuhoutui tuhoisassa maanjäristyksessä 500-luvulla. Raunioiden jäännökset tulivat uudelleen esiin maan alta isossa maanvyörymässä.

Vietettyämme aamupäivän katsellen yhtä antiikin ajan suurimmista historiallisista nähtävyyksistä jatkamme matkaa pitkin rannikkoa kohti pohjoista. Seuraava kohteemme on Patrasin satamakaupunki. Ylitämme salmen pitkin 3000 m pitkää Ríou-Andirríou-siltaa ja käännymme takaisin mantereelle.

Ajamme pitkin rannikkoa kohti itää. Korintinlahti välkehtii etelässä. Määränpäämme on Arachovo, joka sijaitsee hieman Delfoin länsipuolella. Majoitumme hotelliin ja syömme illallisen.

Aamiaisen jälkeen ajamme Delfoihin. Delfoin oraakkeli osasi tarujen mukaan kertoa tulevaisuutesi, kuten monet muutkin oraakkelit antiikin Kreikassa, mutta Delfoin oraakkeli oli tunnettu siitä, että sen vastaukset olivat parhaiten paikkansa pitäviä. Vastaukset tulivat runomitassa ja vietiin papeille, jotka käänsivät oraakkelin lausumat kansankielelle. Väitetään, että ennustajatar hengitti luolassa hyvänolontunnetta aiheuttavia höyryjä ja pääsi näin transsinomaiseen tilaan.
 
Antiikin Delfoi sijaitsee korkealla, Parnassosvuoren ympäröimänä, suojassa mahdollisilta vihollisilta. Täällä kaupunginmuurien sisäpuolella oli Apollon temppeli, stadion, useita aarrekammioita ja muita rakennuksia. Päästäkseen kaupunkiin oli kuljettava samaa mukulakivin kivettyä ”pyhää tietä”, jota mekin kuljemme.
 
Kiinnostavan vierailun jälkeen syömme lounaan Delfoissa. Sitten ajamme Thessalian provinssiin ja läpi hedelmällisten tasankojen Kalampákaan. Majoitumme hotelliin ja syömme illallisen.

Meteora, jonka lähettyville saavuimme eilen, on yksi vaikuttavimmista luontoelämyksistä. Valtavien järvien vesi on vuosituhansien ajan virrannut läpi vuorten ja muokannut nämä kiehtovat maisemat. Kallioilla eli tuhansien vuosien ajan erakoita, jotka etsivät Jumalan siunausta ja ikuista elämää. Luola, joissa erakot asuivat, sijaitsivat ylhäällä kallioilla ja niihin pääsi vain köysitikkaita pitkin tai taitavasti kiipeillen. Kalliot houkuttelevat yhä tänäkin päivänä kiipeilijöitä. 
Aikojen saatossa alueen erakot kokoontuivat yhteen ja rakensivat luostareita, mutta monet luostareista hylättiin osmanien valtakunnan aikana ja niistä on jäljellä enää ainoastaan rauniot. Viisi luostaria on yhä tominnassa, ja käymme niistä parissa. (Huomioithan, että sortsit, lyhyet hameet ja lyhythihaiset/hihattomat paidat eivät sovi luostarikäynnille, joten valitse päivän kohteisiin sopivat vaatteet).
Lounaan jälkeen ajamme kohti etelää. Pysähdymme Thermopylaisssa ja näemme ison kuningas Leonidaksen patsaan.
Tänään kuljemme hetken Julius Caesarin jalanjäljissä. Ohitamme läheltä Farsaloksen, jossa Caesarin nälkiintyneet ja väsyneet joukot saivat lopulta voiton Pompeiuksesta 9. elokuuta 48 eKr. Kuukautta aiemmin mainitut kaksi sotaherraa olivat ottaneet yhteen Rooman kansalaissodassa. Dyrrhakhionin taistelu jäi ratkaisemattomaksi, mutta Julius Caesar oli vaarallisilla vesillä, sillä balkan ja Kreikka kuuluivat Pompeiuksen valtakuntaan. Pompeius tunnettiin taiatavana poliitikkona, jolla oli Rooman senaatin tuki paetessaan Caesarin joukkoja. Pompeius ei ollut mikään suuri sotaherra. Heikosti aseistetut ja koulutetut sotilaat sekä lainajoukot idästä syöksivät hänet lopuuliseen häviöön. Pompeius pakeni Egyptiin, jossa Caesarin tukijat odottivat ja murhasivat hänet.
Majoitumme hotelliin Isthmiassa, Korintin kanavan suulla. Syömme illallisen hotellissa.

 

Tänään on aikaa varastoida matkalla kerättyjä vaikutelmia ja nauttia auringosta ja kylästä. On aika maistella ouzoa, kreikkalaista salaattia, mustekalaa ja retsinaa. Päivä on varattu omille seikkailuille, paikallisiin ravintoloihin tutustumiselle, auringossa lekottelulle ja rentoutumiselle rankan viikon jälkeen.