Riika ja kylpyläperinteitä Jurmalassa

Saavuttuamme Riian lentokentälle ajamme kaupungin keskustaan. Kaupunki sijaitsee Väinäjoen varrella lähellä paikkaa, jossa joki laskee Itämereen. Viikingit käyttivät jokea kulkuväylänään kohti itää ja hansakauppiaat kuljettivat sitä pitkin tavaraa myyntiin idemmäksi. Joki jakaa Baltian suurimman kaupungin (noin 700.000 asukasta) kahteen osaan. Keskustassa on sekä näyttäviä leveitä bulevardeja ja isoja puistoja että kapeita pitkiä kujia, joiden varsilla on lukemattomia pikkuliikkeitä. Hieman vanhankaupungin ulkopuolella on ainutlaatuinen 1900-luvun alkupuolen Art Nouveau-alue, jossa on useita koristeellisen ja kauniiden yksityiskohtien  rakennusta. (ransk. Art Nouveau, saks. Jugend).

Kun olemme kirjautuneet hotelliimme, lähdemme yhdessä pienelle kävelykierrokselle kaupungin vanhaan osaan. Kaupunki on hyvin vanha, perustettu virallisesti jo vuonna 1201. Historia on läsnä kaikkialla. Riian perusti saksalainen piispa Albert von Buxhoevden, joka perusti kaupungin kalparitariston ritarikunnan balttien käännytystyön turvaksi. Kaupunki oli ensimmäinen koko Liivinmaalla. Riiasta kehittyi nopeasti tärkeä kauppakaupunki Venäjän ja läntisen Euroopan välille, ja se olikin yhdessä vaiheessa yksi Itämeren alueen rikkaimmista ja mahtavimmista kauppakaupungeista. Vuonna 1282 Riika liittyi Hansaliittoon. Vuosisatojen ajan Riika ja Liivinmaa, eli Latvia on ollut osana montaa eri maata ja muuta liittoutumaa.1600–1700-luvuilla se oli osa Ruotsia, vuosina 1721–1917 osa Venäjää. Viimeisimpänä osana Neuvostoliittoa, aina vuoteen 1991 saakka, jolloin Latvia itsenäistyi. Kävelykierroksemme suuntautuu Väinäjoen itäiselle puolelle, jossa vanhakaupunki sijaitsee.

Aamiaisen jälkeen lähdemme jälleen kävellen kohti vanhaakaupunkia. Kaupungin luonne muodostuu Itämeren alueen monien erilaisten kulttuurien sekoituksesta. Riika oli esim. Ruotsin suurvaltakaudella 1600-luvulla Ruotsin suurin kaupunki, mistä meitä muistuttaa Ruotsalainen portti. Kun ruotsalaiset miehittivät Riian 1698, Ruotsalainen portti rakennettiin osaksi kaupunginmuuia. Vain kyseinen portti on enää jäljellä kaupunginmuurista, joka kerran suojeli kaupunkia ulkopuolisten hyökkäyksiltä. Sen sijaan muita puolustuksellisia paikkoja tulee kaupungissa vastaan siellä täällä, kuten ruutitorni joka on nykyään kiinnostava museo. (Voit halutessasi käydä myöhemmin omatoimisesti museossa). Ohitamme myös Melngalvju namsin, eli Mustapäiden talon (engl. House of the Black heads) joka valmistui goottilaiseen tyyliin vuonna 1334, ja jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli toimia saksalaisten poikamieskauppiaiden kerhotalona. Se on tiettävästi myös paikka, jossa jouluaattona vuonna 1510 otettiin ensi kertaa käyttöön joulukuusi, jonka poikamiehet illan päätteeksi polttivat roviolla. Käymme Pietarinkirkossa, joka rakennettiin keskiajan kukoistusaikaan, ja jonka tornista on edelleen tänäkin päivänä mukavat näkymät joelle ja kaupunkiin.

Päätämme kierroksemme vanhaankaupunkiin ja ravintolaan, jossa syömme yhteisen lounaan. Loppupäivä ja ilta on omaa aikaa tutustua Riikaan omatoimisesti ja käydä vaikkapa katsomassa upeita Art Nouveau-taloja. Kaupungin keskusta on kuin hyvin säilynyt kuvastin keskiaikaan ja kadonneisiin aikakausiin mukulakivikatuineen ja pienine kapeine kujineen, joilla riittää ravintoloita ja kahviloita. 

On aika sanoa näkemiin Latvian charmantille pääkaupungille ja suunnata maaseudulle. Ajamme noin 80 km Riiasta etelään ja Rundalen linnaan.

Vuosina 1736-40 rakennettiin Latvian näyttävin barokkilinna paroni Ernst Johann Bironille, Kurlandin herttualle. Linnan suunnitelleesta arkkitehdistä Francesco Bartolomeo Rastrellista tuli sittemmin Venäjän hovin arkkitehti. Hänen uransa kirkkain jalokivi on Talvipalatsi Pietarissa. Rundalen linnaa ympäröi Rastrellin suunnittelemat ranskalainen puutarha, ruusupuutarha ja suihkulähteitä. Sisällä linnassa näemme mm. herttuan yksityiset makuhuoneet, tanssisalin, valtaistuinsalin ja suuren gallerian.

Linnan lähellä syömme latvialaisen tukevan maalaislounaan ennen kuin jatkamme matkaamme kohti Jurmalaa. Jurmala tunnetaan hienoista hiekkarannoistaan ja sitä kutsutaankin usein Baltian Rivieraksi. Majoitumme hyvätasoiseen Hotel Jurmala Spa:han, perinteisen kylpyläkaupungin sydämessä.

Majoituttuamme huoneisiimme syömme illallisen hotellissa ja matkanjohtaja kertoo mitä erilaisia mahdollisuuksia hotellilla ja sen ympäristöllä on tarjottavanaan. 

Päivä on varattu omille seikkailuille Jurmalassa. Hotellissa on valittavana koko joukko erilaisia spa-hoitoja, useampi sauna ja kaksi lämmitettyä sisäuima-allasta. Spa-hoidot ovat lisämaksullisia ja niitä voi varata suoraan kylpyläosastolta. (Katso lisää kohdasta hotellitiedot ja hotellin omilta kotisivuilta).

Pitkälle 1900-luvulle Jurmala oli käytännössä rivi pieniä kalastajien majoja, jotka saivat olla omassa rauhassaan. Kaikki alkoi muuttua, kun rautatie saavutti Jurmalan vuonna 1877. Jokainen rannikon kalastajakylä sai oman asemansa ja niinpä lämpiminä kesäkuukausina juna toi rannalle, uimaan ja raittiiseen ilmaan kaipaavia kaupunkilaisia Riiasta Jurmalaan loman viettoon. Rannikon maalaiskyliä nimitettiin ”Riian Jurmalaksi”, joka tarkoittaa latviaksi ”Riian rannikkoa”.

Jurmala kasvoi nopeaan tahtiin, uusia teitä rakennettiin ja kaupunki alkoi levittäytyä metsiin, jonne rakennettiin puusta vaikuttavia huviloita torneineen, omistajinaan riialainen eliitti. Neuvostoaikaan, 1940-luvulta lähtien monet kauniista huviloista otettiin valtion haltuun. Osa revittiin alas ja antoi tilaa massiivisille betonihotelleille. Onneksi suuri osa vanhaa hurmaavaa Jurmalaa kuitenkin säilytettiin.

Talvisin rannoilla on mukava tehdä pitkiä kävelylenkkejä. Ehkäpä kävelyllä tulee hyvällä onnella vastaan palasia meripihkaa, josta alue on kovin tunnettu.

Sinulla on omaa aikaa Jurmalassa ennen kuin iltapäivällä lähdemme bussilla kohti Riikaa ja lentokenttää, josta lennämme illalla Helsinkiin.