Machu Picchulta Pääsiäissaarelle

Lennämme Perun pääkaupunkiin Limaan. Maahantulomuodollisuuksien jälkeen ajamme hotellille, joka sijaitsee viihtyisässä Mirafloresin kaupunginosassa.

Yöpyminen Limassa.

Lima on Perun pääkaupunki ja perustettu 1535. Se oli pitkään manteren tärkein kaupunki ja on nykyään Perun suurin kaupunki. Limassa on monia hienoja perinteitä ja osa sen rakennuksista on peräisin siirtomaakaudelta. Nykyisin tosin uudemmat rakennukset hallitsevat katukuvaa. Teemme kaupunkikierroksen Liman vanhassakaupungissa, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin kiitos hyvin säilyneiden siirtomaatyylisten rakennusten. Tutustumme lähemmin pääaukioon Plaza de Armasiin, jolla sijaitsee presidentinpalatsi. Aukion ympärillä sijaitsee myös kaupungintalo ja koristeellinen tuomiokirkko, jossa säilytetään Francisco Pizarron, Liman perustajan, maallisia jäänteitä.

Käymme Pyhän Fransiskuksen kirkossa ja luostarissa, joka on yksi parhaista espanjalaisen barokkityylin edustajista. Rakentaminen aloitettiin 1546. San Francisco ‑luostari tunnetaan kauniista kirjastosta, jossa on yli 25 000 vanhaa teosta. Parhaiten tunnetaan kuitenkin kirkon ja luostarin katakombit, jotka löytyivät arkeologisissa kaivauksissa 1943. Arvioiden mukaan yli 25 000 ihmistä haudattiin katakombeihin aina Perun itsenäistymiseen saakka 1800-luvun alussa.

Käymme tänään vielä arkeologisessa Larco-museossa Pueblo Libren kaupunginosassa. Saamme hienon johdatuksen intiaanikulttuureihin, jotka kukoistivat Perussa jo ennen inkoja. Näemme heidän upeaa keramiikkaansa ja kultakoruja hienossa kokoelmassa yhdessä muutamien inkojen kulta-aarteiden kanssa. Kulta-aarteet olivat myös syy siihen, että heidän kulttuurinsa tuhoutui, sillä juuri kulta houkutteli espanjalaisia valloittajia Etelä-Amerikkaan.

Yöpyminen Limassa. 

Lennämme Limasta Cuzcoon, joka sijaitsee noin 3 400 metrin korkeudessa. Seuraavat päivät totutamme elimistöämme ohueen ilmanalaan ja majoitumme noin 2 900 metrin korkeudessa sijaitsevaan Urubamba-laaksoon eli Pyhään laaksoon. Ajamme ensin ylängöllä, jolla intiaanit viljelevät papuja ja maissia, sitten laskeudumme pyhään laaksoon. Nautimme samalla näkymistä kuohuvalle Urubambajoelle, vehreille rinteille ja lumipeitteisille vuorenhuipuille.

Aloitamme kauniilla paikalla sijaitsevasta Pisacista, josta käsin inkat hallitsivat Pyhän laakson yläpäätä ja vahtivat laakson suuaukkoa. Pisacin terassiviljelykset ovat inkavaltion vaikuttavimpia, ja Pisacissa toimii myös paikallinen tori.

Iltapäivällä saavumme Ollantaytambon kaupunkiin, joka oli Pyhän laakson hallinnollinen keskus ja sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla vartioiden valtakunnan rajaa. Hotellimme sijaitsee lähellä vanhaakaupunkia. Lähdemme vielä yhdessä kävelylle kapeille kaduille.

Yöpyminen Ollantaytambossa.

Tänään teemme ainutlaatuisen kauniin junamatkan kohti pohjoista läpi Pyhän laakson. Nousemme junaan Ollantaytambon asemalla. Määränpäämme on Aguas Calientesin pikkukaupunki. Matka ylemmäs vuorille jatkuu pienemmällä bussilla. Pian pääsemme kokemaan yhden ei vain Perun, vaan koko Etelä-Amerikan suurista ihmeistä: tarunhohtoisen Machu Picchun inkakaupungin, joka seisoo majesteettisena vuorenharjanteen päällä 2 430 metrin korkeudessa. Machu Picchua ympäröi rehevä trooppinen vuoristosademetsä. Alueella on usein sumua tai pilviä. Kaupunki oli painunut unohduksiin pitkäksi aikaa, kunnes amerikkalainen tutkimusmatkailija Hiram Bingham löysi sen sattumalta 24. heinäkuuta 1911. Bingham etsi Vilcabamban inkakaupunkia, jota pidetään yhtenä inkojen viimeisistä linnakkeista taistelussa espanjalaisia valloittajia vastaan. Vilcabamba löytyi myöhemmin paljon syvemmältä viidakon keskeltä. Machu Picchuun liittyy paljon mystiikkaa. Kaupunkia ei mainita espanjalaisten lukuisissa kuvauksissa heidän ”uudesta valtakunnastaan” eivätkä he ilmeisesti koskaan löytäneet sitä. Machu Picchun olemassaolosta tiesi vuosisatojen ajan vain pieni joukko paikallisia ketšua-intiaaneja. Machu Picchun rakentamisen arvioidaan kestäneen noin 30 vuotta. Sen rakennutti inkahallitsija Pachacutec ja se oli ilmeisesti inkojen pyhä paikka.

Yöpyminen Aguas Calientesissa (Machu Picchu Pueblo). Matkan hintaan sisältyy tänään illallinen.

Tänään matkustamme junalla jokea seuraillen takaisin Pyhään laaksoon. Viimeisen etapin Cuscoon kuljemme bussilla. Matkan varrella käymme Chincherossa, jossa vierailemme paikallisessa kudontapajassa. Saamme johdatuksen siihen, miten villaa puhdistetaan perinteisin tavoin ja miten naiset värjäävät villan värein, joita saadaan kasveista, kukista jne. Seuraavaksi he näyttävät meille, miten villa kehrätään ja kuinka siitä kudotaan seudulle tyypillisiä kauniita kankaita, joissa on runsaasti värejä ja kuvioita. Kyse on perinteestä, joka on satoja vuosia vanha ja juontaa juurensa aikaan ennen inkoja.

Saavuttuamme Cuscoon ohjelmassa on hieman omaa aikaa tässä kauniissa kaupungissa. Cusco oli inkavaltakunnan pääkaupunki ja sijaitsee kauniilla paikalla keskellä Andien vuoristoa. Kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin ja sitä koristavat niin valkoisiksi kalkitut espanjalaistyyliset rakennukset, mahtipontiset kirkot kuin muinainen inka-arkkitehtuurikin. Täällä on upeita esimerkkejä inkojen täydellisyyttä tavoittelevasta rakennustyylistä. Käymme Plaza de Armasin aukiolla ja katedraalissa, jossa on monia arvokkaita taideaarteita siirtomaakaudelta. Mahtavan kokoisen katedraalin rakentaminen kesti kokonaiset 100 vuotta.

Yöpyminen Cuscossa.

Kiehtovaa Cuscoa paikalliset kutsuvat usein nimellä ”la ciudad imperial” (suom. keisarillinen kaupunki), sillä se oli mahtavan inkavaltakunnan kulttuurinen ja uskonnollinen keskus. Historian näkökulmasta katsottuna Cuscoa voisi pitää Etelä-Amerikan vastineena Euroopan Roomalle. Tänä päivänä iso osa kaupungista on rakennettu valtakunnan entisen pääkaupungin raunioille. Monia paremmin ja huonommin säilyneitä inkavaltion aikaisia raunioita on nähtävillä kaupungin keskustan ulkopuolella.

Kaupungin keskustan Unesco on julistanut maailmanperintökohteeksi. Siellä vanha ja uusi yhdistyy hurmaavaksi sekoitukseksi. Cusco (3 400 m merenpinnan yläpuolella) on nykyään sykkivä keskikokoinen kaupunki, jonka asukasluku on n. 400 000. Monet asukkaista työskentelevät matkailualalla. Toimeentuloa saadaan myös kaivosteollisuudesta, maanviljelyksestä ja alpakoista.

Aamiaisen jälkeen lähdemme kaupunkikierrokselle, jonka aikana näemme kiinnostavia historiallisia kohteita. Huomaathan, että kohteissa vierailujärjestys voi olla toinen.

Keskustassa sijaitsevien Coricanchan aurinkotemppelin ja San Pedron torin lisäksi käymme Sacsayhuamánin ja Qenqon temppeleissä Cuscon ulkopuolella.

- Coricancha (aurinkotemppeli) / Santo Domingon luostari: inkojen tärkein temppeli oli aurinkotemppeli Cuscon keskustassa. Teemme opastetun kierroksen näissä vertaansa vailla olevissa kivirakennuksissa. Kun espanjalaiset valloittivat Cuscon, useimmat temppelit ja muut uskonnolliset rakennukset purettiin päätehtävän toteuttamiseksi eli katolilaisuuden levittämiseksi maahan. San Domingon luostari on hyvä esimerkki tästä, sillä se rakennettiin aurinkotemppelin keskelle. Espanjalaiset olivat kuitenkin sen verran fiksuja, että säilyttivät vakaat perustukset, jotka kertovat inkojen huikeasta rakennustaidosta. Coricancha on ehdottomasti Cuscon tärkein museo.

- San Pedron tori: Mikään muu paikka ei kuvaa yhtä hyvin paikalliselämää kuin tori. Torilla ihmiset tapaavat toisiaan, torilla myydään paikallisia tuotteita ja paikalliset syövät jotakin matkalla töihin… Tästä syystä käynti torilla on hyvin erityinen elämys.

- Sacsayhuamán: Temppeli ja linnoitus. Valtavat lohkareet muodostavat perustan kolmelle jättimäiselle siksak-muotoon rakennetulle muurille. Mittasuhteet ovat valtavat ja yksi ainoa kivi painaa arviolta yli 300 tonnia. Sacsayhuamán sijaitsee kukkulalla Cuscon yläpuolella. Sieltä on hienot näkymät.

- Qenqo: Temppeli, jossa palvottiin tärkeimpiä jumalia, kuten auringon, kuun ja vuorten jumalia sekä äiti maata. Qenqo merkitsee ketšua-intiaanien kielellä labyrinttia. Temppelialueella on kuljettu kallioseinämiin luonnollisesti syntyneitä kulkuväyliä pitkin. Qenqoon liittyy yhä paljon mystiikkaa, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että se olisi ollut paikka, jossa yhteiskunnan tärkeimpien henkilöiden ruumiit palsamoitiin.

Kierros päättyy lounasaikaan Cuscon pääaukiolle, Plaza de Armasille. Iltapäivällä on aikaa tutustua Cuscoon omatoimisesti. Illalla menemme katsomaan näytöstä Tanupa-ravintolaan, joka sijaitsee kävelyetäisyyden päässä hotellistamme.

Yöpyminen Cuscossa. Matkan hintaan sisältyy tänään illallinen.

Tänään lennämme Cuscosta Chilen pääkaupunkiin Santiago de Chileen. Perille saavuttuamme lähdemme kaupunkikierrokselle, jonka aikana näemme monia kiinnostavia nähtävyyksiä. Santiago sijaitsee leveässä laaksossa (600 m merenpinnan yläpuolella) lumipeitteisten Andien ympäröimänä. Kyse on Etelä-Amerikan viidenneksi suurimmasta kaupungista, jossa elää yli seitsemän miljoonaa asukasta. Kaupunki perustettiin 1541 ja on siirtomaa-ajoista lähtien ollut Chilen pääkaupunki. Santiagosta on kehittynyt moderni metropoli, jolle eri aikakausien arkkitehtuuri antaa omaperäisen leiman. Kaupungissa on useita viheralueita ja puistoja, ja lähes kaikkialta voi nähdä vaikuttavan Andien vuoriston.

Kaupunkikierroksen aikana käymme sekä uudessa että vanhassa kaupunginosassa. Näemme mm. presidentinpalatsin, katedraalin sekä Plaza de Armasin, joka on kaupungin pääaukio. Vierailemme myös paikallisessa kauppahallissa, Mercado centralissa, jossa myydään tuoretta kalaa, hedelmiä, vihanneksia ja paljon muuta. Kaupunkikierros päättyy upeisiin maisemiin, sillä nousemme ylös Sky Constaneraan (tunnettu näköalatasanne), joka sijaitsee kävelymatkan päässä hotellistamme. Rakennus on Etelä-Amerikan korkein ja tarjoaa satumaisen näkymän. Matkan hintaan sisältyy tänään illallinen.

Yöpyminen Santiago de Chilessä.

Lähdemme retkelle hurmaavaan Valparaisoon, joka on Chilen vanhin satamakaupunki, laivaston päätukikohta ja Chilen kongressin kokoontumispaikka. Vuonna 2003 kongressi julisti Valparaison Chilen kulttuuripääkaupungiksi. Kaupungin monilla kukkuloilla seisoo taloja kaikissa kuviteltavissa olevissa väreissä, mikä luo Valparaisoon persoonallisen tunnelman. Teemme kaupunkikävelyn historiallisessa keskustassa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Näemme kaunista arkkitehtuuria 1800-luvulta ja hurmaavia aukioita sekä aistimme viihtyisän tunnelman. Kaupunki koostuu alemmasta ja ylemmästä osasta, joita hissit yhdistävät. Nousemme hissillä ylös kaupungin parhaalle näköalapaikalle. Näemme kierroksellamme myös kongressirakennuksen ja Sotomayor-aukion, jonka keskellä seisoo Tyynenmeren sodassa kaatuneiden patsas. 

Yöpyminen Santiago de Chilessä. Matkan hintaan sisältyy tänään lounas ja illallinen.

Lähdemme aamulennolla kohti Pääsiäissaarta. Lento yli Tyynenmeren kestää n. 5,5 tuntia. Pääsiäissaari on Polynesian kolmion eteläisin kärki. Maantieteellisesti Polynesia on kolmio, jonka kulmat ovat Havaiji, Uusi-Seelanti ja Pääsiäissaari. Keskellä sijaitsee Tahiti ja lännessä Samoa. Pääsiäissaari tunnetaan parhaiten 887 monumentaalisesta patsaasta, joita kutsutaan myös nimellä ”moai” ja jotka pystytti rapanui-kansa. Vuonna 1995 saari pääsi Unescon maailmanperintökohteeksi. Suurin osa saaresta kuuluu suojeltuun kansallispuistoon (Rapa Nuin kansallispuisto). Arvellaan, että polynesialaiset asettuivat Pääsiäissaarelle vuosien 500 ja 1100 välisenä aikana ja perustivat hyvin toimivan ja työteliään kulttuurin. Saari alkoi kärsiä kasvavasta asukasmäärästä, metsiä kaadettiin ja luonnonvarat ehtyivät. Kun eurooppalaiset saapuivat 1722, saarella asui enää 2 000–3 000 asukasta – huippuvuosina asukasluku oli lähes 15 000. Monet asukkaat kuolivat eurooppalaisiin sairauksiin, ja 1860-luvulla iso joukko kuljetettiin Peruun orjiksi. Seurauksena oli, että vuonna 1877 saaren asukasluku oli enää 111. Pääsiäissaari on yksi kauimpana sijaitsevista asutetuista saarista koko maailmassa. Nykyään asukkaita on noin 6 000, joista noin 60 % on alkuperäisen rapanui-kansan jälkeläisiä.

Ensitapaaminen saaren kookkaiden, mystisten kivikasvojen kanssa saa kysymään itseltään samat kysymykset, joita tutkijat ovat vuosien ajan pohtineet: Miksi kasvot on tehty? Miten tonnien painoiset kivet on saatu kuljetettua kivilouhoksesta niiden nykyisille paikoille? Ketä kasvot luoneet ihmiset olivat? Mistä he tulivat? Sukellamme syvälle kysymyksiin ja teorioihin, joita on kehitetty saaren ja myyttisten patsaiden ympärille. Vain 163 km²:n kokoisella tulivuorisaarella on yhteensä noin 1 000 moai-patsasta, joista noin 400 on jäänyt kesken. Saaren monet moai-patsaat löytyivät makaamasta kasvot maahan päin, kun arkeologit ja tutkijat – norjalaisen Thor Heyerdahlin johdolla – tekivät tutkimuksiaan saarella 1950-luvun puolivälistä lähtien. Ensi silmäyksellä monet moai-patsaista näyttävät samannäköisiltä, mutta todellisuudessa vain harvat ovat täysin identtisiä vaikka patsaat onkin valmistettu samaa kaavaa käyttäen: pitkulaiset, suorakaiteen muotoiset kasvot, pitkä suora nenä, matala otsa, syvällä sijaitsevat silmät ja pieni, kapeahuulinen suu. Korkeutta patsailla on 2–10 m, keskimääräinen korkeus on 6 m. Laajalle levinneen teorian mukaan patsaat symboloivat kuolleita päälliköitä ja jumalia.

Useimmat moai-patsaat seisovat rannikolla selkä kohti merta, mutta Ahu Akivissa näemme patsaita, jotka on pystytetty keskelle saarta. Patsaat näyttävät katselevan merelle. Tarinan mukaan nämä patsaat edustavat kuningas Hotu Matuan lähettiläitä. Kauempana Puna Paun kraatterin lähellä näemme kivilouhoksen, josta on louhittu punaista vulkaanista kiveä. Siitä veistettiin patsaiden pukao-päähineet. Mikäli sää sallii, päätämme retken käymällä Ahu Te Peussa, jossa makaavat entisöimättömät moai-patsaat ovat selkeä muistutus kilpailevien klaanien välisestä kiistasta. Kiista kasvoi suuremmaksi sitä mukaa, kun saaren luonnonvarat hupenivat.

Yöpyminen Pääsiäissaarella.

Tänään teemme retken Rapa Nuin kansallispuistoon saaren eteläosassa. Täällä sijaitsee sammunut tulivuori Rano Kao, jonka syvä ja mystinen kraatterijärvi on halkaisijaltaan 1600 m ja joka on yksi saaren suurimmista vesivarastoista. Ihasteltuamme tulivuorta ja kauniita maisemia käymme Orongon rituaalipaikalla, joka sijaitsee 400 m korkean kalliojyrkänteen huipulla – toisella puolella uhkaa pudotus kraatteriin ja toisella puolella mereen. Ylhäältä on upeat näkymät yli koko Rapa Nuin kansallispuiston ja asumattomien Motu Nuin, Motu Itin ja Motu Kao Kaon saarien. Orongo toimi vuosisatojen ajan seremoniakeskuksena niin kutsutussa lintumieskultissa: Joukosta valitut sankarilliset miehet uivat asumattomille saarille etsimään vuoden ensimmäistä nokitiiran munaa. Se onnekas, joka löysi munan, sai kutsumanimen ”makemake”, joka mytologian mukaan oli korkein jumala ja maan, auringon, kuun, tähtien ja ihmisten luoja. Munan löytäminen antoi henkilölle erityisaseman koko loppuvuodeksi – kunnes nimettiin seuraava ”makemake”. Lintumieskultin viimeiset seremoniat järjestettiin täällä 1866–1867. Paikan tärkeästä rituaalisesta merkityksestä kertovat lukuisat lintumieskulttia kuvaavat kalliopiirrokset Orongon ympäristössä. Palaamme hotellille, ja loppupäivä ja ilta on omaa aikaa.

Yöpyminen Pääsiäissaarella.

Tänään keskitymme saaren pohjois- ja kaakkoisosiin. Aloitamme Ahu Akahangasta, jossa kohtaamme jälleen mystisiä kivinaamoja. Ahu Akahangassa näemme kaadettuja moai-patsaita. Väitetään, että patsaat kaadettiin kahden ryhmän – niin kutsuttujen pitkäkorvien ja lyhytkorvien – pitkään jatkuneen konfliktin kulminoituessa. Pitkäkorvat olivat kuningas Hotu Matuan jälkeläisiä. Kuningas oli legendan mukaan ensimmäinen saarelle noin vuonna 500 kansansa kanssa asettunut hallitsija. Lyhytkorvat olisivat saapuneet tarun mukaan hieman myöhemmin. Näemme Ahu Akahangassa myös muinaisen asumuksen rauniot sekä kuningas Hotu Matuan haudan. Seuraavaksi ajamme Ahu Tongarikiin, saaren suurimmalle ahu-korokkeelle. Entisöity koroke on 200 m pitkä ja sillä seisoo 15 moai-patsasta. Näky on todella vaikuttava. Seuraava kohteemme on Rano Rarakun tulivuori. Tulivuoren kraatterin kupeessa on kivilouhos, josta metrien mittaiset moai-patsaat louhittiin, suoraan tuliperäisestä kivestä. Patsaat kuljetettiin kilometrien päähän lopulliselle paikalleen. Louhoksessa on yhä lähes 400 keskeneräistä moai-patsasta, joista osa on hajonnut suhteellisen huokoista laavakiveä työstettäessä.

Ylempänä saaren pohjoisrannikolla seisoo kymmenmetrinen moai-patsas Ahu Te Pito Te Kura. Kyse on korkeimmasta moai-patsaasta, joka on koskaan siirretty Rano Rarakun lähistöllä sijaitsevasta louhoksesta ahu-korokkeelle. Patsaan pitkä nimi on peräisin kiveltä, jonka itse kuningas Hotu Matua legendan mukaan toi mukanaan Pääsiäissaarelle. Kiveä kutsutaan nimellä Te Pito Te Henua, joka tarkoittaa ”valon napaa” ja symboloi ”maailman napaa”, joksi polynesialaiset kutsuivat uutta kotisaartaan.

Päivän viimeinen etappi ajetaan pitkin Anakenan rantaa, joka sijaitsee saaren pohjoisimmassa osassa. Kaunis merenlahti valkohiekkaisine rantoineen ja palmuineen on täydellinen paikka mukavalla lounaalle ulkoilmassa. Nauttiessamme piknikkieväistämme voimme ihailla Tyyntämerta ja yhtä saaren parhaiten entisöidyistä ahu-korokkeista, Ahu Naunauta, joka tunnetaan moai-patsaille tyypillisestä punaisesta päähineestä nimeltä pukao. Tarinan mukaan kuningas Hotu Matua astui maihin juuri täällä, Anakenan rannalla.

Yöpyminen Pääsiäissaarella. Matkan hintaan sisältyy tänään lounas (eväät).

Aamupäivä on omaa aikaa. Sitten ajamme lentokentälle ja palaamme Santiago de Chileen, jonne saavumme illalla. Tämä on viimeinen yömme Chilessä.

Yöpyminen Santiago de Chilessä.

Tänään on aika lähteä kotimatkalle. Syömme aamiaisen ja luovutamme huoneet. Bussi vie meidät lentokentälle.