Norjan upea rannikko ja Hurtigruten

Aamulla lennämme Osloon, Norjan pääkaupunkiin. Oslo on kehittynyt viime vuosina moderniksi metropoliksi oltuaan pitkään muiden pohjoismaisten pääkaupunkien varjossa. Keskustassa on useita ostoskatuja, moderneja ostoskeskuksia, uusia museoita ja monia teattereita, konserttipaikkoja ja huvituksia, kuten esim. veden äärellä sijaitseva kulttuurielämän helmi, Oopperatalo vuodelta 2008.

Ajamme lentokentältä suoraan Osloon ja teemme lyhyen kierroksen kaupungilla. Sitten kirjoittaudumme sisään keskustahotelliimme. Iltapäivällä lähdemme kaupunkikävelylle. Lähdemme kävelemään pitkin Karl Johans gatea, joka päättyy kuninkaanlinnaa ympäröivään puistoon Slotsparkeniin. Jatkamme sieltä merenrantaan ja Oslon tunnusmerkille kaupungintalolle, joka seisoo meren äärellä vaikuttavine torneineen. Näemme uuden Aker Bryggen kaupunginosan ja jatkamme kierrosta pitkin merenrantaa Oslon vanhimpaan osaan, joka on kaupungin ainoa osa, joka on rakennettu ruutukaavan mukaan. Kvadraturenin kaupunginosan rakennutti tanskalainen kuningas Kristian IV sen jälkeen, kun tuhoisa tulipalo oli roihunnut kaupungissa vuonna 1642. Näemme myös Akershusin linnoituksen, joka on yksi Norjan vaikuttavimmista keskiaikaisista rakennuksista. Linnoituksen piha-alueelle on vapaa pääsy. Bjørvikassa katselemme kaunista ja modernia Oopperataloa sekä yhtä Oslon uusimmista kaupunginosista.

Ilta on omaa aikaa, matkanjohtaja antaa vinkkejä hyvistä ruokapaikoista.

Tänään aloitamme upean junamatkan Etelä-Norjan tunturialueiden läpi. Bergenin rata on yksi maailman kauneimmista junareiteistä. Se vie meidät läpi Hallingdalin upeiden tunturimaisemien ja yli Euroopan suurimman tunturiylängön Hardangerviddan aina Finsen asemalle, joka sijaitsee 1 222 metrin korkeudessa ja on Norjan korkeimmalla sijaitseva asema. Sieltä matka jatkuu mahtavia Hardangerjøkulin jäätiköitä ja Hallingskarvetin vuorijonoa ihaillen. Hallingskarvet kohoaa reiluun 2 000 metriin ja muodostaa Hardangerviddan pohjoisrajan.

Aamulla kävelemme hotellista Oslon päärautatieasemalle ja nautimme aamupäivän ajan kauniista maisemista kaikessa rauhassa junan kyydissä istuskellen. Syömme lounaan junassa (meillä on eväät mukana). Lounaan jälkeen saavumme syrjäiselle Myrdalin asemalle, jolla vaihdamme Flåmin rataa pitkin kulkevaan junaan. Flåmin rata on yksi Euroopan vaikuttavimmista junareiteistä. Sitä pidetään norjalaisen insinööritaidon mestariteoksena: reitin pituus on yli 20 km ja se laskeutuu 870 metristä kahteen metriin. Juna kiemurtelee pitkin lumipeitteisten tuntureiden huippuja ja ohi kuohuvien jokien, karusta tunturikasvillisuudesta vehreään laaksoon. Matkan varrella juna pysähtyy, joten voimme rauhassa nauttia upeista maisemista sekä ottaa kuvia vaikuttavasta Kjosfossenin vesiputouksesta.

Flåmin rautatie päättyy Flåmin kylään, jossa on ainoastaan muutamia taloja ja se sijaitsee Aurlandsfjordin vuonon pohjukassa. Aurlandsfjord on Norjan pisimmän vuonon, Sognefjordin sivuhaara. Yövymme Flåmissa ja syömme illallisen hotellissa.

Aamiaisen jälkeen meitä odottaa hieno kokemus, kun lähdemme risteilylle yhteen Norjan vuonojen kauneimmista reiteistä. Matkaamme Flåmista Gudvangeniin Aurlandsfjordin kautta ja pitkin Euroopan kapeimpaa vuonoa, Nærøyfjordia, joka on kuuluu Unescon maailmaperintöluetteloon. Nærøfjord on kapeimmillaan ainoastaan 250 m ja vuonon levein kohta on yhden kilometrin. Vuonoa reunustavat yli 1000 metriä korkeat vuoret, joiden rinteet ovat ruohoisia ja huipuilla on usein lunta.

Saavuttuamme Gudvangeniin ajamme kohti Stalheimia, matkustamme ajassa taaksepäin vieraillessamme Hotel Stalheimin kansanmuseossa.

Museon kokoelman on kerännyt Tønnebergin perhe, joka on ollut hotellin omistaja vuodesta 1927 lähtien. Perhe on ylpeänä jatkanut perinteitä siitä alkaen, kun paikalle rakennettiin ensimmäinen majatalo vuonna 1750. Museo koostuu useista vanhoista maalaistaloista, jotka kertovat miten ihmiset ennen asuivat Norjan siirtokunnassa. Vanhin maatila on 1500-luvun lopulta, rakennuksessa on myös kouluhuone vuodelta 1879. 

Seuraavaksi ajamme pitkin jyrkkää Stalheimskeivaa Vossiin, jossa syömme lounaan historiallisessa Fleischers Hotelissa. Maisemat ovat tällä etapilla vähintäänkin yhtä hienot kuin edellispäiväiset.

Voss sijaitsee kauniilla paikalla Vangsvatnetin rannalla ja sitä ympäröi rehevä maanviljelysalue. Alue tunnetaan parhaiten talviurheilukohteena: se on yksi Norjan parhaista hiihtokeskuksista, oli sitten kyseessä maastohiihto tai laskettelu. Voimme tehdä lyhyen kävelyn järven rannalla ennen kuin jatkamme matkaa bussilla kohti Bergeniä.

Saavuttuamme Bergeniin majoitumme hotelliin. Iltapäivällä on aikaa tehdä pieni kierros Bergenin keskustassa. Matkanjohtaja jakaa mielellään vinkkejä hyvistä illallispaikoista.

Rannikkokaupunki Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, joka sijaitsee kauniilla paikalla kuuluisien vuonojen suulla seitsemän tunturin keskellä. Kaupungin perusti kuningas Olav Kyrre vuonna 1070 ja se kuuluu Norjan vanhimpiin.

Aamupäivällä teemme kävelyretken kaupungilla. Reitti vie meidät ohi värikkäiden puisten makasiinien, jotka rakennettiin alunperin 1300-luvulla ja jotka muodostavat alueen nimeltä Bryggen. Bryggen on Unescon maailmanperintökohde, jonka vanhimmat yhä olemassa olevat talot ovat peräisin 1700-luvulta. Bryggen toimi useita satoja vuosia hansakauppiaiden päämajana. Hansakauppiaat hallitsivat kaupankäyntiä aina 1500-luvun puoliväliin saakka. Kapeat kujat vievät ajatukset menneeseen aikaan.

Merenranta on yhä vilkas paikka, jossa on paljon liikkeitä ja myyntikojuja. Seuraava pysähdyspaikkamme on Fisketorget, joka sijaitsee satamalahden pohjukassa ja on näkemisen arvoinen. Torilla myydään kaikenlaisia mereneläviä, kuten esim. lohta, katkarapuja ja rapuja, vuodenajasta riippuen. Myytävänä on myös hedelmiä, vihanneksia ja kukkia.

Nousemme Fløibanen-kiskoköysiradalla ylös Fløyen-tunturille ja nautimme mahtavista näkymistä yli kaupungin ja ympäröivän alueen.

Iltapäivällä on aikaa katsella omatoimisesti Bergeniä ja sen monia pieniä mukulakivikatuja ja hienoja puutaloja. Suosittelemme myös Edvard Grieg -museota, joka sijaitsee Bergenin ulkopuolella noin 30 min pikaraitiotiematkan päässä keskustasta. Myös kaupungin monet muut museot saattavat kiinnostaa.

Vasta illalla ajamme satamaan noustaksemme Hurtigrutenin-laivaan, joka vie meidät upealle laivamatkalle pitkin Norjan rannikkoa. Ennen laivaannousua tutustumme laivan turvaohjeisiin. Syömme illallisen laivassa ja klo 22.30 lähdemme kohti Hjeltefjordia kulkien samaa reittiä, jota viikingit kerran käyttivät matkoillaan kaukaisille seuduille.

Ensimmäisenä aamuna aluksella heräämme upeissa maisemissa Nordfjord-vuonossa. Nauttiessamme herkullista aamiaista matka jatkuu läpi kapean Ulvesundetin kohti aamun ensimmäistä pysähdyspaikkaa, Måløyta. Sieltä suuntaamme ensimmäistä kertaa avomerelle. Reitti kulkee Vestkappin hienojen kallioiden ohi. Selkeinä päivinä voi nauttia näkymistä kaikkiin suuntiin ja nähdä mm. Sunnmørsalpen-vuoret matkalla Ålesundiin.

Ålesund on Norjan suurin kalastus- ja teollisuuskaupunki, jossa on n. 50 000 asukasta. Kaupunki sijaitsee kauniilla paikalla ja vaikuttaa melkeinpä kelluvan veden päällä, sillä se on levittäytynyt usealle saarelle, joita sillat yhdistävät. Kun kalastus muuttui 1950-luvulla, myös kaupunki muuttui ja suuntautui kalatuotteiden jalostukseen ja vientiin. Ålesund tunnetaan kuitenkin parhaiten art nouveau  arkkitehtuurista. Valtaosa kaupungin perinteisistä puurakennuksista tuhoutui suuressa tulipalossa vuonna 1904, ja 10 000 ihmistä jäi kodittomaksi. Ystävällisten hyväntekijöiden avulla, joihin kuului mm. Saksan keisari Vilhelm II, kaupungin keskusta rakennettiin nopeasti uudelleen. Koska jugendtyyli oli tuohon aikaan muodissa, uudet kaupunginosat rakennettiin jugendtyylisiksi. Inspiraatiota haettiin norjalaisuudesta ja kansallisromantiikasta. Jugendtyyliin, jota kutsutaan myös art nouveauksi, kuuluu mm. dynaaminen ns. piiskaviiva ja yksityiskohtainen koristelu talojen julkisivuissa.

Jatkamme matkaa Ålesundista eteenpäin ja siirrymme jälleen saariston suojiin. Illalla pysähdymme vielä Moldessa. Sen jälkeen pohjoiseen vievä Hurtigruten-reitti jatkuu jälleen avomeren puolella.

Aamulla heräämme 130 km pitkässä ja 25 km leveässä Trondheiminvuonossa, jonka syvin kohta ulottuu 577 metriin.

Tänään käymme yhdessä Skandinavian vanhimmista kaupungeista, keskiajalla perustetussa Trondheimissa. Kävely kaupungilla on kuin matka läpi yli tuhannen vuoden ajanjakson Norjan historiaa. Kaupunki on taianomaisesti kyennyt säilyttämään historiallisen omaleimaisuutensa: keskiaikaiset kapeat kadut kaupungin vanhimmassa osassa ja renessanssityyliset leveät bulevardit 1700-luvulta, jolta myös osa erikoisista puutaloista on peräisin. Trondheimin perusti viikinkikuningas Olav Tryggvenpoika vuonna 997 ja se oli pitkään Norjan merkittävin kaupunki, joka tunnettiin nimellä Nidaros.

Aloitamme käymällä Nidarosin tuomiokirkossa, joka on Norjan suurin keskiaikainen rakennus. Tuomiokirkko, joka on rakennettu sankarikuningas Olavi Haraldinpojan haudan päälle. Olavi Haraldinpoika tai Olavi Pyhä kuoli taistelussa Stiklestadissa vuonna 1030 ja hänen haudastaan tuli tärkeä pyhiinvaelluskohde koko Pohjolassa. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1070 ja se kesti useita vuosisatoja. Nykyään kirkossa käy jälleen pyhiinvaeltajia. Ajamme bussilla kirkolle, jossa norjankielinen opas esittelee kirkkoa. Kierroksen jälkeen on mahdollisuus kävellä takaisin laivalle.

Nykyinen Trondheim on vilkas satama- ja teollisuuskaupunki sekä myös Norjan toiseksi suurin yliopistokaupunki. Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa, Taideakatemiassa ja Musiikkikonservatoriossa opiskelee reilut 25 000 opiskelijaa.

Päivällisaikaan kapteeni ottaa kurssin kohti luodetta, ja ohitamme Kjerungskjærin majakan, joka on Norjan ainoa kahdeksankulmainen majakka. Ohitamme matkalla myös pieniä saaria ja kallioita. Illan päätteeksi, kuljettuamme ensin kapeasta Stokksundin salmesta, alus asettuu laituriin pieneen Rørvikin kaupunkiin.

Melko aikaisin aamulla ohitamme vaikuttavat De syv Søstre -tunturit (suom. Seitsemän sisarta), jotka voi nähdä valoisassa yössä. Ennen saapumistamme Ørnesiin ylitämme napapiirin, mikä merkitsee siirtymistä arktiselle alueelle. Täällä voi kesäisin nauttia keskiyön auringosta, talvisin vallitsee kaamos. Aluksen kapteeni varmistaa, että napapiirin ylitys on mieliinpainuva kokemus. Napapiirin ensimmäistä kertaa ylittävät voivat osallistua arktiseen kasteeseen laivan kannella!

Syömme aluksella lounaan ennen kuin saavumme Bodøhön. Tänään on tilaisuus katsella kaupunkia omaan tahtiin.

Iltapäivän voi viettää aluksen maisemasalongissa, josta käsin on unohtumattomat näkymät matkallamme kohti Lofootteja ja Stamsundia ja Svolværia. Svolværissa voimme tehdä lyhyen iltakävelyn maissa. Kyse on Lofoottien ”pääkaupungista” ja kaupallisesta keskuksesta, jonka asukasluku on reilut 4 250.

Yön aikana kuljemme Hurtigrutenin kapeimmasta kohdasta, Raftsundetista, ja mikäli mahdollista, saavumme lumoavaan Troldfjordin vuonoon. Se on kapea sivuvuono, jossa voi tuntua, että vuorenseinämä on vain käsivarren mitan päässä. Vuonon pohjukassa näkymä lumipeitteisille tuntureille on huikea!

Kun aamulla heräämme, olemme matkalla Tromssaan Vågsfjord-vuonon kautta. Hinnøyan saaren koillisosassa sijaitsee Harstad, jossa pysähdymme. Saari on Norjan suurin ja väkirikkain. Aamupäivän nautimme merimatkasta ja kauniista maisemista.

Saavumme Tromssaan lounaan jälkeen. Kaupunki sijaitsee kauniilla paikalla Tromsøyan saarella majesteettisten tuntureiden, vuonojen ja upean saariston ympäröimänä. Tromssaa kutsutaan Jäämeren portiksi ja se onkin toiminut mm. Nansenin ja Amundsenin pohjoisnavalle suuntautuneiden tutkimusmatkojen lähtöpisteenä. Kuulemme lisää tutkimusmatkoista Tromssassa, jossa käymme mm. Napaseutumuseossa. Tromssa tunnetaan myös lempinimellä Pohjolan Pariisi: sen lisäksi, että Tromssa on Pohjois-Norjan suurin kaupunki, se on myös tärkeä yliopistokaupunki, jonka kulttuurielämä on rikasta ja jossa on paljon ravintoloita ja kahviloita.

Teemme bussikierroksen Tromssassa ja sen ympäristössä ja käymme mm. Jäämerenkatedraalissa, joka seisoo majesteettisesti vastaanottamassa kaupunkiin saapuvia aluksia. Kauniin kirkon arkkitehtuuri symboloi kaamosta ja revontulien leikkiä taivaalla. Käymme myös Napaseutumuseossa, jonka näyttelyt kertovat Huippuvuorten alueen ankarista metsästysretkistä sekä valottavat arktisten alueiden tutkimuksen kiinnostavaa historiaa. Museosta kävelemme lyhyen matkan laivalle. Lähdemme Tromssasta vasta illan tullen.

Matka jatkuu ja saavumme klo 11 maissa pieneen Honningsvågin kylään, joka sijaitsee Magerøyan saarella. Nyt on vuorossa päivän kohokohta Nordkapp, pohjoisin Manner-Euroopasta käsin maanteitse saavutettava paikka, jonka tarkka sijainti on 71° 10'21'' N.

Olemme saapuneet Finnmarkiin, Norjan pohjoisimmalle alueelle. Finnmark on laaja tundrankaltainen alue, jolla porot laiduntavat kesäkuukausina. Täällä tunturit ovat pyöreämpiä ja pehmeämpiä muodoiltaan sekä matalampia kuin etelämmässä. Finnmark on saamelaisten kotimaa. Saamelaiset saapuivat arktisille alueille ajanlaskumme alussa ja elivät paimentolaiselämää seuraten porojaan. Nykyään saamelaiset elävät toisin ja ovat asettuneet paikoilleen. Pari sataa perhettä saa yhä elantonsa porotaloudesta.

Honningsvågin kylä sijaitsee Magerøyalla, jonka silta yhdistää nykyään mantereeseen. Honningsvåg on yksi Finnmarkin suurimmista kalastajakylistä: asukkaita on reilut 2 900. Pienten kalastusalusten määrä rannikolla on vuosien varrella kutistunut, mutta sen sijaan laaja-alainen kalankäsittelytoiminta on kasvanut ja kalatehtaat ottavat vastaan suuria kalamääriä mm. venäläisiltä troolareilta.

Honningsvågista ajamme reilut 33 km Nordkappiin. Seisomme nyt vain 2 000 km:n päässä pohjoisnavasta. Näkymät Jäämerelle ovat huikeat 307 m korkealta kalliolta! Käymme Nordkapphallenissa, jossa esitetään mielenkiintoinen elokuva elämästä Nordkapissa ja sitä ympäröivällä alueella. Paikan päällä on mahdollista ostaa postikortteja, matkamuistoja, pikkupurtavaa ja juotavaa. Palaamme alukselle iltapäivällä. Laiva jatkaa matkaa illalla. Yön aikana siirrymme Kirkkoniemeen, risteilyn päätepisteeseen.

Kirkkoniemi sijaitsee muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta ja se tunnetaan Barentsinalueen pääkaupunkina sekä porttina itään. Alunperin paikkakunta tunnettiin Akkulanniemenä, mutta sai nykyisen nimensä vuonna 1862, kun itään katsova kirkkorakennus valmistui. Kirkkoniemeä pommitettiin ankarasti toisessa maailmansodassa. 328 pommitusta ja yli 1000 ilmahälytystä tekevät toiseksi eniten sodassa pommitetun paikkakunnan Maltan pääkaupunki Vallettan jälkeen.

Tänä päivänä Kirkkoniemi on jälleenrakennettu, mutta sodasta muistuttavia muistomerkkejä on säilytetty useampia. Noin 3000 asukasta saavat elantonsa matkailusta, kaivostoiminnasta ja kalastuksesta. 

Teemme lyhyen kierroksen pikkukaupungin keskustassa ennen kuin ajamme bussilla Ivaloon, josta lennämme Helsinkiin.