Malta – ritarien saari

Maltan saarivaltio koostuu kolmesta asutetusta saaresta, Maltasta, Gozosta ja Cominosta. Viimeksi mainitulla asuu kuitenkin vain kourallinen ihmisiä. Vaikka Malta on moderni eurooppalainen valtio, sen on onnistunut säilyttää romanttinen ajattomuus, joka ei pohjaudu pelkästään ritaritarinoihin. Maaseudulla italialainen arkkitehtuuri sekoittuu englantilaisiin punaisiin postilaatikoihin ja puhelinkoppeihin. Maltan kaunis pääkaupunki Valletta on peräisin 1500-luvulta. Kaupunkiin on viime vuosina noussut Renzo Pianon suunnittelemia rakennuksia, kuten parlamenttitalo ja konserttiareena, joka on rakennettu entisen oopperatalon raunioiden päälle. Erityisesti Gozon saarella voi maaseudulla yhä törmätä hevosvankkureihin, ja mahtavien roomalaiskatolisten kirkkojen tornit kohoavat pienten maalaiskylien ylle. Romanttisen ajattomuuden tunnelmaa voimistaa kultainen valo, jossa saarivaltio kylpee vuoden ympäri. Kultainen valo heijastuu Välimerestä, joka ei ole milloinkaan kaukana, ja sulautuu alueelle tyypillisiin keltaisiin kalkkikivitaloihin. Monet kansat, jotka ovat aikojen kuluessa hallinneet Maltaa johtuen saaren strategisesti tärkeästä sijainnista, ovat luonnollisesti jättäneet jälkensä saarelle. Maltalaiset itse ovat lämminhenkisiä, helposti lähestyttäviä ja huumorintajuisia. Johtuen maan menneisyydestä Britannian siirtomaana maltalaisiin on iskostunut brittiläinen kohteliaisuus ja kuiva huumori, jotka yhdistyvät etelämaalaisten tulisuuteen. Puhuttu kieli kuulostaa arabialta, mutta on sekoitus italiaa, ranskaa ja englantia. Ruoassa on sisilialaisen ja Lähi-idän keittiön piirteitä, jotka yhdistyvät miellyttävällä tavalla paikallisiin raaka-aineisiin, kuten kaniiniin ja hunajaan. Historia on saarivaltiossa kaikkialla läsnä. Se näkyy jopa pienissä kalastusveneissä, joiden keulaan on maalattu silmät, kuten tekivät muinaiset foinikialaiset esi-isät tuhansia vuosia sitten. Maalatut silmät suojelivat ”pahalta silmältä” eli kiroukselta.

Laskeuduttuamme Maltan pääsaarelle ajamme hotellille ja asetumme huoneisiimme. Illallisen syömme hotellissa, kuten kaikkina seuraavina päivinä.

Tänään ajamme Maltan pääkaupunkiin Vallettaan. Kaupungin rakensi Johanniittain ritarikunta linnoituksekseen Maltan piirityksen jälkeen vuonna 1565. Nykyään kaupungissa kokoontuu maan hallitus, ja siellä sijaitsevat monet maan tärkeimmistä museoista ja muistomerkeistä. Unesco on nimennyt Vallettan maailman kulttuuriperintökohteeksi. Vallettassa on helppo kulkea ja siellä törmää vähän väliä viehättäviin kujiin ja aukioihin sekä kauppoihin, jotka näyttävät samalta kuin Britanniassa 1930-luvulla. Lähdemme nyt tutustumaan kaupunkiin kävellen. Aloitamme vierailemalla Johannes Kastajalle omistetussa Pyhän Johanneksen katedraalissa, jonka suunnitteli Girolamo Cassar ja jota rakennettiin 1573–1578 johanniittojen luostarikirkoksi. Kirkko on sisältä vaikuttava barokin ajan taiteen ja arkkitehtuurin esimerkki: jokainen seinä ja tolppa on runsaasti koristeltu, Maltan risti ja vaakuna näkyvät missä tahansa päin kirkkoa seisookin. Lattia on kuin pitkä ja värikäs marmorinen räsymatto; lähemmin tarkasteltuna kyse on marmorisista hautakivistä, joista jokainen kertoo tarinan ritarin elämästä. Holvit on maalannut Mattia Preti, ja ne kuvaavat Johannes Kastajan elämää. Näemme myös Caravaggion kuuluisan maalauksen Johannes Kastajan mestaus. Kyse on maailmankuulusta mestariteoksesta, joka tuntuu melkein imaisevan katsojan sisään maalaukseen. Maltalaiset ovat katolilaisia, ja kirkkovierailuilla tulee muistaa olla kunnioittavasti pukeutunut. Sortsit, lyhyet hameet ja hihattomat paidat ovat kiellettyjä.

Vierailemme seuraavaksi Suurmestarin palatsissa, joka rakennettiin alunperin 1500-luvulla ja joka toimi ensin Johanniittain ritarikunnan suurmestarin päämajana, sittemmin englantilaisen kuvernöörin residenssinä Maltan siirtomaakaudella. Nykyisin rakennuksessa kokoontuu parlamentti ja se toimii myös presidentin virka-asuntona. Sisäänkäynti palatsin oikealla puolella johtaa Prinssi Alfredin pihalle, jolla kaksi kivistä leijonaa pitää vahtia. Vasemmanpuoleinen sisäänkäynti vie Neptunuksen pihalle. Nimensä se on saanut meren jumalaa kuvaavan pronssipatsaan mukaan. Vallettan-kierroksen päätteeksi nautimme maisemista, jotka aukeavat Upper Barrakka Gardensin upeasta puutarhasta: valtava ja vilkas satama, kaunis Vittoriosa sekä Senglea sataman lounaiskulmassa.

Isosta luonnonsatamasta Grand Harbourista otamme lautan Cospicuaan ja Vittoriosaan. Satamaristeily on paras tapa saada yleiskuva Maltasta. Mereltä käsin näemme Vallettan vaikuttavat linnoitukset, ohitamme lukuisia pieniä kalastusaluksia, joita kutsutaan nimellä luzzu ja joiden keulaan on maalattu ilmeikkäät silmät, näemme hienoja rantoja ja lukemattomia kirkkojen kupoleita sekä paljon muuta.

Teemme kävelyretken Vittoriosassa, yhdessä kolmesta historiallisesta kaupungista (Vittoriosa, Cospicua ja Senglea). Voi tuntua hämmentävältä kuulla paikallisten puhuvan noista kolmesta kaupungista, sillä latinalaisen nimen lisäksi niillä on maltalainen nimi: Birgu, Bormla ja Isla. Saapuessaan Maltalle johanniitat astuivat ensimmäisenä maihin Vittoriosan (Birgun) kalastajakylässä vuonna 1530. Sieltä he muuttivat uuteen kaupunkiinsa Vallettaan. Ritarit korjasivat ja laajensivat Vittoriosan ikivanhaa linnoitusta ja täällä he myös pitivät pintansa Maltan piirityksessä 1565 osmanien yrittäessä valloittaa saaren. Toisen maailmansodan aikana 1941 ja 1942 kolmea kaupunkia pommitettiin lähes päivittäin, mikä johti valtaviin tuhoihin. Nykyään kolme kaupunkia muodostaa tiiviin yhteisön, jonka tärkein elinkeino on laivanrakennus.

Vittoriosa on pieni ja varsin viehättävä kaupunki, joka on vain 800 m pitkä ja 400 m leveä. Jotta nimiepäselvyydet eivät jäisi ainoaksi hämmennyksen lähteeksi, kaupungin katukyltit on kirjoitettu maltan kielellä, mutta kartat ovat englanninkielisiä.

Aamiaisen jälkeen suuntaamme kohti uusia elämyksiä. Aloitamme vierailemalla Hagar Qimin megaliittitemppelissä, yhdessä Maltan parhaiten säilyneistä ja tunnelmallisimmista esihistoriallisista temppeleistä. Temppelin arvellaan olevan peräisin ajalta noin 3600–3000 eKr. Se on maailman vanhin kivirakennelma, vanhempi kuin Egyptin pyramidit. Hagar Qimin sisäänkäynti on entisöity. Temppelin katto oli puuta, mutta se on tuhoutunut jo kauan sitten.

Temppelivierailun jälkeen ajamme pieneen Wied iz-Zurrieqin kalastajakylään, jossa sijaitsee Sininen luola, vaikuttava, luonnon muovaama kallioholvi. Täältä voi nähdä pienen asumattoman Filflan saaren kauempana merellä. Jos sää sallii, luoliin voi ajaa veneellä (lisämaksusta) ja katsella niitä lähempää. Luolissa voi auringonnoususta pitkälle päivään nauttia vaikuttavasta näystä, kun auringonvalo lävistää veden ja synnyttää luolan vedenalaisen kasvillisuuden kanssa upeita fosforoivia hehkuvan sinisiä sävyjä.

Maihin palattuamme ajamme Marsaxlokkin kalastajakylään. Vanha kalastajakylä on onnistunut säilyttämään perinteisen maltalaisen tunnelman. Vanhat, matalat talot reunustavat satamaa ja pienten kalastusalusten, luzzujen, laivasto keinahtelee aalloilla. Sataman päivittäisillä markkinoilla myydään lähinnä matkamuistoja, mutta sekin on elämys. Tänne Marsaxlokkiin osmanien laivasto saapui Maltan piirityksen aikana 1565. Täällä nousi maihin myös Napoleon Ranskan vallatessa Maltan 1798. Rauhallinen satama on toiminut sittemmin monien kansainvälisten tapahtumien näyttämönä. Yksi esimerkki on Mihail Gorbatšovin ja George Bush vanhemman tapaaminen vuonna 1989.

Aloitamme uuden päivä vierailemalla Mostassa ja sen vaikuttavassa pyörösalillisessa kupolikirkossa. Tämä rakennustaidon mestarinäyte on rakennettu neoklassiseen tyyliin ja esikuvana on ollut Rooman Pantheon. Seuraavana ohjelmassa on Rabatissa sijaitseva Pyhän Paavalin luola, jossa Paavalin kerrotaan oleilleen Maltalla. Paavit Johannes Paavali II ja Benedictus XVI ovat käyneet rukoilemassa ja kunnioittamassa apostolin muistoa luolassa, jossa on apostolin patsas.

Käymme Mdinassa, jossa teemme kävelykierroksen hiljaisilla kaduilla. Kaupunki sijaitsee tasangolla 213 metrin korkeudessa ja sen linnakkeista on upeat näkymät yli lähes koko saaren. Foinikialaiset perustivat Mdinan vuonna 1000 eKr. Kaupungin nimi oli tuolloin Malet, turvapaikka. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Melita, ja arabien saapuessa 800-luvulla kaupunki sai nykyisen nimensä Mdina. Nimi merkitsee linnoitettua kaupunkia, ja Mdinaan rakennettiinkin vallihauta ja paksu muuri. Keskiajalla kaupunki tunnettiin ”ylväänä kaupunkina” ja ”hiljaisena kaupunkina”, sillä se oli maan pääkaupunki ja Maltan aristokraattien suosima asuinpaikka. Mdinassa sijaitsi myös maan yliopistolaitoksen päämaja sekä hallinto-oikeus. Kun Johanniittain ritarikunta saapui Maltalle, he rakensivat Vallettan sekä sataman, ja Mdina menetti asemansa. Mdinassa on vaikuttava Pyhälle Paavalille omistettu katedraali. Pyhä Paavali haaksirikkoutui Maltalle vuonna 60 jKr. Maltalaisen tradition mukaan juuri Paavali käännytti maltalaiset kristinuskoon.

Ta’ Qali Crafts Villagessa  tutustumme maltalaisiin käsitöihin. Sen jälkeen vierailemme vielä San Antonin puutarhassa. Puutarha on avoinna yleisölle, mutta puutarhan muurien takana sijaitsevaan palatsiin emme pääse: se on Maltan presidentin virka-asunto.

Aamiaisen jälkeen otamme kurssin kohti Maltan pohjoisosaa määränpäänämme Cirkewwa. Nousemme lauttaan, joka vie meidät rauhalliselle ja vehreälle naapurisaarelle Gozolle. Vaikka saari muodostaa vain kolmanneksen Maltan valtion pinta-alasta, saarella on noin 30 000 asukasta. Pääelinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus, ja arki kulkee hitaammalla tempolla kuin Maltan saarella. Lauttamatka kestää puoli tuntia ja matkalla ohitamme vielä Gozoakin pienemmän Cominon saaren sekä Sinisen laguunin, joka on todellakin nimensä veroinen kristallinkirkkaine vesineen. Sukelluksen ystäville saarivaltio on varsinainen paratiisi, sillä täältä löytyy joukko maailman hienoimpia sukelluskohteita. Saavuttuamme Gozolle ja Mgarrin satamaan lähdemme saman tien tutustumaan Gozon pääkaupunkiin Victoriaan, jota kutsutaan hämmentävästi myös nimellä Rabat. Kaupunki nimettiin uudelleen Victoriaksi vuonna 1897 Englannin kuningatar Victorian 60-vuotisen valtakauden kunniaksi. Tutustumme kaupunkiin kävellen ja käymme katsomassa linnoitusta, josta on vaikuttavat näkymät yli kaupungin. Linnoitusta rakennettiin 1687–1711 ja se rakentui maanjäristyksessä vuonna 1693 tuhoutuneen kirkon raunioille. Linnoituksen suunnitteli Lorenzo Gafa, jonka kädenjälkeä edustaa myös Mdinan Pyhän Paavalin katedraali. Rahapulasta johtuen kupoli ei tullut koskaan valmiiksi, mutta sen malli on näytillä sisätiloissa maalauksen muodossa.

Jatkamme matkaa Xlendin viehättävään kalastajakylään. Täällä voi syödä hyvän lounaan jossakin monista ravintoloista ja kahviloista, jotka sijaitsevat veden äärellä. Lounaan jälkeen on aika heittää hyvästit Gozolle, sillä palaamme takaisin Maltan saarelle. Lyhyen lautta- ja bussimatkan jälkeen saavumme hotellillemme.

Aamupäivä on omaa aikaa ja iltapäivällä käymme yhdessä Mqabban kylässä, jossa mm. vierailemme vanhassa keskiaikaisessa sairaalassa sekä maistelemme paikallista hunajaa ja juustoja. Mqabba on erityisen kuuluisa siitä, että kaupunki on voittanut lukuisia ilotulituskilpailuja sekä maan rajojen sisällä että sen ulkopuolella.
Malta tunnetaan erinomaisesta hunajasta, jota usein maustetaan saarelta, ja pieniltä lähisaarilta saatavilla yrteillä, kuten villitimjamilla, sitrushedelmillä ja johanneksenleipäpuun hedelmillä. Maltalla elää oma endeeminen mehiläislajike, joka on hieman pienempi, tummempi väriltään ja on ilman muille Välimeren lajeille tyypillistä kultaista raidoitusta. Tämä mehiläislajike on hyvin vastustuskykyinen ja kipakka.

Vierailemme aluksi Mqappan seurakuntakirkossa ja St. Basilin kappelissa, joka toimi ensimmäisenä seurakuntakirkkona 1800-luvulla. Mqappan kirkon muurissa on yhä jäljellä merkkejä toisen maailmansodan aikana tehdyistä pommituksista. Tutustumme paikalliseen orkesteriin St. Maryssa mikä on tärkeä osa Maltan kulttuuria, sillä jokaisessa maltalaisessa kylässä on ainakin yksi orkesteri, joka soittaa paikallisissa festivaaleissa. Päätämme päivän vierailemalla vanhassa sairaalassa, jonka Johanniittain ritarit rakensivat 1700-luvulla. Sairaala ei ole enää toiminnassa mutta opimme lisää ja kokeilemme erilaisia hunajia ja tutustumme "gbejnan", saarelaisten suuresti rakastaman pienen pyöreän vuohenjuuston valmistukseen. Juustoa käytetään usein litteän "ftita" -leivän parina.