Malta -kulttuuria, kokkausta ja syysiltoja

Maltan saarivaltio koostuu kolmesta asutetusta saaresta, Maltasta, Gozosta ja Cominosta. Viimeksi mainitulla asuu kuitenkin vain kourallinen ihmisiä. Vaikka Malta on moderni eurooppalainen valtio, sen on onnistunut säilyttää romanttinen ajattomuus, joka ei pohjaudu pelkästään ritaritarinoihin. Maaseudulla italialainen arkkitehtuuri sekoittuu englantilaisiin punaisiin postilaatikoihin ja puhelinkoppeihin. Maltan kaunis pääkaupunki Valletta on peräisin 1500-luvulta. Kaupunkiin on viime vuosina noussut italialaisen arkkitehdin Renzo Pianon suunnittelemia rakennuksia, kuten parlamenttitalo ja konserttiareena, joka on rakennettu entisen oopperatalon raunioiden päälle. Erityisesti Gozon saarella voi maaseudulla yhä törmätä hevosvankkureihin ja nähdä mahtavien roomalaiskatolisten kirkkojen tornien kohoavan pienten maalaiskylien ylle.

Maltalaiset ovat lämminhenkisiä, helposti lähestyttäviä ja huumorintajuisia. Johtuen maan menneisyydestä Britannian siirtomaana maltalaisiin on iskostunut brittiläinen kohteliaisuus ja kuiva huumori, jotka yhdistyvät etelämaalaisten tulisuuteen. Puhuttu kieli kuulostaa arabialta, mutta on sekoitus italiaa, ranskaa ja englantia. Ruoassa on sisilialaisen ja Lähi-idän keittiön piirteitä, jotka yhdistyvät miellyttävällä tavalla paikallisiin raaka-aineisiin, kuten kaniiniin ja hunajaan.

Historia on saarivaltiossa kaikkialla läsnä. Se näkyy jopa pienissä kalastusveneissä, joiden keulaan on maalattu silmät, kuten tekivät muinaiset foinikialaiset esi-isät tuhansia vuosia sitten. Maalatut silmät suojelivat ”pahalta silmältä” eli kiroukselta.

Laskeuduttuamme pääsaarelle Maltalle ajamme hotelliin. Illalla syömme päivällisen hotellissa, kuten kaikkina muinakin päivinä.

Maltan pääkaupunki Valletta on yksi harvoista asutuista kaupungeista, jonka alkuperäinen asemakaava on pysynyt muuttumattomana. Kaupungin rakensi Johanniittain ritarikunta linnoituksekseen Maltan piirityksen jälkeen vuonna 1566. Viiden vuoden aikana kaupunkiin rakennettiin linnoituksia, kirkkoja, veljeskuntataloja ja 2 000 yksityiskotia. Valletta kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupungissa on 320 historiallista monumenttia – pienelle alueelle on keskittynyt eniten historiallisia rakennuksia koko maailmassa.

Nykyään kaupungissa kokoontuu maan hallitus. Vallettassa on helppo kulkea ja siellä törmää vähän väliä viehättäviin kujiin ja aukioihin sekä kauppoihin, jotka näyttävät samalta kuin Britanniassa 1930-luvulla.

Lähdemme nyt tutustumaan kaupunkiin kävellen. Aloitamme Ylemmästä Barrakka-puutarhasta, joka perustettiin ritareiden virkistysalueeksi 1661. Puutarhasta on upeat näkymät yli Grand Harbourin, Vittoriosan ja Senglean.

Seuraavaksi käymme Johannes Kastajalle omistetussa Pyhän Johanneksen katedraalissa, jota rakennettiin 1573–1578 johanniittojen luostarikirkoksi. Ritarit lahjoittivat katedraalille monia lahjoja hopean, marmorin, kullan ja taideteosten muodossa. Kirkko onkin valtavan runsaasti koristeltu. Jokainen seinä ja tolppa on ornamentoitu ja koristeltu, Maltan risti ja vaakuna näkyvät missä tahansa päin kirkkoa seisookin. Lattia on kuin pitkä ja värikäs marmorinen räsymatto; lähemmin tarkasteltuna kyse on marmorisista hautakivistä, joista jokainen kertoo tarinan yhden ritarin elämästä. Holvit on maalannut Mattia Preti, ja ne kuvaavat Johannes Kastajan elämää. Näemme myös Caravaggion kuuluisan maalauksen Johannes Kastajan mestaus. Kyse on maailmankuulusta mestariteoksesta, joka tuntuu melkein imaisevan katsojan sisään maalaukseen.

Maltalaiset ovat katolilaisia, ja kirkkovierailuilla tulee muistaa olla kunnioittavasti pukeutunut. Sortsit, lyhyet hameet ja hihattomat paidat ovat kiellettyjä.

Kierros jatkuu Suurmestarin palatsille, joka rakennettiin alunperin 1500-luvulla ja joka toimi ensin Johanniittain ritarikunnan suurmestarin päämajana, sittemmin englantilaisen kuvernöörin residenssinä Maltan siirtomaakaudella (1814–1964). Nykyisin rakennuksessa kokoontuu parlamentti ja se toimii myös presidentin virka-asuntona.

Aamiaisen jälkeen meitä odottavat uudet seikkailut. Ajamme pieneen Wied iz-Zurrieqin kalastajakylään, jossa sijaitsee Sininen luola, joka koostuu todellisuudessa useista luolista. Luolissa voi nauttia vaikuttavasta näystä, kun auringonvalo lävistää veden ja synnyttää vedenalaisen kasvillisuuden kanssa fosforoivia hehkuvan sinisiä sävyjä. Jos sää sallii, luoliin voi ajaa veneellä (lisämaksusta) ja katsella niitä lähempää.

Zurrieqissa näemme myös Tas-Salibin ja Ta’Qaretin tuulimyllyt. Valtaosa Maltan tuulimyllyistä rakennettiin johanniittojen kaudella 1600-luvulta 1800-luvulle.

Maihin palattuamme ajamme Marsaxlokkin kalastajakylään. Vanha kalastajakylä on onnistunut säilyttämään perinteisen maltalaisen tunnelman. Vanhat talot reunustavat satamaa ja pienten kalastusalusten, luzzujen, laivasto keinahtelee aalloilla. Sataman päivittäisillä markkinoilla myydään lähinnä matkamuistoja, mutta sekin on elämys. Tänne Marsaxlokkiin osmanien laivasto saapui Maltan piirityksen aikana 1565. Täällä nousi maihin myös Napoleon Ranskan vallatessa Maltan 1798. Rauhallinen satama on toiminut sittemmin monien kansainvälisten tapahtumien näyttämönä. Yksi esimerkki on Mihail Gorbatšovin ja George Bush vanhemman tapaaminen vuonna 1989.

Aloitamme päivän katselemalla lähemmin perinteisiä maltalaisia käsitöitä Ta’Qali Crafts Villagessa. Seuraava kohteemme on Meridianan viinitila. Pääsemme maistamaan tilalla tuotettuja laadukkaita viinejä. Sekä Maltalla että Gozolla tuotetaan hyviä viinejä, joita tosin riittää vain paikalliseen käyttöön, ei ulkomaille vietäväksi.

Seuraava kohteemme on Mdina, jossa teemme kävelykierroksen hiljaisilla kaduilla. Kaupunki sijaitsee tasangolla 213 metrin korkeudessa ja sen linnakkeista on upeat näkymät yli lähes koko saaren. Täällä on asuttu jo pronssikaudelta lähtien. Foinikialaiset perustivat Mdinan vuonna 1000 eKr. Kaupungin nimi oli tuolloin Malet, turvapaikka. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Melita, ja arabien saapuessa 800-luvulla kaupunki sai nykyisen nimensä Mdina. Nimi merkitsee linnoitettua kaupunkia, ja Mdinaan rakennettiinkin vallihauta ja paksu muuri.

Mdina oli maan ensimmäinen pääkaupunki ja on perinteisesti ollut Maltan aristokraattien suosima asuinpaikka. Mdinassa on vaikuttava Pyhälle Paavalille omistettu katedraali. Pyhä Paavali haaksirikkoutui Maltalle vuonna 60 jKr. Maltalaisen tradition mukaan juuri Paavali käännytti maltalaiset kristinuskoon.

Tänään pääsemme maistelemaan Maltan makuja, sillä vierailemme mehiläistarhalla. Malta tunnetaan hienoista ja erityisesti voimakkaista lajihunajista. Maltan saarten monet villit kasvit houkuttelevat mehiläisiä. Kuuluisimpia ovat timjami-, sitrus- ja johanneksenleipäpuuhunaja. Väitetään, että maltalaisella hunajalla olisi parantavia ominaisuuksia, ja sitä käytetäänkin erityisesti flunssan ja yskän hoitoon. Maltalla elää yksi kotoperäinen tarhamehiläislaji. Kyseinen mehiläinen eroaa muista Välimeren alueen tarhamehiläisistä: se on kooltaan pienempi, väriltään tumma ja ilman tyypillisiä keltaisia raitoja. Sillä on korkea vastustuskyky sairauksia vastaan. Maltan mehiläinen on lisäksi aktiivisempi ja aggressiivisempi kuin useimmat muut mehiläiset. Mehiläistarhalla maistelemme erilaisia hunajalaatuja ja ehkä tarjolla on myös tyypillisiä maltalaisia taatelikakkuja nimeltä Mqaret sekä simaa, jota valmistetaan hunajasta.

Jatkamme ruoan merkeissä ja tutustumme gbejnan, suositun maltalaisen lampaanmaitojuuston valmistukseen. Juusto kuuluu olennaisena osana tyypilliseen maltalaiseen voileipälounaaseen, joka valmistetaan litteästä ftira-leivästä. Sitä pääsemme nyt maistamaan, sillä nautimme kevyen ftira-lounaan.

Päätämme päivän vierailemalla joko pitäjänkirkossa tai tyypillisessä maltalaisessa ”townhousessa”. Nämä ”kaupunkitalot” ovat erittäin kiinnostavia, ja niitä näkee katukuvassa yleisesti. Tyypillistä niille on suhteellisen pieni koko ja värikkäät – vihreää, punaista, valkoista, vaaleansinistä – puuparvekkeet. Julkisivua koristaa yleensä keraaminen numerolaatta, johon on maalattu jokin pyhimys tai Neitsyt Maria.

Tänään ohjelmassa ei ole kovin monia aktiviteetteja, mutta yksi puolitoistatuntinen vaatii täyden keskittymisen, sillä aloitamme tutustumisen kiehtovaan maltan kieleen. Opettajamme tulee luoksemme hotellille ja opettelemme yleisimpiä fraaseja, jotta ruoan tilaaminen, tien kysyminen ja paikallisväestön kohtaaminen sujuu jouhevasti. Maltan kieli on ainutlaatuinen, sillä se on ainoa seemiläinen kieli, jota kirjoitetaan latinalaisin aakkosiin.

Koska tänään ei ole muuta ohjelmaa, voit lähteä kokeilemaan juuri hankkimaasi sanavarastoa. Voit olla varma, että maltalaiset ovat otettuja siitä, että ulkomaalainen on vaivautunut opettelemaan muutaman sanan heidän kieltään. Malta kun ei kuulu maailman helpoimpiin kieliin.

Päivä on varattu omille seikkailuille, ja mahdollisuudet ovat monet. Voit esimerkiksi käydä Maltan kolmannella saarella, Cominolla, joka tunnetaan parhaiten Sinisestä laguunista. Voit tehdä myös pidemmän meriretken, tutustua paremmin Vallettaan tai matkata Sliemaan ja vain nauttia elämästä.

Ne, jotka haluavat tuntea tuulen hiuksissaan ja luonnon tuoksut nenässään, voivat lähteä pyöräretkelle. Reitti, jonka olemme valinneet, tarjoaa Maltan hulppeimpia maisemia. Reittiä voi kuvata helpoksi tai kohtuulliseksi, mäkiä on muutama. Kaiken kaikkiaan pyöräilemme n. 12–18 km, n. 3 tuntia. Pyöräilykypärän voi lainata ja saamme kukin pullon vettä mukaan retkelle. Retki alkaa Dinglin kallioilta ja päättyy Golden Bayhin.

Päivä on varattu omille seikkailuille. Mikäli sää sallii, saaren lukuisat rannat houkuttelevat nauttimaan rantaelämästä. Ghanj Tuffieha, Golden Sands, Ghadira Bay ja Paradise Bay ovat suosituimmat. Voit tehdä retken myös Slieman kaupunkiin, joka oli alunperin pieni kalastajakylä, mutta kehittyi myöhemmin yhdeksi Vallettan hienoimmista esikaupungeista. Sliemasta on upeat näkymät yli Vallettan vanhankaupungin. Myös kaupungin kahvila- ja ostostarjontaa voi suositella.

Suosittelemme Gozo Hop On Hop Off -bussiretkeä Gozon saarelle (ei sisälly matkan hintaan). Retkeläiset noudetaan hotellilta tai läheltä hotellia noin klo 8. Bussi ajaa lauttaterminaaliin, ja lauttamatka kestää noin 30 min. Gozolla odottaa Gozo Hop On Hop Off -bussi, johon voi nousta kyytiin ja josta voi poistua kaikkien saaren isoimpien nähtävyyksien luona. Sisäänpääsymaksut eivät sisälly hintaan, mutta liput voi ostaa kunkin nähtävyyden luota. Matkanjohtaja auttaa mielellään järjestelyissä.

Hyvä leipä on yksi maltalaisen keittiön peruskivistä. Tänään käymmekin tutustumassa perinteiseen leipomoon. Ajamme Rabatiin, yhteen Maltan vanhimmista kaupungeista, ja vierailemme kuuluisassa St. Paul’sin leipomossa. Astuessamme sisään leipomoon meitä tervehtii herkullisen maltalaisen leivän tuoksu. Entisinä aikoina maltalaiset kotirouvat käyttivät usein leipurin valtavaa uunia ja paistoivat siellä kotitekoiset pastaruokansa, sillä leipomon uunista väitettiin tulevan ruokaan lisää makua. Sen lisäksi, että leipä on erittäin hyvää, se on todella edullista!

Seuraava kohteemme on palkittu Diar Il Bnietin tila Dinglissä. Paikka toimii sekä kauppana että ravintolana, ja täältä voi ostaa korkealaatuisia maltalaisia erikoisuuksia, kuten hilloja, oliiviöljyä, juustoja, viiniä ja muita herkkuja. Sitten suuntaamme romanttiseen Buskettin puutarhaan, joka toimi aikoinaan johanniittojen metsästysalueena.

Päivä toimii ikään kuin johdatuksena maltalaisiin erikoisuuksiin. Leipä tai Diar Il Bnietin herkut eivät sisälly matkan hintaan. Mikäli sää ja tunnelma on hyvä, Buskettin puutarha on oiva paikka mukavalle piknikille. Voimme nauttia tuoreesta leivästä ja herkuista yhdessä ja juoda palan painikkeeksi lasin viiniä (eväät siis omalla kustannuksella).

Tänään käymme kahdessa hyvin vanhassa ja perinteisessä kylässä, joissa aika tuntuu joiltakin osin pysähtyneen. Historialla, perinteillä ja uskonnolla on täällä isompi rooli kuin muissa maltalaisissa kaupungeissa ja kylissä. Kirkopissa käymme ensin paikallisen kivenhakkaajan luona. Hän esittelee meille työtään. Saamme tehdä itse pieniä miniatyyrikoristeita, ja pajalta voi myös ostaa matkamuistoja. Näemme myös kivilouhoksen, jonka jälkeen kävelemme noin puolen tunnin matkan seuraavaan kylään, Mqabbaan. Mqabbassa käymme paikallisen ”band clubin” (soittokunta) luona. Meille tarjotaan kahvia ja teetä sekä perinteisiä maltalaisia pastizzeja, voitaikinaleivonnaisia, jotka on täytetty ricottajuustolla tai hernemuhennoksella. Soittokunnilla ja musiikilla on tärkeä rooli maltalaisessa yhteiskunnassa. Jokaisessa kylässä ja kaupungissa on ainakin yksi soittokunta, joten kylän tai kaupungin identiteetti on voimakkaasti sidoksissa siihen. Kaupunkien ja soittokuntien välillä vallitsee alati kilpailu, erityisesti säännöllisesti järjestettävien kaupunkifestivaalien aikana. Festa on kaupunkifestivaali, jossa juhlitaan kyseisen kaupungin pyhimystä monin juhlallisuuksin ja kulkuein. Pyhimyksen patsasta kannetaan kulkueessa ympäri kaupunkia soittokunnan musiikin säestyksellä. Hartaiden katolisten maassa myös joulua ja pääsiäistä juhlitaan perusteellisesti.

Päivän päätteeksi käymme vanhassa sairaalassa, jossa paikallisen kaupunginvaltuuston jäsen kertoo meille kaupungista ja sairaalasta.

Tänään keittiömestari Joseph Baldacchino kertoo meille maltalaisesta keittiöstä. Paikka on sliemalaisen hotellin kattoterassi, josta on näkymät yli Marsamxettin sataman. Ensin keittiömestari pitää pienen esitelmän maltalaisesta ruoasta, mitä yrttejä ja mausteita siinä tyypillisesti käytetään, ja kertoo yleisesti maltalaisen keittiön rikkaista perinteistä. Maltalaisessa keittiössä on runsaasti omaperäisiä piirteitä, mutta siihen on vaikuttanut myös Italian ja Britannian ruokakulttuurit. Sitten sitaisemme essut yllemme ja ryhdymme keittiömestarin taitavalla opastuksella valmistamaan kolmen ruokalajin ateriaa. Saamme takuulla monia arvokkaita vinkkejä.

Hygieniasyistä emme syö itse valmistamiamme ruokia, mutta saamme pieniä maistiaisia keittiömestarin valmistamista ruokalajeista, jotka ovat luonnollisesti samoja kuin itse tekemämme.

Loppupäivä on varattu omille seikkailuille. Jos et halua palata takaisin hotellille, voit tehdä Sliemasta käsin risteilyn (ei sisälly matkan hintaan). Mereltä käsin näkee mm. Grand Harbourin sataman ja Vallettan vaikuttavat linnoitukset. Merellä on lukuisia pieniä kalastusaluksia, joita kutsutaan nimellä luzzu ja joiden keulaan on maalattu ilmeikkäät silmät. Risteilyn aikana näkee upeita rantoja ja lukemattomia kirkkojen kupoleita sekä paljon muuta. Voit myös jäädä Sliemaan ja nauttia sen monista kahviloista ja kaupoista tai kuljeskella pitkin kävelykatua.

Tarxienin temppelit kuuluvat Maltan tärkeimpiin esihistoriallisiin kohteisiin. Nämä megaliittiset rakennelmat löydettiin 1914 ja niiden arvellaan olevan peräisin ajalta 3600–2500 eKr. Kyse on neljästä temppelistä, jotka on rakennettu massiivisista kivilohkareista, koristeltu spiraalein ja härkiä, vuohia ja sikoja esittävin eläinreliefein. Ensimmäisestä temppelistä löydettiin kaivauksissa hedelmällisyyden symboli, isokokoinen leveälanteisen naisen patsas.

Tämän mielenkiintoisen vierailun jälkeen teemme kävelykierroksen Vittoriosassa, yhdessä kolmesta historiallisesta kaupungista (Vittoriosa, Cospicua ja Senglea). Voi tuntua hämmentävältä kuulla paikallisten puhuvan noista kolmesta kaupungista, sillä latinalaisen nimen lisäksi niillä on maltalainen nimi: Birgu, Bormla ja Isla. Saapuessaan Maltalle johanniitat astuivat ensimmäisenä maihin Vittoriosan (Birgun) kalastajakylässä vuonna 1530. Sieltä he muuttivat uuteen kaupunkiinsa Vallettaan. Ritarit korjasivat ja laajensivat Vittoriosan ikivanhaa linnoitusta ja täällä he myös pitivät pintansa Maltan piirityksessä 1565 osmanien yrittäessä valloittaa saaren. Toisen maailmansodan aikana 1941 ja 1942 kolmea kaupunkia pommitettiin lähes päivittäin, mikä johti valtaviin tuhoihin. Nykyään kolme kaupunkia muodostaa tiiviin yhteisön, jonka tärkein elinkeino on laivanrakennus.

Vittoriosa on pieni ja varsin viehättävä kaupunki, joka on vain 800 m pitkä ja 400 m leveä. Jotta nimiepäselvyydet eivät jäisi ainoaksi hämmennyksen lähteeksi, kaupungin katukyltit on kirjoitettu maltan kielellä, mutta kartat ovat englanninkielisiä. Kuinka virkistävää!