Tänään pääsemme ihastelemaan ainutlaatuisen kaunista ja dramaattista islantilaista luontoa lyhyellä Kultaisen kolmion kierroksella. Aloitamme Þingvellirin kansallispuistosta, joka antoi puitteet maailman vanhimmalle parlamentille vuodelta 930. Kansallispuistoon kuuluu laakson lisäksi Þingvallavatnjärvi, molemmat ovat Unescon suojelemia.

Seuraavaksi ajamme Gullfossin vesiputoukselle, joka on ehkä Islannin suosituin nähtävyys. Kaunis vesiputous koostuu kahdesta putouksesta, joiden korkeus on 11 ja 21 m.

Pienen matkan päässä Gullfossista sijaitsee Geysir, joka on antanut nimen maailman muille geysireille. Geysir alkoi purskautella vettä ensimmäisen kerran 1300-luvulla, ja vesipatsas saattoi kohota jopa 60 m korkeuteen. 2000-luvulla lähteen aktiivisuus on vähentynyt ja se saattaa pysyä hiljaa vuosien ajan. Lähistöllä sijaitsee Strokkur-niminen geysir, joka purskauttaa vesimassansa yli 20 metriin noin joka 8. minuutti. Nautimme päivän aikana kevyen lounaan.

Ajamme Keflavikin lentokentälle ja lennämme Kangerlussuaqiin Grönlantiin. Sen jälkeen ajamme noin 12 kilometrin päässä lentokentältä sijaitsevaan pieneen satamaan, jossa aluksemme Ocean Diamond odottaa. Zodiac-tyyppiset kumiveneet kuljettavat meidät pienissä ryhmissä alukselle, joka on ankkurissa vuonossa noin kilometrin päässä, riippuen siitä, onko nousu- vai laskuveden aika. Satamassa saamme kevyet pelastusliivit, ja miehistö auttaa kumiveneeseen siirtymisessä. Alukseen nousu tapahtuu aluksen kyljessä sijaitsevia portaita pitkin.

Alukselle päästyämme majoitumme hytteihimme ja käymme läpi turvatoimet. Nauttiessamme illallista kauniissa salongissa alus lähtee liikkeelle ja ottaa kurssin läpi noin 160 km pitkän vuonon.

Aamupäivän aikana saavumme Sisimiutiin. Aamiaisen jälkeen saamme käsityksen modernista Grönlannista. Sisimiut on Grönlannin pohjoisin kaupunki, jonka satama pysyy auki myös talvella. Tästä syystä se on myös eteläisin kaupunki, jossa saa pitää rekikoiria. Sisimiut (5 400 asukasta)  on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki pääkaupungin Nuukin jälkeen.

Sisimiutin alueella on asuttu noin 4 500 vuotta. Saqqaqin, Dorsetin ja Thulen kulttuurien kansat tulivat tänne alunperin Kanadasta ja käyttivät ravinnokseen pääasiassa kalaa, lintuja ja nisäkkäitä, kuten valaita, hylkeitä ja poroja. Ensimmäiset eurooppalaiset valaanpyytäjät saapuivat Sisimiutiin 1600-luvulla. He kohtasivat alueen asukkaita vain harvoin. Vasta kun norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede saapui Grönlantiin 1721, syntyi kiinteämpi yhteys inuitien ja eurooppalaisten välille.

Vuonna 1765 perustettiin siirtokunta, joka nimettiin kreivi Johan Ludvig Holsteinin mukaan Holsteinsborgiksi. Sisimiutin vanhassa kaupunginosassa on taloja siirtokunnan ensimmäisten vuosisatojen ajalta. Kaupungin vanhin talo on vuodelta 1756, ja merkittävin rakennus on sininen kirkko vuodelta 1775.

Nykyään Sisimiut on tärkeä opiskelu- ja teollisuuskaupunki. Kaupungissa sijaitsee mm. kalatehdas, joka on Grönlannin suurin ja yksi maailman nykyaikaisimpia. Teemme mielenkiintoisen kaupunkikävelyn, joka keskittyy lähinnä vanhaan kaupunginosaan, jossa sijaitsee museo ja kaunis kirkko. Käymme myös viihtyisässä keskustassa, jossa toimii koko joukko moderneja yrityksiä.

Lounaan jälkeen voi lähteä vaellusretkelle Telen saarelle (n. 4,5 km).

Iltapäivällä merimatka jatkuu kohti pohjoista. Illan kuluessa ohitamme Sisimiut Isortuat- ja Nordre Strømfjord -vuonot, Attun ja Ikerasaarsukin taajamat sekä pienen Kangaatsiaqin.

Valoisassa yössä ohitamme Aasiaatin ja saavumme Diskonlahden eteläosaan ennen kuin otamme kurssin kohti kuuluisaa Diskon saarta ja sen kilometrin korkuisia basalttituntureita. Olemme kaukana napapiirin pohjoispuolella, joten yöt ovat valoisia (ainakin elokuun loppuun saakka). Aamuvirkut voivat nauttia näkymistä jäävuorille.

Aamulla näemme ensimmäiset jäävuoret, jotka näkyvät valkoisina jättiläisinä horisontissa Davisinsalmessa matkalla etelää kohti. Diskon saaren kilometrin korkuisten basalttitunturien sylissä on suojainen luonnonsatama, jolla on tanskankielinen nimi Godhavn, grönlanniksi Queqertarsuaq, joka merkitsee “isoa saarta”.

Qeqertarsuaq oli vuoteen 1950 tärkein kaupunki Nuukista pohjoiseen, sillä alueella eli valtava määrä valaita. Jo 1700-luvulta asti valaanpyynti on tuonut rahaa Diskon saarelle, joka on nykyään vaipumassa unohduksiin johtuen hiipuvista työmahdollisuuksista ja puutteellisista yhteyksistä manterelle. Kävelemme läpi kaupungin erikoiselle kahdeksankulmaiselle kirkolle, jota kansan suussa kutsutaan Jumalan mustepulloksi.

Qeqertarsuaqissa meidät on kutsuttu perinteiselle grönlantilaiselle “kaffemikille” eli päiväkahville. Pääsemme nauttimaan tunnetusta grönlantilaisesta vieraanvaraisuudesta! Kahvittelun jälkeen voi osallistua vaellusretkelle Kuanneqiin (n. 11 km).

Iltapäivän päätteeksi risteilyaluksemme ottaa kurssin kohti pohjoista. Illalla suuntaamme Disko-saarelta länteen, ohitamme Hare-saaren ja aikaisin aamulla kierrämme Nuussuaqin kärjen matalat kalliot. Olemme nyt Uummannaqin lahdessa ja ohitamme jäätiköitä, jotka ovat toinen toistaan dramaattisempia ja erikoisempia.

Aamulla olemme kulkeneet 590 km napapiirin pohjoispuolelle, leveyspiirille 70° N. Olemme nyt yhdellä Grönlannin kauneimmista ja aurinkoisimmista seuduista. Olemme saapuneet Uummannaqiin. Saapuminen meriteitse on yksinkertaisesti upea. Näkymistä kannattaa nauttia kannelta käsin, riippumatta siitä, mitä kello on.

Kaupunki sijaitsee 12 km²:n kokoisella saarella, ja näkymiä hallitsee 1 175 m korkea tunturi, jonka mukaan kaupunki on saanut nimensä. Kaupungista on hienot näkymät itään, Nuussuaqin niemimaan lumipeitteisille huipuille etelässä ja vuonolle, jossa isot jäävuoret lipuvat majesteettisina ohi. Kokonaista viisi aktiivista jäätikköä vuonon pohjukassa pitää huolen siitä, että jäätä riittää ihailtavaksi.

Uummannaq perustettiin ensin siirtokunnaksi Nuussuaqin niemimaalle vuonna 1758, mutta jo 1763 kaupunki siirrettiin saarelle, jossa valassaaliit olivat paremmat. Teemme kävelykierroksen kaupungin jyrkillä kaduilla ja näemme mm. vanhan turvemökin, joka oli käytössä vielä muutama vuosikymmen sitten.

Täältä Uummannaqin alueelta Nuussuaqin niemimaalta läheltä Qilakitsoqia (“missä taivas on matalalla”) löytyivät kuuluisat Qilakitsoq-muumiot. Kuusi naista ja kaksi lasta oli haudattu kuivaan ja viileään kallioluolaan 600–700 vuotta sitten. Muumioita säilytetään nykyään kansallismuseossa Nuukissa.

Vietämme aamupäivän kaupungissa, jota kutsutaan Grönlannin Rivieraksi – ja hyvästä syystä: täällä vallitsee vakaa arktinen ilmasto, auringonpaisteisia tunteja on 2 000 ja sadetta saadaan vain 100 mm vuodessa.

Vasta iltapäivällä kokoonnumme satamaan ja jatkamme matkaa kohti etelää. Mikäli tuuli ei ole liian voimakas, kapteeni ohjaa aluksen pieneen Niaqornatin taajamaan Nuussuaqin pohjoispuolella. Täällä asuu vain 40–50 asukasta, jotka elävät metsästämällä poroja ja muita eläimiä. Mikäli pääsemme maihin, saamme hyvän käsityksen siitä, millaiset elinolosuhteet ovat yhdessä Grönlannin pienimmistä taajamista.

Aamupäivällä olemme saavuttaneet yhden matkan kohokohdista, valtavan Eqip Sermian jäätikön, joka sijaitsee Diskonlahden koilliskulmassa. Tästä jäätiköstä noin 50 merimailia Ilulissatista pohjoiseen on tullut pieni kuuluisuus, ja monet alukset tuovat tänne matkailijoita päivittäin. Myös tutkimusmatkailijoilla oli täällä kauan sitten tukikohta, mm. ranskalaisella etnologilla ja naparetkeilijällä Paul-Émile Victorilla, joka rakensi tänne talvehtimistalon, jota hän käytti matkoillaan 1948–1953.

Ajamme niin lähelle jään reunaa kuin mahdollista. Pidämme toki etäisyyttä putoaviin jääkimpaleisiin ja aaltoihin, joita syntyy, kun jäätiköstä irtoaa jäälohkareita.

Iltapäivällä otamme kurssin kohti Ilulissatia, jonne saavumme iltasella. Joskus käy niin, että Ataa-vuono, joka johtaa Eqip Sermian jäätikölle, on niin täynnä jäätä, ettei siellä ole mahdollista kulkea laivalla. Siinä tapauksessa päivän ohjelma muuttuu ja käymme esim. tutustumassa johonkin kylään Diskonlahdella – ehkä Qullissatin hylättyyn hiilikaivoskylään tai Saqqaqin taajamaan.

Saavumme Ilulissatiin alkuillasta. Ilulissat merkitsee grönlanniksi “jäävuoria”, ja siksi kaupungin lempinimi on “Jäävuorten pääkaupunki”. Diskonlahdessa hieman Ilulissatin edustalla kelluu nimittäin jättimäisiä jäävuoria. Ne tulevat Isfjord-vuonosta, jonne on Ilulissatista reilun puolen tunnin kävelymatka. Jäävuoret saavat alkunsa vuonon pohjukassa sijaitsevasta Sermeq Kujalleq -jäätiköstä, joka on 10 km leveä ja 1 000 m paksu. Kyse on jäätiköstä, joka on tuotteliain Antarktiksen ulkopuolella.

Kun useimmat muut mannerjäätiköt etenevät noin metrin/päivä, Ilulissatin vauhti on 25 m/päivä. Tämä merkitsee sitä, että Ilulissat synnyttää yli 10 % kaikista Grönlannin jäävuorista. Tästä syystä Isfjord-vuonosta on tullut Unescon maailman luonnonperintökohde.

250 vuodessa Ilulissat on kasvanut jatkuvasti ja on nyt Grönlannin kolmanneksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on 4 500. Se on varsin vilkas ja viihtyisä kaupunki, jossa on Grönlannin olosuhteisiin nähden laaja kulttuuritarjonta. Naparetkeilijä Knud Rasmussen syntyi Ilulissatissa kuten myös hänen hyvä ystävänsä, etevä koiravaljakon ohjastaja Jørgen Brønlund, joka osallistui tanskalaisten tutkimusmatkalle ja kuoli matkalla.

Teemme iltakävelyn kaupungilla ja päätämme kierroksemme kahden kilometrin kävelyyn Sermermiutiin, jossa voimme nauttia hiljaisuudesta ja kauniista näkymistä Isfjord-vuonolle.

Jos vastoin suunnitelmia emme sataman jäätilanteen takia pääse Ilulissatiin, vierailemme sen sijaan Qasigiannguitin ja Aasiaatin kylissä Ilulissatin eteläpuolella.

Tänään pääset tutustumaan Ilulissatiin omatoimisesti. Tarjoamme myös mahdollisuuden vaellusretkeen pitkin Isfjord-vuonon rantoja. Käymme retkellä uudelleen Sermermiutissa, mutta teemme pidemmän kävelyn vuonolla nähdäksemme upean luonnon päivänvalossa (n. 10,5 km).

Voit myös lähteä mielenkiintoiselle veneretkelle Isfjord-vuonolle (kesto n. 2,5 tuntia), jonka aikana pääset kokemaan upeat jäämaisemat lähietäisyydeltä. Retki on takuulla ainutlaatuisen hieno kokemus ja unohtumaton luontoelämys. Muista pukeutua lämpimästi!

Tarjolla on lisäksi mahdollisuus lähteä lisämaksulliselle helikopterilennolle Unescon suojelemalle Isfjord-vuonolle ja 7 km leveälle Kangia-jäätikölle, joka synnyttää jäävuoria Isfjordiin. Lennämme yli Isfjord-vuonon ja laskeudumme 30 minuutiksi tunturin reunalle katselemaan jättimäistä jäätikköä. Lentoaika n. 50 min.

(Retket Isfjordiin eivät sisälly matkan hintaan, vaan ostetaan erikseen. Lue lisää ohjelman perästä.)

Iltapäivän lopulla otamme suunnan kohti Diskonlahtea ja etelää. Sanomme nyt hyvästit jäävuorille, jotka ovat seuranneet meitä viime päivät ja toivomme näkevämme sen sijaan ryhävalaita, jotka elelevät Aasiaatin edustalla. Ryhävalaat järjestävät usein upean esityksen: voimme nähdä sekä selkäevän että pyrstön, ja toisinaan ne innostuvat hyppäämään kokonaan ylös vedestä.

Yön aikana olemme risteilleet läpi 160 km pitkän Søndre Strømfjord -vuonon. Aamulla olemme perillä risteilyn päätepisteessä, Kangerlussuaqissa.

Kangerlussuaqissa sijaitsee isompi Grönlannin kahdesta siviililiikenteelle avoimesta kansainvälisestä lentokentästä. Kaupungissa on noin 500 pysyvää asukasta, joista useimmilla on jokin kytkös lentokenttään. Kangerlussuaqissa on erinomainen supermarketti, posti, hotelli, ravintola (hotellin yhteydessä), Polar Lodge, joka toimii Albatros Travelin Grönlannin-toimistona sekä matkamuistomyymälä, vain 100 m päässä lentokenttärakennuksesta.

Aluksella nautitun aamiaisen jälkeen jätämme hyvästit miehistölle ja ajamme kumiveneillä maihin. Ennen kuin matka jatkuu Islantiin, lähdemme kiinnostavalle retkelle Grönlannin mahtavalle mannerjäätikölle. Retki kestää n. 4 tuntia.

Retken jälkeen lennämme Islantiin. Nautimme illallisen.