Khmerien valtakunta – Vietnam, Kambodža ja Thaimaa

Lennämme yön yli Vietnamiin.

Laskeudumme Ho Chi Minh Cityyn, Etelä-Vietnamin sykkivään suurkaupunkiin. Kaupunki on kehittynyt kovasti viime vuosina, ja katukuvaa hallitsevat isot, modernit rakennukset, värikkäät mainostaulut, upouudet autot ja kirjaimellisesti miljoonat moottoripyörät. Keskeltä modernia löytyy kuitenkin yhä ihastuttava Vietnam, jonka katukuvassa näkyy aika Ranskan siirtomaana.

Ajamme suoraan keskustahotelliimme, jossa on aikaa virkistäytyä ennen kuin kävelemme paikalliseen ravintolaan tervetuloillalliselle. Jos jaksat, voit katsastaa vilkkaan yötorin tarjonnan matkalla takaisin hotellille.

Aikaisin aamulla ajamme katsomaan kuuluisia Cu Chin tunneleita, jotka Etelä-Vietnamin kansallinen vapausrintama rakensi 1940–60. Aluksi tunneleista haettiin suojaa helikoptereilta ja muulta modernilta sotakoneistolta, mutta Vietnamin sodan riehuessa pahimmillaan tunneleita jatkettiin ja yhdistettiin, ja lopulta ne ulottuivat Ho Chi Minh Citystä Kambodžan rajalle saakka. Pelkästään Cu Chin alueella on yli 250 km maanalaisia tunneleita.
Tunneliretken jälkeen syömme lounasta ja tutustumme joihinkin Ho Chi Minh Cityn historiallisista nähtävyyksistä. Käymme ensin Yhdistymisen palatsissa, joka tunnettiin aiemmin presidentinpalatsina tai Itsenäisyyden palatsina. Mahtipontinen palatsi on tyypillinen 1960-luvun rakennus, johon Etelä-Vietnamin presidentti Ngo Dinh Diem asettui hylätessään vanhan ranskalaisen kuvernöörin asunnon. Pääsemme kokemaan kadonneiden aikojen suuruuden ja rikkauden vaeltaessamme läpi valtavien salien, jotka ovat täsmälleen samassa kunnossa kuin vuonna 1975.

Tutustumme yhteen kaupungin kiinnostavimmista museoista, Sotamuseoon. Museo kertoo Vietnamin pitkästä itsenäisyystaistelusta. Pääpaino on ”sodassa Yhdysvaltoja vastaan”, jonka me tunnemme Vietnamin sotana (1965–1973).

Museo on jaettu erilaisten teemojen mukaan ja kertoo mm. biologisten aseiden (Agent Orange) käytön jälkivaikutuksista. Museo esittelee myös, kuinka Vietnamin sotaa vastustettiin ympäri maailmaa. Sisäpihalla on esillä mm. vanhoja lentokoneita ja panssarivaunuja. Museo on melko rankka, mutta auttaa ymmärtämään nykypäivän Vietnamia.

Aamiaisen jälkeen poistumme suurkaupungista ja ajamme kohti etelää ja Mekongjoen suistoa, yhtä maailman hedelmällisimmistä alueista. Mahtava Mekong, jonka alkulähde sijaitsee Etelä-Kiinassa, on lähes 5 000 km pitkä ja kulkee läpi viiden valtion, kunnes haarautuu suistoksi ja laskee mereen. Tätä ainutlaatuista aluetta kutsutaan Vietnamin ruoka-aitaksi. Riisisatoja saadaan 3–4 vuodessa.

Perillä jokisuistossa vaihdamme bussin veneeseen, joka kuljettaa meitä Mekongjoella läpi lukuisten kanavien. Nousemme maihin ja käymme hedelmätarhoilla ja näemme, kuinka paikalliset käsittelevät satoa. Tunnelma on varsin idyllinen, ja matkan teko vehreässä ympäristössä tervehtien paikallisia ja eksoottisia hedelmiä maistellen on hyvin miellyttävä kokemus. Syömme lounaan matkan varrella. Iltapäivällä ajamme bussilla viimeisen etapin Can Thon kaupunkiin, jossa yövymme.

Can Tho on Mekongjoen suiston tärkein kaupunki. Täällä käydään vilkasta kauppaa tavaroilla, hedelmillä ja kasviksilla – suoraan veneestä. Nousemme aikaisin, astumme veneeseen ja lähdemme katsomaan kelluvia markkinoita. Markkinat aamutuimaan on erityinen elämys.

Vilkkailta markkinoilta jatkamme bussilla Chau Dociin Kambodžan rajalle. Kelluvien talojen kaupunkia leimaa vilkas rajakauppa – moni tavara salakuljetetaan maahan Kambodžasta.

Perillä Chau Docissa nousemme pienehköön veneeseen, joka vie meidät yhdelle Mekongjoen monista sivujoista. Täällä asuu cham-kansa, joka asui Vietnamin rannikolla 100–800 jKr. He olivat alunperin hinduja, mutta kontakti arabialaisiin kauppiaisiin keskiajalla sai vähemmistökansan kääntymään islaminuskoon. Kuljemme ohi talojen ja pienten kylien, jotka on rakennettu pylväiden varaan veden päälle. Alueen tärkein elinkeino on kalankasvatus – noin 15 % Vietnamin kalateollisuudesta toimii tällä seudulla. Cham-kansa tunnetaan myös silkkikankaistaan.

Iltapäivällä kirjoittaudumme sisään suositun Victoria-ketjun uusimpaan hotelliin Chau Docissa: Victoria Nui Sam Lodgeen, josta on mitä hienoimmat näkymät yli riisipeltojen.

Aamiaisen jälkeen lähdemme paikalliselle torille.

Sitten on aika nousta pyörän satulaan. Chau Docia ympäröivät riisipellot ovat täydellinen paikka pyöräretkelle ja Mekongjoen suistoon tutustumiselle. Pyöräilemme pitkin rauhallisia sorateitä ja ajamme läpi pienten kylien, joissa elämä ei ole vuosien varrella paljonkaan muuttunut.

Etenemme rauhalliseen tahtiin, joten kaikki voivat lähteä mukaan. Pidämme matkan varrella taukoja ja hörppäämme jääteetä tai kahvia ennen kuin jatkamme matkaa. Tervehdimme vastaan tulevia työläisiä ja vesipuhveleita. Syömme lounaan paikallisessa ravintolassa ennen kuin palaamme pyöräillen hotellille.

Iltapäivä on omaa aikaa. Hotellin uima-allas on aika houkutteleva vaihtoehto!

Heitämme hyvästit Vietnamille ja jatkamme matkaa pitkin Mekongjokea, joka on yhä yksi alueen tärkeimmistä liikenneväylistä. Risteilymme jokea pitkin vie meidät läpi maisemien, joita pienet kylät täplittävät. Saamme autenttisia maistiaisia jokivarren elämästä, niin kuin sitä on eletty jo satoja vuosia.

Saavuttuamme Phnom Penhiin ajamme hotellille. Sitten lähdemme leppoisalle polkupyörätaksiajelulle katselemaan pääkaupungin nähtävyyksiä.

Ranskalaiset siirtomaaherrat ovat jättäneet omat selkeät jälkensä Phnom Penhin arkkitehtuuriin. Aikaisemmin kaupunkia leveine bulevardeineen pidettiin Indokiinan kauneimpana. Valitettavasti historian tapahtumat ja maan vajavaiset resurssit ovat aiheuttaneet sen, että vain harvat siirtomaa-aikaiset rakennukset on pidetty kunnossa. Nykyään Phnom Penh on kuin mikä tahansa moderni suurkaupunki.

Tänään käymme vaikuttavassa kuninkaallisessa palatsissa vuodelta 1866. Se on Kambodžan vastine Bangkokin Grand Palacelle. Koska kuningas asuu yhä palatsissa, vain osa palatsista on avoinna yleisölle. Palatsin luona sijaitsee Hopeapagoda, jonka kattoa peittää 5 000 painavaa hopealaattaa. Myös kultaisten, hopeisten, pronssisten ja kristallisten Buddha-patsaiden kokoelma tekee vaikutuksen.

Myöhemmin paneudumme jälleen Kambodžan surulliseen aikakauteen Pol Potin alaisuudessa. Vierailemme Tuol Svay Prey High Schoolissa, joka muutettiin 1975 punakhmerien vankilaksi ja jolle annettiin nimi S-21 (Security Prison 21). Vankila toimi 1975–1978 kidutuskammiona, jonne yli 17 000 ihmistä joutui kidutettavaksi ennen kuljettamista tuhoamisleirille Choeung Ekiin (tunnetaan nykyään nimellä Killing Fields – Kuoleman kentät).

Nykyään S-21 toimii Tuol Sleng -museona, joka kertoo Punakhmerien hirmuteoista. Kaikki S-21:n vangit valokuvattiin. Museon seinillä on esillä vankien kuvia – epätoivo paistaa heidän kasvoistaan. Museovierailu voi rehellisesti sanottuna tuntua masentavalta, sillä se muistuttaa meitä ihmisen pimeimmästä puolesta.

Seuraava kohteemme on Kuoleman kentät Choeung Ekissa noin 15 km:n päässä Phnom Penhin keskustasta. Nykyään paikka on tunnelmaltaan erittäin rauhallinen, vaikka näillä pelloilla punakhmerit pahoinpitelivät ja tappoivat hyvin julmalla tavalla tuhansia ihmisiä. Uhrien kärsimyksistä muistuttaa korkea stupa, joka on täytetty joukkohaudoista löytyneiden ihmisten pääkalloilla.

Lähdemme Kambodžan pääkaupungista kohti Siem Reapia. Matkan varrella pysähdymme Skuonin kaupungissa, jota kutsutaan myös nimellä Spiderville. Paikallinen erikoisuus on friteeratut hämähäkit – vieläpä suurikokoiset sellaiset! Voit nauttia eksoottisesta ateriasta pelkästään silmilläsi ellet uskalla maistaa.

Sitten jatkamme Siem Reapiin. Saavumme perille iltapäivän aikana, ja loppupäivä on omaa aikaa.

Tänään käymme Angkor Thomissa, khmerien valtakunnan viimeisessä pääkaupungissa, joka rakennettiin 1100-luvulla kuningas Jayavarman VII alaisuudessa. Yhdeksän neliökilometrin kokoista rauniokaupunkia ympäröi kahdeksan metriä korkea muuri. Kuljettuamme läpi norsujen koristelemasta portista suuntaamme Bayon-temppeliin, joka sijaitsee täsmälleen kaupungin keskipisteessä. Temppelissä on 54 tornia, joihin on kaiverrettu mystisiä ihmiskasvoja. Tornit symboloivat valtavan khmerien valtakunnan 54 provinssia. Näemme kauniita reliefejä myös Norsujen terassilla ja Spitaalisen kuninkaan terassilla.

Näemme myös mieliinpainuvan ja maalauksellisen Ta Prohm -temppelin, joka on säilytetty sellaisena kuin se oli löydettäessä: puoliksi raunioituneena ja viidakon puiden ja köynnösten peittämänä. On hienoa nähdä, miten luonto on hitaasti vallannut tilaa takaisin itselleen – vaikka kasvualustana olisi vanha tiili.

Lounasaikaan palaamme hotellille ja pidämme pitkän lounastauon. Ehdit vähän levähtää hotellin uima-altaalla vaikka hyvän kirjan seurassa.

Iltapäivällä vaihdamme bussin tuktukiin ja ajamme Angkor Watin upealle temppelialueelle. Temppelikompleksin mitat ovat 20 x 50 km, ja se toimi 800–1300 mahtavan khmerien valtakunnan pääkaupunkina. Itse Angkor Wat on pelkästään suurin monista temppeleistä, vaikka se onkin antanut nimen koko alueelle. Angkor Wat on yksi paikoista, jotka saavat kävijän leuan loksahtamaan. Se ei jätä tilaa epäilylle siitä, oliko khmerien valtakunta todella niin mahtava kuin kerrotaan.

Jos sää sallii, nautimme auringonlaskusta kauniilla temppelialueella ennen kuin palaamme hotelliin.

Tonle Sap on Kaakkois-Aasian suurin makeavetinen järvi ja osa Mekongjoen vesistöä. Mekong on maailman ainoa joki, joka vaihtaa virtaussuuntaa kahdesti vuodessa. Kesän monsuunisateiden aikaan järven koko nelinkertaistuu.

Vierailemme n. 6 000 asukkaan kylässä, joka elää kirjaimellisesti vetten päällä. Kaikki asunnoista ravintoloihin, kauppoihin ja kouluun on veneitä tai seisoo paalujen päällä. Asukkaat saavat elantonsa pääasiassa kalastuksesta. Sadekaudella kylän kadut muuttuvat kanaviksi, ja paikasta toiseen liikutaan pienillä veneillä.

Vierailtuamme kylässä palaamme takaisin Siem Reapiin ja vietämme iltapäivän kukin omaan tahtiinsa – voit kierrellä kaupungilla tai lekotella uima-altaalla.

Lähdemme Siem Repistä aamiaisen jälkeen ja ajamme Battambangiin, Kambodžan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, jossa on noin 200 000 asukasta. Kaupunki on myös ison Tonle Sap -järven länsipuolella sijaitsevan laajan maatalousalueen kaupallinen keskus.

Lounaan jälkeen vierailemme Wat Phnom Banan -temppelissä, joka on vaatimattomampi versio kuuluisasta Angkor Watista. Temppelin rakennutti kuningas Jarvarman VII ja se sijaitsee 400 m korkean kukkulan huipulla. Näkymät temppeliltä ovat upeat.

Lähellä sijaitsee Phnom Sampeausin luolasto. Täällä sukellamme ensimmäisen kerran Kambodžan synkkään ajanjaksoon Pol Potin hallinnassa. Killing Caves – kuten luolia kutsutaan englanniksi – olivat samaa tarkoitusta varten kuin Killing Fieldsin joukkohaudat lähellä pääkaupunki Phnom Penhiä: teloituspaikkoja. Arvioidaan, että noin 10 000 ihmistä pääsi hengestään täällä. Ruumiit piilotettiin luoliin.

Tämän synkkätunnelmaisen vierailun jälkeen käymme lepakkoluolassa, joka sijaitsee samalla alueella. Kun päivä laskeutuu mailleen ja tulee hämärä, lepakot heräävät ja lähtevät jahtaamaan hyönteisiä. On kiehtovaa nähdä tuhansien lepakoiden lentävän isoina parvina ulos luolasta. Päivän seikkailujen jälkeen ajamme takaisin Battambangiin ja hotellille.

Aamiaisen jälkeen teemme kävelykierroksen kaupungissa, jossa on runsaasti hyvin säilyneitä esimerkkejä ranskalaisesta siirtomaa-aikaisesta arkkitehtuurista, mm. entinen kuvernöörin residenssi. Vierailemme myös pienessä kylässä vähän kaupungin ulkopuolella. Asukkaat esittelevät meille kyläänsä ja antavat meidän kurkistaa arkipäiväänsä.

Seuraavana on vuorossa risteily Stung Sangke -joella. Vene lipuu joella ohi kylien, ja me voimme samalla katsella paikalliselämää.

Nyt on aika hyvästellä Kambodža ja siirtyä Thaimaan puolelle. Rajamuodollisuuksien jälkeen ajamme Chanthaburiin Thaimaahan. Chanthaburin väestö koostuu thaimaalaisista, burmalaisista, kiinalaisista ja vietnamilaisista. Kaupungissa on myös ranskalaisia vaikutteita, sillä Ranska piti Chanthaburia hallinnassaan 1893–1904. Tuona aikana Ranskan ja silloisen Siamin (nyk. Thaimaa) välillä oli konflikteja liittyen Ranskan Indokiinan (nyk. Vietnam, Laos ja Kambodža) rajoihin. Näemme goottilaistyylisen kirkon, Neitseellisen sikiämisen katedraalin, joka on muisto ranskalaisten miehitysajalta. Nykyään se on Thaimaan suurin katolinen kirkko. Vaikka olemme nähneet katedraaleja Euroopassa, on kiehtovaa nähdä iso kirkkorakennus tässä suhteellisen pienessä aasialaiskaupungissa.

Ajamme hotellille, jossa yövymme.

Hienon kiertomatkan jälkeen ajamme Bangkokin lentokentälle. Kotimatka alkaa!