Khmerien valtakunta – Thaimaa, Kambodza ja Vietnam

Lennämme Qatar Airwaysin reittilennolla Helsingistä Bangkokiin (Doha, Qatar kautta).

Laskeudumme Bangkokiin, josta jatkamme bussilla kohti Chanthaburin kaupunkia, joka sijaitsee samannimisessä provinssissa. Bussimatka kestää taukoineen noin viisi tuntia. Matkan aikana matkanjohtaja kertoo tarkemmin matkaohjelmasta. Pysähdymme tutustumaan mustapippurin viljelyyn.

Saavuttuamme Chanthaburiin ajamme suoraan hotellille. Kun olemme majoittuneet ja virkistäytyneet, teemme kävelyretken kaupungilla. Chanthaburin väestö koostuu thaimaalaisista, burmalaisista, kiinalaisista ja vietnamilaisista. Kaupungissa on myös ranskalaisia vaikutteita, sillä Ranska piti Chanthaburia hallinnassaan 1893–1904. Tuona aikana Ranskan ja silloisen Siamin (nyk. Thaimaa) välillä oli konflikteja liittyen Ranskan Indokiinan (nyk. Vietnam, Laos ja Kambodža) rajoihin.

Syömme tervetuloillallisen hotellissa, jonka jälkeen kunnon yöunet tekevät takuulla hyvää.

Ennen kuin jätämme hyvästit Chanthaburille, näemme goottilaistyylisen kirkon, Neitseellisen sikiämisen katedraalin, joka on arvokas muisto ranskalaisten miehitysajalta. Nykyään se on Thaimaan suurin katolinen kirkko. Vaikka olemme nähneet katedraaleja Euroopassa, on kiehtovaa nähdä iso kirkkorakennus tässä suhteellisen pienessä aasialaiskaupungissa. Lyhyen kuvaustauon jälkeen suuntaamme paikalliselle torille, jolla myydään hedelmiä ja vihanneksia. Sitten ajamme Kambodžan rajalle.

Rajamuodollisuuksien jälkeen otamme suunnan kohti Battambangia, Kambodžan toiseksi suurinta kaupunkia, jonka asukasluku on noin 200 000. Kaupunki on suuren maanviljelysalueen kaupallinen keskus Tonle Sap  järven länsipuolella.

Lounaan jälkeen teemme kävelykierroksen kaupungissa, jossa on runsaasti hyvin säilyneitä esimerkkejä ranskalaisesta siirtomaa-aikaisesta arkkitehtuurista, mm. entinen kuvernöörin residenssi. Vierailemme pienessä kylässä vähän kaupungin ulkopuolella.

Lähdemme Battambangista aamiaisen jälkeen kohti Siem Reapia. Battambangin ulkopuolella saamme esimakua tulevasta: vierailemme Wat Phnom Banan -temppelissä, joka on vaatimattomampi versio kuuluisasta Angkor Watista. Temppelin rakennutti kuningas Jarvarman VII ja se sijaitsee 400 m korkean kukkulan huipulla. Näkymät temppeliltä ovat upeat.

Lähellä sijaitsee Phnom Sampeausin luolasto. Täällä sukellamme ensimmäisen kerran Kambodžan synkkään ajanjaksoon Pol Potin hallinnassa. Killing Caves – kuten luolia kutsutaan englanniksi – olivat samaa tarkoitusta varten kuin Killing Fieldsin joukkohaudat lähellä pääkaupunki Phnom Penhiä: teloituspaikkoja. Arvioidaan, että noin 10 000 ihmistä pääsi hengestään täällä.

Synkän visiitin jälkeen jatkamme matkaa Siem Reapiin. Saavumme perille iltapäivän aikana, loppupäivä on omaa aikaa.

Vierailemme Angkor Thomissa, khmerien valtakunnan viimeisessä pääkaupungissa, joka rakennettiin 1100-luvulla kuningas Jayavarman VII alaisuudessa. Yhdeksän neliökilometrin kokoista rauniokaupunkia ympäröi kahdeksan metriä korkea muuri. Kuljettuamme läpi norsujen koristelemasta portista suuntaamme Bayon-temppeliin, joka sijaitsee täsmälleen kaupungin keskipisteessä. Temppelissä on 54 tornia, joihin on kaiverrettu mystisiä ihmiskasvoja. Tornit symboloivat valtavan khmerien valtakunnan 54 provinssia. Näemme kauniita reliefejä myös Norsujen terassilla ja Spitaalisen kuninkaan terassilla.

Vierailemme myös mieleenpainuvassa Ta Prohmin temppelissä. Temppeli on pyritty säilyttämään samassa kunnossa kuin se aikoinaan löydettiin. Kasvillisuus peittää osan raunioista ja on vaikuttavaa nähdä kuinka puiden juurikot levittäytyvät temppelin seiniä pitkin.

Lounasaikaan palaamme hotellille ja pidämme pitkän lounastauon. Ehdit vähän levähtää hotellin uima-altaalla vaikka hyvän kirjan seurassa.

Iltapäivällä vaihdamme bussin tuktukiin ja ajamme Angkor Watin upealle temppelialueelle. Temppelikompleksin mitat ovat 20 x 50 km, ja se toimi 800–1300 mahtavan khmerien valtakunnan pääkaupunkina. Itse Angkor Wat on pelkästään suurin monista temppeleistä, vaikka se onkin antanut nimen koko alueelle. Angkor Wat ei jätä tilaa epäilylle siitä, oliko khmerien valtakunta todella niin mahtava kuin kerrotaan.

Jos sää sallii, nautimme auringonlaskusta kauniilla temppelialueella ennen kuin palaamme hotelliin.

Tänään ajamme ensin maaseudulle, vierailemme paikallisessa kylässä ja tutustumme khmerien arkeen. Vihannesten viljely sekä kanojen ja ankkojen kasvatus on tärkeä osa elämää.''Sticky rice'' on monelle tuttu, mutta miten riisistä saa tarttuvaa ja maukasta; sen näemme paikan päällä. Syömme kevyen paikallisen lounaan ja kuljemme ohi vanhan pagodan.  

Seuraava kohde on Tonle Sap, Kaakkois-Aasian suurin makeavetinen järvi ja osa Mekongjoen vesistöä. Mekong on maailman ainoa joki, joka vaihtaa virtaussuuntaa kahdesti vuodessa. Kesän monsuunisateiden aikaan järven koko nelinkertaistuu.

Vierailemme n. 6 000 asukkaan kylässä, joka elää kirjaimellisesti vetten päällä. Kaikki asunnoista ravintoloihin, kauppoihin ja kouluun ovat veneitä, tai seisovat paalujen päällä. Asukkaat saavat elantonsa pääasiassa kalastuksesta. Sadekaudella kylän kadut muuttuvat kanaviksi, ja paikasta toiseen liikutaan pienillä veneillä.

Vierailtuamme kylässä palaamme takaisin Siem Reapiin ja vietämme lopun iltapäivästä kukin omaan tahtiinsa – voit kierrellä kaupungilla tai lekotella uima-altaalla.

Ajamme Siem Reapista Kambodžan pääkaupunkiin, Phnom Penhiin.

Matkalla Phnom Penhiin pysähdymme Skuonin kaupungissa – joka tunnetaan myös nimellä Spiderville. Paikallinen erikoisuus on friteeratut hämähäkit – vieläpä suurikokoiset sellaiset! Voit nauttia eksoottisesta ateriasta pelkästään katsellen ellet uskalla maistaa.

Perillä Phnom Penhissä ajamme hotelliimme. Sen jälkeen on vuorossa rentouttava kierros polkupyörätaksin kyydissä ympäri Kambodžan pääkaupunkia.

Ranskalaiset siirtomaaherrat ovat jättäneet omat selkeät jälkensä Phnom Penhin arkkitehtuuriin. Aikaisemmin kaupunkia leveine bulevardeineen pidettiin Indokiinan kauneimpana. Valitettavasti historian tapahtumat ja maan vajavaiset resurssit ovat aiheuttaneet sen, että vain harvat siirtomaa-aikaiset rakennukset on pidetty kunnossa.

Tänään käymme vaikuttavassa kuninkaallisessa palatsissa vuodelta 1866. Se on Kambodžan vastine Bangkokin Grand Palacelle. Koska kuningas asuu yhä palatsissa, vain osa palatsista on avoinna yleisölle. Palatsin luona sijaitsee Hopeapagoda, jonka kattoa peittää 5 000 painavaa hopealaattaa. Myös kultaisten, hopeisten, pronssisten ja kristallisten Buddha-patsaiden kokoelma tekee vaikutuksen.

Myöhemmin paneudumme jälleen Kambodžan surulliseen aikakauteen Pol Potin alaisuudessa. Vierailemme Tuol Svay Prey High Schoolissa, joka muutettiin 1975 punakhmerien vankilaksi ja jolle annettiin nimi S-21 (Security Prison 21). Vankila toimi 1975–1978 kidutuskammiona, jonne yli 17 000 ihmistä joutui kidutettavaksi ennen kuljettamista tuhoamisleirille Choeung Ekiin (tunnetaan nykyään nimellä Killing Fields).

Tänä päivänä  S-21 toimii Tuol Sleng -museona, joka kertoo Punakhmerien hirmuteoista. Kaikki S-21:n vangit valokuvattiin. Museon seinillä on esillä vankien kuvia – epätoivo paistaa heidän kasvoistaan. Museovierailu voi rehellisesti sanottuna tuntua masentavalta, sillä se muistuttaa meitä ihmisen pimeimmästä puolesta.

Seuraava kohteemme on Killing Fields Choeung Ekissa noin 15 km:n päässä Phnom Penhin keskustasta. Nykyään paikka on tunnelmaltaan erittäin rauhallinen, vaikka näillä pelloilla punakhmerit pahoinpitelivät ja tappoivat hyvin julmalla tavalla tuhansia ihmisiä. Uhrien kärsimyksistä muistuttaa korkea stupa, joka on täytetty joukkohaudoista löytyneiden ihmisten pääkalloilla.

Jätämme Kambodžan ja jatkamme matkaa pitkin Mekongjokea, joka on yhä tänä päivänä yksi alueen tärkeimmistä kuljetusväylistä. Lähes 5 000 kilometriä pitkä joki saa alkunsa eteläisestä Kiinasta ja kulkee läpi viiden maan, kunnes haarautuu Mekongjoen suistoksi ja laskee mereen Etelä-Vietnamissa. Risteilymme jokea pitkin vie meidät läpi upeiden maisemien, joita pienet kylät täplittävät. Saamme autenttisia maistiaisia jokivarren elämästä, niin kuin sitä on eletty jo satoja vuosia. Iltapäivän päätteeksi saavumme Vietnamiin ja Chau Docin rajakaupunkiin. Kelluvien talojen kaupunkia leimaa vilkas rajakauppa – moni tavara salakuljetetaan maahan Kambodžasta.

Yövymme suositun Victoria-ketjun uusimmassa hotellissa Chau Docissa: Victoria Nui Sam Lodgesta on mitä upeimmat näkymät yli riisipeltojen.

Aamiaisen jälkeen lähdemme pyöräilemään. Chau Docia ympäröivät riisipellot ovat täydellinen paikka pyöräretkelle ja Mekongjoen suistoon tutustumiselle. Pyöräilemme pitkin rauhallisia sorateitä ja ajamme läpi pienten kylien, joissa elämä ei ole vuosien varrella paljonkaan muuttunut.

Etenemme rauhalliseen tahtiin, joten kaikki voivat lähteä mukaan. Pidämme matkan varrella taukoja ja hörppäämme jääteetä tai kahvia ennen kuin jatkamme matkaa. Syömme lounaan paikallisessa ravintolassa ennen kuin palaamme pyöräillen hotellille.

Iltapäivä on omaa aikaa. Hotellin uima-allas on aika houkutteleva vaihtoehto!

Aamusella teemme kävelyretken jokea seuraillen. Reittimme vie mm. paikalliselle torille ja kaupungin pienille sivukaduille. Nousemme pieneen veneeseen, joka vie meidät yhdelle Mekongjoen monista sivujoista. Täällä asuu cham-kansa, joka asui Vietnamin rannikolla 100–800. He olivat alunperin hinduja, mutta kontakti arabialaisiin kauppiaisiin keskiajalla sai vähemmistökansan kääntymään islaminuskoon. Kuljemme ohi talojen ja pienten kylien, jotka on rakennettu pylväiden varaan veden päälle. Alueen tärkein elinkeino on kalankasvatus – noin 15 % Vietnamin kalateollisuudesta toimii tällä seudulla. Cham-kansa tunnetaan myös silkkikankaistaan.

Lounaan syömme matkan varrella paikallisessa ravintolassa. Jatkamme bussilla Can Thohon, joka on Mekongin suiston suurin kaupunki.

Can Tho on Mekongjoen suiston tärkein kaupunki. Täällä käydään vilkasta kauppaa tavaroilla, hedelmillä ja viljalla – suoraan veneestä.

Nousemme aikaisin, astumme veneeseen ja lähdemme katsomaan kelluvia markkinoita. Markkinat aamutuimaan on elämys.

Vilkkaan markkinatouhun jälkeen jatkamme bussilla Ho Chi Minh Cityyn, jonka entinen nimi on Saigon. Miljoonakaupunki on Vietnamin talouden ja teollisuuden pääkaupunki, ja sen huomaa. Ho Chi Minh City on varsinainen hornankattila, niin hyvässä kuin pahassa. Arvioidaan, että Ho Chi Minh Cityssä pörräisi kolme miljoonaa moottoripyörää, mutta kun kaupungissa on ollut puoli päivää, tuntuu siltä, että arvio on rankasti alakanttiin.

Aikaisin aamulla ajamme katsomaan kuuluisia Cu Chin tunneleita, jotka Etelä-Vietnamin kansallinen vapausrintama rakensi 1940–60. Aluksi tunneleista haettiin suojaa helikoptereilta ja muulta modernilta sotakoneistolta, mutta Vietnamin sodan riehuessa pahimmillaan tunneleita jatkettiin ja yhdistettiin, ja lopulta ne ulottuivat Ho Chi Minh Citystä Kambodžan rajalle saakka. Pelkästään Cu Chin alueella on yli 250 km maanalaisia tunneleita.

Tunneliretken jälkeen syömme lounasta ja tutustumme joihinkin Ho Chi Minh Cityn historiallisista nähtävyyksistä. Käymme ensin Yhdistymisen palatsissa, joka tunnettiin aiemmin presidentinpalatsina tai Itsenäisyyden palatsina. Mahtipontinen palatsi on tyypillinen 1960-luvun rakennus, johon Etelä-Vietnamin presidentti Ngo Dinh Diem asettui hylätessään vanhan ranskalaisen kuvernöörin asunnon. Pääsemme kokemaan kadonneiden aikojen suuruuden ja rikkauden vaeltaessamme läpi valtavien salien, jotka ovat täsmälleen samassa kunnossa kuin vuonna 1975.

Tutustumme yhteen kaupungin kiinnostavimmista museoista, Sotamuseoon. Museo kertoo Vietnamin pitkästä itsenäisyystaistelusta. Pääpaino on ”sodassa Yhdysvaltoja vastaan”, jonka me tunnemme Vietnamin sotana (1965–1973).

Museo on jaettu erilaisten teemojen mukaan ja kertoo mm. biologisten aseiden (Agent Orange) käytön jälkivaikutuksista. Museo esittelee myös, kuinka Vietnamin sotaa vastustettiin ympäri maailmaa. Sisäpihalla on esillä mm. vanhoja lentokoneita ja panssarivaunuja. Museo on melko rankka, mutta auttaa ymmärtämään tämän päivän Vietnamia.

Illalla syömme läksiäisillallisen paikallisessa ravintolassa.

Kävelemme yhdelle kaupungin tärkeimmistä aukioista, jolla seisoo Notre Damen katedraali. Kirkkoa rakennettiin 1877–1883. Katedraalissa on kaksi 40 m korkeaa tornia, jotka näkyvät kauas. Näemme myös kaupungintalon, oopperatalon sekä kuuluisan postitalon, joka sijaitsee kirkon lähettyvillä.

Jos haluat vielä tehdä viimeiset tuliaisostokset, se on mahdollista esim. lähellä sijaitsevalla Ben Than -torilla. Loppupäivä on omaa aikaa, kunnes lähdemme kohti lentokenttää.