Kanada - rannikolta rannikolle

Saavumme Vancouveriin ja majoitumme hotelliin.

Vancouver sijaitsee yhdellä Amerikan mantereen kauneimmista paikoista Tyynenmeren ja vuorten välissä. Kuten San Franciscokin, Vancouver sijaitsee kumpuilevassa maastossa, joka tarjoaa hienot näkymät merelle, pieniin merenlahtiin ja itse kaupunkiin. Vancouverin keskusta sijaitsee pienellä niemellä, jota ympäröivät Burrad Inlet, English Bay ja False Bay. Vancouverissa yhdistyy suurkaupunki ja luonto mitä upeimmalla tavalla ja taustanaan sillä on lumihuippuiset vuoret. Harvassa kanadalaiskaupungissa on yhtä laaja tarjonta nähtävyyksiä ja tekemistä kuin täällä. Kaupungin upea puisto, Stanley Park, kattaa yli puolet keskustan pinta-alasta ja on Pohjois-Amerikan suurin ja yksi maailman suurimpia kaupunkipuistoja. Edes New Yorkin Keskuspuisto ei pysty päihittämään 3,4 neliökilometrillään yli 4 neliökilometrin kokoista Stanley Parkia.

Stanley Parkissa odottaa lähes 10 km:n mittainen rantaviiva, pari upeaa uimarantaa, leikkipaikkoja, oravia ja pesukarhuja sekä valtava Vancouver Aquarium. Puiston laidalla sijaitsevat English Bayn ranta ja West Endin kaupunginosa kauniine viktoriaanisine taloineen.

Vancouverissa on Pohjois-Amerikan toiseksi suurin Chinatown – kaupungin ison kiinalaisväestön värikäs kokoontumispaikka – sekä Gastown, jossa on mukulakivikatuja, kaasulamppuja, viihtyisiä ruokapaikkoja ja kello, joka lyödessään päästää ulos höyryä viidestä savupiipusta.

Voit viettää aamupäivän tutustumalla Vancouveriin omatoimisesti tai lähteä kävelykierrokselle matkanjohtajan opastuksella (matkaliput ja mahdolliset sisäänpääsymaksut eivät sisälly matkan hintaan). Jos merenelävät kiinnostavat, käy Vancouver Aquariumissa, jossa elää 8 000 Tyynenmeren asukasta, mm. mustekaloja, merisaukkoja, arktisia valaita ja värikkäitä nilviäisiä. Akvaariossa voi seikkailla arktisilla alueilla, kuumalla Amazonin-safarilla tai matkata Tyynenmeren pohjaan.

Mikäli Kanadan kiehtova kulttuuri kiinnostaa, kannattaa käydä antropologisessa museossa. Museo esittelee ainutlaatuista taidetta sekä koillisrannikon alkuperäiskansojen historiaa, toteemipaaluja ja muita mielenkiintoisia esineitä.

Voit käydä myös Chinatownissa. Chinatownissa on useita hyviä ja edullisia aasialaisia ravintoloita, värikkäitä toreja ja eksoottisia pikku liikkeitä, joista voi ostaa kaikkea muovisista lohikäärmeistä kiinalaisiin lääkeyrtteihin. Ensimmäiset kiinalaiset saapuivat tänne kultakuumeen aikana 1850-luvulla, ja viimeisten kymmenen vuoden aikana suuri määrä Hongkongin kiinalaisia on muuttanut Vancouveriin. Ei ihme, että tässä vehreässä suurkaupungissa eniten puhuttu kieli on kiina!

Jo vuonna 1887 rakennettiin tie Vancouverista vuorille. Tietä kutsutaan nykyään nimellä Sea-to-Sky Highway. Vuonna 1914 rakennettiin lisäksi rautatie. Ajamme kaunista Sea-to-Sky Highwayta pitkin lähtiessämme Vancouverista. Reitti vie läpi Squamish Valleyn, jonka toisella puolella kohoavat korkeat vuoret ja toisella syvät rotkot. Olemme nyt jättämässä Tyynenmeren ja matkamme poikki Kanadan pääsee kunnolla vauhtiin.

Noin parin tunnin ajomatkan jälkeen saavumme perille Kanadan kuuluisimpaan talviurheilukeskukseen, Whistleriin. Alunperin hiihto ei kuitenkaan tehnyt Whistleriä tunnetuksi. Upea eläimistö ja kaunis luonto sekä sijainti vuoristossa lähellä Vancouveria tekivät yhdessä Whistleristä suositun retkikohteen brittiläisille uudisraivaajille.

Perillä Whistlerissä voit lähteä omille seikkailuillesi ja nousta hiihtohissillä (mikäli se on auki) näköalapaikalle (ei sisälly matkan hintaan). Kaupungissa vallitsee rento lomatunnelma. Whistleriä pidetään yhtenä maailman parhaista hiihtokohteista, mikä oli vaikuttamassa sen valintaan talviolympialaisten näyttämöksi vuonna 2010 yhdessä Vancouverin kanssa.

Illalla voit käydä nauttimassa mukavan illallisen jossakin kaupungin hyvistä ravintoloista.

Yöpyminen Whistlerissä.

Käytä aamupäivä rentoutumiseen Whistlerissä. Sitten otamme kurssin kohti Sun Peaksia. Ajamme mm. pitkin Duffey Lake Roadia, joka on niin kaunis reitti, että on nähtävyys jo itsessään. Tie kiemurtelee Lillooetiin ja sieltä edelleen päivän määränpäähän, Sun Peaksiin.

Saavumme päivän päätteeksi Sun Peaksiin, jossa yövymme. Taajamassa on vain noin 600 asukasta, mutta hiihtokaudella asukasluku moninkertaistuu. Sun Peaks sijaitsee kolmen vuoren ympäröimässä pienessä laaksossa. Vuoret luovat hyvät puitteet talviurheilulle, mutta alue on suosittu vuoden ympäri. Kesäkaudella seudulla on valtava määrä vaellusreittejä, jotka houkuttelevat matkailijoita läheltä ja kaukaa. Sun Peaksin hiihtokeskuksen on perustanut Nancy Greene, Kanadan olympiakultamitalisti suurpujottelussa vuonna 1968 ja sittemmin British Columbian senaattori.

Yöpyminen Sun Peaksissa.

Päivä teema on kasvit ja eläimet. Matkaamme Mount Revelstoken ja Glacierin kansallispuistojen läpi. Puistot tarjoavat majesteettisia vuoria, rikkaan eläinmaailman ja syviä järviä metsän keskellä.

Glacierin kansallispuiston pinta-ala on 1 349 km2 eli se on hieman pienempi kuin Saimaa. Glacier on osa 43 puistosta ja suojelualueesta koostuvaa verkostoa. Täällä on kaikkea, mitä luonnonystävä kaipaa: korkeita, lumipeitteisiä vuoria, aktiivisia jäätiköitä ja yksi maailman ainoista jäljellä olevista viileänlauhkeista sademetsistä. Tiheä kasvillisuus luo täydelliset olosuhteet rikkaalle eläimistölle. Puistoissa elää 53 nisäkäslajia, esim. karhuja, preeriasusia ja lumivuohia.

On hyvin tavallista nähdä mustakarhuja, joten silmät kannattaa pitää auki. Emme tietysti voi antaa takuita, että näemme noita mahtavia eläimiä, mutta kyse on paikasta, jossa mahdollisuudet ovat parhaat koko maailmassa. Harmaakarhujen näkeminen on paljon harvinaisempaa, mutta mahdollista.

Päivän päätteeksi saavumme viihtyisään Banffiin, jossa yövymme.

Banffin kansallispuisto oli Kanadan ensimmäinen ja on suosittu talvi- ja kesäurheilukeskus Kalliovuorilla. Puiston pinta-ala on 6 621 km², ja siellä on laaja verkosto vaellusreittejä, joita meilläkin on tilaisuus käyttää.

Teemme tänään kokopäiväretken puistossa. Päivän kohokohtia ovat Bow’n vesiputous ja Tunnel Mountain Drive  maisemareitti. Huolehdithan siitä, että kamerassa riittää virtaa ja muistikortissa tilaa, sillä tänään on tiedossa monia kuvauksellisia hetkiä!

Palaamme Banffin kaupunkiin lounasaikaan. Voit syödä omavalintaisen ja -kustanteisen lounaan. Ehkä haluat sen jälkeen nousta gondolihissillä Sulphur Mountain -vuoren huipulle, josta on upeat näkymät yli Kalliovuorten lumipeitteisten huippujen, vihreiden laaksojen ja sinisten järvien (Lippu gondolihissiin ei sisälly matkan hintaan. Lipun hinta on n. 65 CAD/henkilö.)

Yöpyminen Banffissä.

Tänään poistumme Kalliovuorilta ja lähestymme hitaasti preeriaa. Saavumme Calgaryyn, joka on Kanadan neljänneksi suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on yli miljoona. Calgary alkoi kukoistaa samaan tahtiin öljyteollisuuden kanssa, ja preeria vaihtui kokoustiloiksi. Vähitellen cowboyhatut vaihtuivat pukuihin ja hevoset uusiin kiiltäviin autoihin. Asukkaat eivät kuitenkaan ole täysin luopuneet vanhasta cowboykulttuurista. Kerran vuodessa kaupungin valtava tapahtuma-areena herää eloon: Calgary Stampede on hulppean kokoinen eläinnäyttely, jonka ohjelmassa on nautakarjaa, hevosia, rodeoesityksiä, countrymusiikkia ja juhlallisuuksia.

Yksi kaupungin tunnusmerkeistä on torni, joka kohoaa kaupungin keskellä 191 metrin korkeuteen. Mikäli haluat käydä katsomassa upeita maisemia tornista, voit nousta torniin itseksesi (ei sisälly matkan hintaan).

Vuonna 1988 Calgaryssa järjestettiin talviolympialaiset, mistä kaupunki on yhä ylpeä. Näemme luonnollisesti Canada Olympia Parkin, jossa järjestetään yhä mm. mäkihyppy-, lumilautailu- ja rattikelkkailukilpailuja.

Calgarysta suuntaamme katsomaan Drumhellerin hoodoo-muodostelmia. Erikoiset kalliomuodostelmat näyttävät kohoavan maasta, mutta geologinen ilmiö syntyy todellisuudessa niin, että paksu kerros suhteellisen pehmeää kiveä peittyy ohuella kerroksella kovaa kiveä. Eroosio kuluttaa pehmeää kivikerrosta vähitellen pois kovan ympäriltä, jolloin syntyy erikoisia muotoja. Käymme lisäksi Royal Tyrellin paleontologisessa museossa, jossa on maailman suurin dinosauruskokoelma.

Pääsemme perille päivän määränpäähän, kaupunkiin, jolla on erikoinen nimi: Medicine Hat. Nimestä kerrotaan useita tarinoita, mutta yhdestä asiasta ollaan samaa mieltä: nimi on englanninkielinen käännös mustajalka-intiaanien kotkan pyrstösulkaa tarkoittavasta sanasta. Sulkia käytettiin intiaaniheimon poppamiehen sulkapäähineessä.

Nykyään kaupunkia kutsutaan myös nimellä Gas City, sillä sieltä on löydetty suuria maakaasuesiintymiä. Olemme jälleen siirtyneet uuteen provinssiin ja olemme nyt Albertan kaakkoisosassa. Menneisyyttä erään alkuperäisheimon suurehkona asuinpaikkana kunnioitetaan yhä. Calgaryn olympialaisten yhteydessä rakennettiin iso tiipii alkuperäiskansojen kunniaksi. Se siirrettiin 1991 Medicine Hatiin.

Yöpyminen Medicine Hatissä.

Aamiaisen jälkeen jatkamme matkaa Great Sandhillsiin, jossa sijaitsee Kanadan suurimmat hiekkadyynit. Viimeinen pätkä täytyy kulkea jalkaisin, joten vedä tänään jalkaan hyvät kengät tai riisu kengät ja sukat ja kulje paljasjaloin. Great Sandhills kattaa 1 900 km2:n suuruisen alueen, joten emme näe sitä kokonaan, mutta saamme hyvän käsityksen dyyneistä, jotka ovat koko ajan liikkeessä. Maisema vetää puoleensa taiteilijoita ja valokuvaajia.

Great Sandhillistä suuntaamme itään. Seuraava pysähdyspaikkamme on Moose Jaw. Se oli n. 100 vuotta sitten kukoistava preeriametropoli, jolla oli synkkä maine. Kaupungissa pelattiin uhkapelejä, ryypättiin ja touhuttiin kaikkea asiaan kuuluvaa. Laiton toiminta oli laajamittaista kaupungin alla sijaitsevan tunneliverkoston ansiosta. Väitetään, että kiinalaiset maahanmuuttajat olisivat kaivaneet katujen alla sijaitsevat tunnelit. Ahkerat maahanmuuttajat toivotettiin nimittäin tervetulleiksi Kanadaan rakentamaan rautatietä, mutta kun rautatie alkoi valmistua, pelättiin aasialaisten tulvaa Länsi-Kanadaan. Tämä johti siihen, että Ottawa otti kiinalaisille käyttöön veron, joka oli 500 dollaria/henkilö. Veron oli tarkoitus pakottaa kiinalaiset palaamaan nälänhädän ja myllerrysten piinaamaan kotimaahansa. Välttyäkseen verolta kiinalaiset rakensivat tunneleita ja asuivat maan alla. Päivisin he toimivat yrityksissä, joihin tunnelit yhdistyivät.

Erään tarinan mukaan tunneleita käytti kuohuvalla 1920-luvulla aikakauden pelätyin gangsteri, Al Capone, sekä hänen julma oikea kätensä ”Diamond” Jim Brady. Kun kieltolaki oli tiukimmillaan etelänaapurissa, Kanada oli omansa jo kumonnut ja niin Saskatchewanissa oli runsaasti alkoholia tarjolla. Koska Moose Jaw’n ja Chicagon välillä oli suora ratayhteys, ei ole vaikea kuvitella, että sitä käytettiin huoltolinjana. Tämän seurauksena Moose Jaw sai lempinimen ”Little Chicago”.

Iltapäivän päätteeksi saavumme Reginaan. Alueen aikaisempi nimi oli Wascana (”puhvelinluu” eräällä alueen alkuperäiskielistä), mutta vuonna 1882 kaupunki otti käyttöön nimen Regina Englannin kuningatar Victorian kunniaksi. Valinnan teki kuningatar Victorian tytär, prinsessa Louise.

Yöpyminen Reginassa.

Ajamme Saskatchewanin provinssista Manitobaan. Reittimme vie meidät preerian yli Winnipegiin. Aluetta leimaa tasanko ja tästä syystä maanviljelys on yhä tärkeä tulonlähde. Pienet taajamat sijaitsevat kaukana toisistaan, sillä tämä on Kanadan vilja-aitta ja neliökilometrit käytetään mm. vehnän, kauran ja rapsin viljelyyn. Seudulla tuotettu vehnä on niin korkealaatuista, että sitä viedään mm. Italiaan, jossa siitä valmistetaan italialaista (kyllä, italialaista!) pastaa.

Matkan varrella reittimme seurailee mm. Riding Mountainin kansallispuistoa, jonka vehreät metsät muodostavat suuren kontrastin tasaiselle preerialle. Pysähdymme kansallispuiston vierailukeskuksessa Clear Lake -järven rannalla ennen kuin matka jatkuu edelleen kohti itää.

Manitoban provinssi liitetään kanadalaisten mielessä usein jääkarhujen pääkaupunkiin Churchilliin, jossa arvioidaan elävän n. 1 000 jääkarhua. Me oleskelemme kuitenkin provinssin Yhdysvaltojen North Dakotan ja Minnesotan osavaltioihin rajoittuvassa eteläisimmässä osassa, mutta hyvällä onnella saatamme nähdä jääkarhun tummempia sukulaisia, harmaa- ja mustakarhuja.

Päivän päätepysäkki on Winnipeg Manitoban provinssissa. Winnipegiä kutsutaan ”preerian portiksi”, ja täällä jätämme hyvästit Kanadan ruohotasangoille ja aloitamme seikkailun Ontarion valtavilla metsäalueilla. Täältä alkoi ”länsi”, ja kun rautatie saapui kaupunkiin vuonna 1881, Assiniboine Riverin ja Red Riverin yhtymäkohdassa sijaitseva Winnipeg yhdistyi itäiseen Kanadaan. Tämän seurauksena alkoi iso muuttoaalto idästä lännemmäksi, ja assiniboinet, ojibwat, anishinaabet, mandanit, siouxit, creet ja lakotat joutuivat ahtaalle. Kuulet tästä lisää huomenna.

Winnipegissä vallitsee äärimmäiset sääolosuhteet. Sen n. 700 000 asukasta hikoilee kesän helteissä ja lapioi talvisin ahkerasti lunta. Winnipeg on vilkas kaupunki, jossa on valtavasti viihdetarjontaa ja hyviä ruokapaikkoja. Täällä vanha kohtaa uuden ja kulttuurit kaikkialta maailmasta sekoittuvat. Meidän on tarkoitus viettää mukavia hetkiä Winnipegissä ja levähtää hieman kiertomatkan ensimmäisten etappien jälkeen.

Yöpyminen Winnipegissä.

Tänään pidämme vapaapäivän bussimatkustuksesta ja tutustumme kaupunkiin jalkaisin. Vedä siis jalkaan mukavat kävelykengät! Kävelykierrokselta voit jatkaa omatoimisesti, mikäli näet museon, joka kiinnostaa erityisesti, tai nähtävyyden, jota haluat katsella hieman pidempään.

Kaupunkikävely päättyy Kanadan ihmisoikeusmuseoon. Itse museorakennus näyttää hienolta ikonisine torneineen, mutta myös museon näyttelyt ovat vaikuttavia ja päätyvät yleensä ällistyttämään kävijöitä. Näemme museossa mm. kauhistuttavan näyttelyn siitä, kuinka Kanadan hallitus loi sisäoppilaitosohjelman alkuperäiskansojen lapsille sulauttaakseen heidät valkoisen miehen kulttuuriin. Tuloksena oli vuosikymmeniä kestäneitä pakkohuostaanottoja, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa – joka kohdistui lapsiin – minkä Kanadan hallitus myönsi vasta paljon myöhemmin..

Julmien totuuksien tarkastelun jälkeen voit tarvita hieman vahvistusta. Voit käydä omatoimisesti esim. Forks Marketissa, joka on viihtyisä ruokatori, josta löydät lukuisia ruokapaikkoja.

Huolehdithan siitä, että saat kunnon yöunet, sillä meillä on edessä kolme pitkää ajopäivää. Ne kertovat paljon Kanadan valtavasta koosta!

Yöpyminen Winnipegissä.

Kanada on iso maa ja kulkeaksemme sen poikki joudumme muutamina päivinä ajamaan pidempiä matkoja. Meillä on edessä kolme pitkää ajopäivää, mutta matkan varrella pidämme luonnollisesti taukoja, ja matkanjohtaja kertoo Kanadan väestörakenteesta, kulttuurista, maantiedosta, historiasta ja paljosta muusta samalla, kun nautimme maisemista.

Tänään siirrymme Manitobasta Ontarioon. Ohitamme matkallamme pohjoisen vedenjakajan. Sen pohjoispuolella kaikki vesistöt laskevat Hudsoninlahteen, kun taas eteläpuolella ne laskevat Suuriin järviin. Määränpäämme on tänään Thunder Bay. Reittimme kulkee Kenoran kaupungin kautta. Siellä käymme katsomassa pientä hienoa Lake of the Woods -museota, joka on yksi Kanadan parhaista museoista. Museo perustettiin 1964 ja siellä saa käsityksen Lake of the Woodsin alueen kulttuurista ja historiasta. Mm. intiaanien valmistamien esineiden kokoelma on vaikuttava ja mielenkiintoinen. Reitin varrella on myös pieni taajama nimeltä Upsala.

Ennen saapumistamme Thunder Bayhin ajamme Pohjois-Ontarion omille Niagaran putouksille nimeltään Kakabeka Falls. Vaikkei putous olekaan aivan Niagaran kokoinen, se on silti Ontarion toiseksi suurin vesiputous, jonka vesi putoaa 40 m alaspäin.

Yöpyminen Thunder Bayssa.

Ajettuamme noin 100 km tulemme jälleen valtavalle Yläjärvelle (eng. Lake Superior), jonka rannalla myös Thunder Bay sijaitsee. Se on suurin nk. Suurista järvistä ja vastaa pinta-alaltaan Itävaltaa. Yläjärvi on matkaseuranamme sekä aamu- että iltapäivällä.

Päivän aikana kuljemme läpi parin ison puiston, jotka ovat suojeltuja luontoalueita ja joita on siellä täällä Kanadassa. Ensimmäisenä pysähdymme Quimet Canyon Provincial Parkissa, jossa käymme katsomassa Quimetin rotkoa. Nautimme näkymistä 15 metriä leveään ja 100 m syvään rotkoon. Ainutlaatuisten sääolosuhteiden ansiosta täällä saattaa törmätä arktisen alueen kasveihin, jotka elävät yleensä vain 1 000 km pohjoisempana. Ajamme lisäksi läpi kauniin Lake Superior Provincial Parkin ja pysähdymme mm. Rainbow Falls Provincial Parkissa katsomaan samannimistä vesiputousta.

Tänään pääsemme katselemaan luontoa ja pois valtaväyliltä. Alueet, joiden läpi reittimme kulkee, ovat harvaan asutettuja, joten valtaosan ajasta saamme pitää luonnon ja näkymät vain itsellämme. Mikäli sää sallii, pysähdymme matkan varrella ostamaan voileivät ja juotavaa ja nautimme pikniklounaan luonnossa.

Sault Ste. Marie sijaitsee Saint Mary -joen varrella. Vastaranta on USA:n puolella ja siellä sijaitsee Michiganin osavaltio ja samanniminen kaupunki. Vuoteen 1812 Kanadan Sault Ste. Marie ja Yhdysvaltojen Sault Ste. Marie olivat yksi ja sama kaupunki, mutta sitten päätettiin, että Kanadan ja Yhdysvaltojen välinen raja kulkee kaupungin läpi. Myöhemmin kaupunkeja yhdistämään on rakennettu silta.

Yöpyminen Sault Ste. Mariessa.

Lähestymme pikku hiljaa itäisen Kanadan metropoleja. Lähtiessämme Sault Ste. Mariesta ajamme ensimmäiset 100 km pitkin Huronjärven rantaa. Huronjärvi on toiseksi suurin viidestä isosta järvestä, jotka muodostavat Pohjois-Amerikan Suuret järvet.

Noin puolimatkassa pysähdymme Sudburyn kaupungissa käydäksemme katsomassa kahta omituista, mutta suosittua nähtävyyttä. Sudburyn talous pohjautui 1900-luvulla puuteollisuuteen ja nikkelikaivokseen. Molemmat nähtävyydet liittyvät kaupungin tuonaikaisiin tulonlähteisiin. Näemme nimittäin ”The Big Nickelin”, joka on tarkka kopio Kanadan viiden sentin kolikosta vuodelta 1951. Se symboloi sitä, kuinka suuresti nikkeliteollisuus vaikutti Kanadan talouteen. Noin 13 tonnia painava kolikko on seissyt paikallaan vuodesta 1964.

Pidämme lisäksi valokuvaustauon Inco Superstackin luona. Kyse on savupiipusta. Ehkä epäilet, miten savupiippu muka voisi olla kiinnostava, mutta kyse ei ole mistä tahansa savupiipusta. Inco Superstack on Kanadan korkein savupiippu ja samalla toiseksi korkein vapaasti seisova savupiippu koko maailmassa. Se kuuluu nikkelitehtaalle ja ulottuu yhtä korkealle – 380 metriin – kuin Empire State Buildingin näköalatasanne New Yorkissa.

Etapilla French Riveristä Port Severniin ajamme ohi Unescon suojeleman Georgian Bay Biosphere Reserven, joka on maailman suurin makean veden saaristoalue (n. 30 000 saarta ja luotoa). Noin 150 km päässä Torontosta sijaitsee Severnin kaupunki. Käymme katsomassa Lock 45 -nimistä kanavan sulkua, joka on kansallishistoriallinen muistomerkki. Se on vain 25,6 m pitkä, mikä rajoittaa niiden alusten kokoa, jotka voivat liikkua Trent-Severn Waterway -vesiväylän yhteensä 45 sulun läpi. Trent-Severn Waterway on 386 km pitkä kanavajärjestelmä Bay of Quinten ja Georgian Bayn välillä.

Yöpyminen Torontossa.

Torontossa, joka on kuin siistimpi, uudempi ja ystävällisempi versio Manhattanista, aloitamme päivän kaupunkikierroksella, jota seuraa veneretki Niagaran putouksilla. Ensin teemme bussilla kaupunkikierroksen Toronton keskustassa, sitten otamme kurssin kohti etelää ja maailmankuulua vesiputousta. New Yorkin tapaan Toronto on kulttuurien sulatusuuni, jonne on aikojen saatossa asettunut maahanmuuttajia kaikkialta maailmasta. Tuloksena on sykkivä suurkaupunki, joka on viime aikoina saavuttanut mainetta myös kansainvälisenä taide- ja kulttuurinäyttämönä.

Iltapäivällä suuntaamme mahtaville Niagaran putouksille, joka on yksi maailman suurimmista ja kauneimmista vesiputouksista. Putousten kohdalla on kaksi Niagara-nimistä kaupunkia, joista toinen sijaitsee Yhdysvaltojen, toinen Kanadan puolella. Kolme valtavaa putousta sijaitsee Niagarajoessa, jota pitkin kulkee myös luonnollinen raja kanadalaisen Ontarion provinssin ja yhdysvaltalaisen New Yorkin osavaltion välillä. Vesiputoukset muodostuvat kahdesta osasta, joiden välissä sijaitsee Goat Islandin saari: Kanadan puoleinen Horseshoe Falls ja Yhdysvaltojen puolella sijaitseva American Falls. Näiden lisäksi on vielä pienempi Bridal Veil Falls.
Putousten vesi tulee Suurista järvistä eli Ylä-, Michigan-, Huron-, Erie- ja Ontariojärvestä. Suuret järvet muodostavat yhdessä maailman suurimman makean veden keskittymän. Järvien ylimääräiset vesimassat ovat vuosituhansien aikana kulkeneet hitaasti kohti Atlantin valtamerta, mikä on luonut valtavan paineen Niagaran putouksille. Sen avulla tuotetaan nykyään suuria määriä vesivoimaa. Kolme putousta ovat hurjuudessaan sanoinkuvaamattoman kaunis näky. Teemme veneretken putouksen Kanadan puoleisella osalla ja pääsemme hyvin lähelle valtavia vesimassoja (retkellä jaetaan sadeviitat). Tämän upean elämyksen jälkeen ajamme takaisin Torontoon, jossa loppupäivä on omaa aikaa.

Illalla on monta mahdollisuutta heittäytyä kulinaariseen seikkailuun: kaupungissa on satoja eksoottisia ravintoloita. Torontossa on viisi Chinatownia, Little Italy, Little Portugal ja vielä intialainen Gerrard Bazaar – yhdessä kaupungissa pääsee maistelemaan makuja kaikkialta maailmasta!

Yöpyminen Torontossa.

Lähdemme Torontosta aamiaisen jälkeen ja otamme kurssin kohti Ottawaa. Pysähdymme Rockportissa, noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Ottawasta. Teemme risteilyn Thousand Islandsin (”tuhat saarta”) saaristossa. Nimi voi olla tuttu myös salaatinkastikepullon kyljestä. Emme ole kuitenkaan kiinnostuneista salaatinkastikkeesta, vaan isosta luontoalueesta St. Lawrence -joen eteläpäässä. Siellä näemme graniittimuodostelmia, jotka jääkausi jätti jälkeensä n. 10 000 vuotta sitten. Tämä kaunis saaristo on läpi vuosisatojen ihastuttanut kaikkia ohikulkijoita. On helppo ymmärtää irokeesi-intiaanien legendaa saarten synnystä. Sen mukaan saaret ovat ”kukkia luojan korista”.

Ranskalaiset tutkimusmatkailijat olivat yhtä vaikuttuneita saarista ja antoivat niille niiden nykyisen nimen. Saarten tarkka lukumäärä riippuu siitä, keneltä kysyy, mutta kaikki vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että niitä on pitkälti yli 1 000. Todenmukaisempi vastaus lienee 1 800 tai niillä main.

Entä se salaatinkastike? Se on kehitetty täällä. Matkaopas nimeltä George LaLonde keksi reseptin ja tarjoili kastiketta huvikalastajille kalaretkillään. Salaatinkastike pääsi ruokalistalle hotelliin, jonka nimi on nykyään ”Thousand Islands Inn” ja sieltä resepti kulkeutui New Yorkin Waldorf Astoria -hotellin omistajan käsiin. Vielä nykyäänkin voi päästä maistamaan aitoa ja alkuperäistä Thousand Islands -kastiketta, jos on hyvin onnekas – sitä valmistetaan vuosittain vain 5000 pullollista.

Lähdemme risteilylle läpi Thousand Islands -saariston. Noin 100 vuotta sitten tämä Uuden maailman Venetsia houkutteli puoleensa jokaista vähänkin nimekästä henkilöä lähistöllä sijaitsevista New Yorkista, Montrealista, Torontosta ja Bostonista. Teollisen vallankumouksen miljonäärit matkustivat pohjoiseen yksityisissä junavaunuissa. Heidät noudettiin yksityisillä vesitakseilla ja kuljetettiin ylellisiin hotelleihin tai omistamalleen saarelle. Isot hotellit ovat palaneet maan tasalle jo kauan sitten, mutta niiden tilalle on tullut pieniä boutique-hotelleja. Muutamat jäljellä olevat palatsit ovat yksityisomistuksessa. Pääsemme kokemaan kauneuden, jota jo irokeesi-intiaanit, ranskalaiset tutkimusmatkailijat ja teollisuuspamput osasivat arvostaa.

Seuraavaksi suuntamme Ottawaan, Kanadan pääkaupunkiin, joka sijaitsee samannimisen joen varrella. Nimi Ottawa tulee algonkin-intiaanikielen sanasta odawa, joka tarkoittaa kauppaa ja viittaa paikan ikivanhaan asemaan heimojen kauppapaikkana, myöhemmin paikkana, jossa turkistenmetsästäjät myivät taljojaan. Ottawasta ja sen lähialueilta on löydetty merkkejä Amerikan ensimmäisistä asukkaista jopa 6 500 vuoden takaa. Alueella tehdyissä useissa arkeologisissa kaivauksissa on löydetty ruukun paloja ja nuolenkärkiä.

Yöpyminen Ottawassa.

Ottawaa voi hyvin kutsua pikku Lontooksi vahvan englantilaisen leiman ansiosta. Katukuvaa leimaa englantilainen tyyli ja lähes jokaisessa kadunkulmassa on vastassa muistutus juurista Britanniassa. Samoin kuin englantilaisilla poliiseilla on erikoinen univormu, niin on myös Royal Canadian Mounted Policen edustajilla, joita kutsutaan arkikielessä nimellä The Mounties. He ovat pukeutuneet tyypillisesti kirkkaanpunaiseen takkiin, mustiin ratsastushousuihin, joiden sivussa kulkee kullanvärinen raita, sekä leveälieriseen hattuun. Usein heitä näkee hevosen selässä. He ovat ystävällisiä ja poseeraavat mielellään kuvissa. Aloitamme päivän kaupunkikierroksella, jolla näemme mm. Parliament Hill -kukkulan laella sijaitsevat Ottawan ainutlaatuiset uusgoottilaiset parlamenttirakennukset. Parliament Hilliltä on hienot näkymät Ottawajoelle.

Parlamenttirakennusten seinät on rakennettu isoista hiekkakivilohkareista, ja rakennuksilla on jyrkät kuparikatot ja vaikuttavat tornit. Peruskiven valoi 1860 tuolloinen prinssi Albert Edward (myöhemmin kuningas Edvard VII), ja valmista tuli 1867.

Iltapäivä on varattu omatoimiselle kaupunkiin tutustumiselle. Ottawassa on monia kiinnostavia museoita. Tai tee kävelyretki kanavaa seuraillen. Erityisesti illan tullen kanavan alue on maaginen kaupungin valojen toimiessa kulissina. Voit käydä katsomassa uudelleen paikkoja, jotka näimme kaupunkikierroksella: miksi et kävelisi ylös Parliament Hillille ja nauttisi näkymistä vielä uudestaan? Voit kysäistä vinkkejä myös matkanjohtajalta.

Yksi vaihtoehto on käydä Kanadan historiallisessa museossa, jossa voi nähdä mm. upeita toteemipaaluja (kuljetus ja pääsylippu eivät sisälly matkan hintaan).

Yöpyminen Ottawassa,

Matkamme jatkuu kohti koillista ja Montrealia, joka on Kanadan ranskankielisen alueen suurin kaupunki, mutta myös kaikkein eurooppalaisin. Vanhankaupungin, Vieux-Montrealin, historialliset kadut muistuttavat ranskalaisen pikkukaupungin katuja. Englannin ja varsinkin ranskan kieli dominoivat, mutta kaduilla kuulee myös skottia, kiinaa, haitia, arabiaa, jiddishiä, italiaa, portugalia, filipinoa ja kreikkaa – monet ovat etsineet turvaa ja onnea Kanadasta viimeisten parin vuosisadan aikana.

Useimmat asukkaat puhuvat äidinkielenään ranskaa. Ranska, jota täällä puhutaan, on ihan omanlaistaan – Ranskassa sitä pidettäisiin antiikkisena, vanhentuneena ja maalaisena. Monet québécois – kuten Quebecin provinssin asukkaita kutsutaan – ovat pitkään halunneet Quebecin itsenäistyvän ja pitävät sitä ainoana keinona suojella ranskalaista kulttuuria englantilaisen valtavirran keskellä. Asiasta on kiistelty vuosikymmeniä, ja aihe on yhä yksi hallitsevimmista Kanadan politiikassa.

Käymme Mount Royal -vuorella, joka kohoaa kaupungin yllä. Näemme olympiastadionin, jolla pidettiin kesäolympialaiset vuonna 1976. Teemme luonnollisesti kävelykierroksen myös vanhassakaupungissa.
Kaupunkikierroksen päätteeksi näemme yhden Montrealin upeimmista nähtävyyksistä, Notre-Damen tuomiokirkon. Pohjois-Amerikassa ei ole monta kirkkoa, joka olisi yhtä kunnioitusta herättävä kuin Notre-Dame. Uusgoottilainen kirkko valmistui 1829. Kun näkee 70 m korkeat kaksoistornit, vetää henkeä pelkästä kunnioituksesta. Ihmeet eivät lopu tähän: sisällä kirkossa tuhannet 24-karaatin kullalla päällystetyt tähdet koristavat sinisiä holvikaaria.

Matka jatkuu vielä Quebec Cityyn, jossa yövymme

Aamu alkaa lyhyellä perehdyttävällä kaupunkikierroksella Quebec Cityssä. Tutustumme vanhaankaupunkiin, jossa yksi rakennus erottuu muista erityisen selvästi: linna tai oikeammin hotelli Château Frontenac. Sen esikuva on Loiren laaksossa Ranskassa sijaitseva linna. Rakennus valmistui 1893. Tuolloin rakennus toimi junamatkustajien lepopaikkana heidän matkallaan läpi tämän valtavankokoisen maan. Ison rakennuksen näkee lähes kaikkialta kaupungista. Hotelli sijaitsee Cap Diamant -niemekkeen laella ja oli aikanaan loistava puolustuslinnake. Château Frontenac kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin ja sieltä on hienot näkymät.

Lähdemme nyt tutustumaan noin 3 000 km pitkään St. Lawrence -jokeen ja näemme tuolla mahtavalla vesiväylällä sekä huvi- että ammattiveneilijöitä. Matkalla Rivière-du-Loupin kaupunkiin ajamme läpi Bas-Saint-Laurentin alueen: rannikkoa, vuoria ja maalaiskyliä. Etappi Saint-Andren ja La Pocatieren välillä tarjoaa pieniä maalauksellisia kaupunkeja ja kyliä. Mikäli aikataulu sallii, pidämme kahvitauon pienessä Kamouraskan kylässä, jonka sanotaan olevan yksi kauneimmista kylistä Quebecissä. Kylässä on hurmaava pääkatu, jota reunustavat putiikit ja talot, jotka on rakennettu alueen lomakaupungeissa 1800-luvulla hallinneeseen tyyliin.

Ennen kuin saavumme perille Frederictoniin, pysähdymme ottamaan valokuvia maailman pisimmällä katetulla sillalla, Hartland Covered Bridgella. Kuten muutkin katetut sillat New Brunswickissä, sekin on ns. pususilta, jolla parit tapasivat suudellakseen.

Iltapäivän päätteeksi saavumme Frederictoniin, jossa toimii kokonaiset kolme yliopistoa. Yksi niistä on Kanadan vanhin ja yksi nuorin. Perillä voit tehdä omatoimisen kävelykierroksen kaupungin hurmaavilla pikkukaduilla ja katsella taloja.
 
Yöpyminen Frederictonissa.

Tänään saavumme Atlantin rannikolle. Ennen sitä käymme katsomassa Jogginsin fossiileja, jotka kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin ja sijaitsevat Bay of Fundyssa. Jogginsissa on 15 km:n kaistale paljaita kivikerroksia, joista paljastui maailman täydellisin fossiilikerros hiilikaudelta eli 300 miljoonan vuoden takaa. Kävelemme kallioilla ja tähyilemme kivettyneitä sammakkoeläimiä ja niveljalkaisia.

Seuraava kohteemme on Truron kaupunki, jossa käymme 130 vuotta vanhassa Victoria Parkissa. Se on kaunis ja dynaaminen kaupunkipuisto, joka voi ylpeillä uskomattomilla luonnonmuodostelmilla, kuten dramaattisella rotkolla jyrkkine reunoineen, vesiputouksella ja kanadanhemlokkimetsällä. Teemme kävelykierroksen puistossa ennen kuin jatkamme viimeiset noin 100 km Halifaxiin.

Halifaxin rannassa on yleensä vilkas meno. Kaupungin hurmaava tunnelma on parhaimmillaan juuri täällä, ja kaunis meri on jo itsessään nähtävyys. Ei ole salaisuus, että merenkäynnillä on ollut suuri merkitys kaupungin historialle, kulttuurille ja väestölle.

Yöpyminen Halifaxissa.

Nyt on aika lähteä seikkailemaan Halifaxin kaduille. Halifax on kanadalaisen Nova Scotian provinssin pääkaupunki, joka on ihastuttava sekoitus modernia arkkitehtuuria ja kauniita viktoriaanisia taloja. Halifaxilla on lisäksi runsaasti tarjottavaa historian ystävälle, erityisesti ajalta, jolloin eurooppalaiset saapuivat Pohjois-Amerikkaan. Olemme nimittäin paikassa, joka oli yksi ensimmäisistä pysyvistä asuinpaikoista alueella, joka tunnetaan nykyään Kanadana. Halifaxissa on paljon hyviä ravintoloita ja kiinnostavia pikku putiikkeja.

Kauneimmat näkymät avautuvat pieneltä kukkulalta, jonka laella sijaitsee kaupungin vanha linnoitus. Se muistuttaa Kööpenhaminan Kastellet-linnoitusta, sillä myös Halifaxin sitadelli on tähdenmuotoinen ja kauniit vihreät alueet ympäröivät sitä. Sieltä on kauniit näkymät kaupunkiin ja Atlantin valtamerelle.

Teemme perehdyttävän kaupunkikierroksen, jonka aikana näemme tärkeimmät nähtävyydet ja käymme Fairview Lawn Cemeterylla. Hautausmaalla on 121 hautakiveä joillekin heistä, jotka kuolivat vuonna 1914 koko maailmaa ravistelleessa tragediassa: Titanic upposi. Täällä on hautakivi mm. J. Dawsonille, joka antoi nimen Leonardo DiCaprion roolille Jack Dawsonina elokuvassa Titanic vuodelta 1998.

Kaupunkikierroksen jälkeen voit syödä omakustanteisen lounaan ja kokeilla jotakin monista paikallisista erikoisuuksista, esim. lobster rollia, joka on hummerisalaatilla täytetty sämpylä. Voit tietysti myös kokeilla hummeria sellaisenaan, jos se houkuttelee enemmän. Iltapäivä on omaa aikaa tai voit lähteä matkanjohtajan mukaan Maritime Museum of the Atlanticiin, merenkulkumuseoon. Siellä syvennymme Nova Scotian rikkaaseen merenkulkuperinteeseen. Museossa on näyttelyitä veneenrakennuksesta toisen maailmansodan aikaisiin kuljetussaattueisiin, purjeveneistä höyryaluksiin, Titanicia unohtamatta. (Pääsylippu ei sisälly matkan hintaan. Lipun hinta on noin CAD 10/henkilö.)

Lähdemme hotellista kohti lentokenttää. On aika palata kotiin.