Joulutunnelmaa Irlannissa

Lennämme Helsingistä Irlantiin. Dublin toivottaa meidät tervetulleiksi gaelinkielisellä ilmauksella ”Cead Mile Failte”, joka merkitsee suurin piirtein ”satatuhatta kertaa tervetuloa”. Aloitamme saman tien Irlannin-seikkailumme ja kierrämme bussilla kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, kuten Trinity Collegen, O’Connell Streetin, The Spiren ja Merrion Squaren. Saatuamme kuvan kaupungista vierailemme eräässä Irlannin kuuluisista viskitislaamoista. Kuulemme ohran mallastuksesta ja siitä, miten koko prosessi tapahtuu. Meille kerrotaan myös tarinoita siitä, kuinka jopa enkelit saavat osansa monista tuhansista litroista viskiä, joka odottaa pullottamista isoissa varastoissa. Kaikki on esitetty tyylikkäästi vanhanaikaisen irlantilaisen charmin siivittämänä.

Vietettyämme hetken viskin merkeissä ajamme vihreän saaren poikki Galwayhin. Saavuttuamme perille tuohon viehättävään kaupunkiin majoitumme hotelliin ja syömme yhteisen illallisen.

(Päivän ajomatka yhteensä 210 km.)

Aikaisin aamulla suuntaamme maaseudulle ja kohti etelää pitkin kaunista Atlantin rannikkoa. Sieltä löytyy yksi maan upeimmista luonnonnähtävyyksistä: Cliffs of Moher. Kahdeksan kilometriä jyrkkää kallioseinämää, joka putoaa 200 m alas Atlantin valtamereen, saa kenet tahansa haukkomaan henkeä. Kallioseinämissä kerroksittain vaihteleva musta liuskekivi ja vaalea hiekkakivi sekä kallioilla pesivät linnut ovat kiehtova näky. Huipulta voi hyvällä säällä nähdä jopa 20 km päässä sijaitsevat Aransaaret.

Koettuamme huimaavan tunteen vatsanpohjassa Cliffs of Moherilla palaamme takaisin Galwayhin Burrenin kansallispuiston kautta. Se on 100 neliökilometrin suuruinen alue, jota peittävät valtavat, litteät kalkkikivilaatat, joissa on syviä uria. Aluetta kuvataan usein kuumaisemaksi. Nimi Burren on johdettu iirin kielen sanasta Boireann, jonka voi suomentaa ”kivettyneeksi paikaksi” – oikein sopiva nimi tälle koruttomalle kivierämaalle.

Alueen karuutta on kuvattu sanomalla, ettei siellä ole tarpeeksi vettä, johon mies voisi hukkua, ei tarpeeksi korkeaa puuta, johon miehen voisi hirttää eikä tarpeeksi maata, johon hänet voisi haudata. Alue on karstimaata, joka koostuu kalkista, joka saostui hiilikaudella 350 miljoonaa vuotta sitten. Vuosituhansien aikana kalkki on muuntunut valtaviksi kalkkikivilaatoiksi, joita sade, tuuli ja sää on työstänyt erikoisen muotoisiksi. Täällä mikään elävä ei näyttäisi viihtyvän, mutta todellisuudessa seudulla kasvaa monia kasveja, ja Välimeren alueen kasvit viihtyvät rinta rinnan Alppien kukkien kanssa.

Nyt on tullut aika nauttia Galwaysta, jota pidetään usein Irlannin irlantilaisimpana kaupunkina. Se hurmaa värikkäillä taloillaan, mukulakivikaduillaan ja viihtyisillä pubeillaan.

Teemme Galwayssa kaupunkikierroksen ja näemme vanhoja puutaloja, hienoja ravintoloita ja viihtyisiä pubeja. Vilkkaan opiskelijaelämän lisäksi kaupungissa asuu paljon taiteilijoita ja muusikoita, mikä tekee tunnelmasta varsin boheemin.

Aloitamme kierroksemme Eyre Squarelta. Se on hyvin hoidettu puisto, jota ympäröivät 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset. Näemme mm. vanhan oikeustalon, joka on rakennettu keskiaikaiseen munkkiluostariin sekä Salmon Weir Bridge -sillan, jolta voi katsella ylävirtaan vaeltavia lohia. Myös jykevä katedraali, joka on rakennettu 1965 ja kuuluu Euroopan nuorimpiin, sekä Espanjalainen kaari 1500-luvulta kuuluvat kierroksen ohjelmaan.

Kaupunki on yleensä koristeltu kauniisti joulua varten. Galwayssa voi tehdä jouluostoksia, käydä paikallisessa pubissa tai vaikka joulumarkkinoilla, jotka pidetään yleensä Eyre Squarella.

Tänään illallinen on omavalintainen. Keskustassa on paljon pieniä ja kivoja ravintoloita, joissa voi maistella irlantilaisia erikoisuuksia. Houkutteleeko kenties Atlantin valtamerestä kalastettu tuore kala tai klassinen Irish Stew?

(Päivän ajomatka yhteensä n. 160 km.)

Aamiaisen jälkeen lähdemme matkalle kohti Dublinia. Perillä pääkaupungissa majoitumme keskustahotelliin ja lähdemme sitten kaupunkikävelylle. Dublinin perustivat norjalaiset ja tanskalaiset viikingit vuonna 841 jKr. Keskiajalla normannit valloittivat kaupungin ja rakensivat Dublinin linnan englantilaisten ylivallan symboliksi. Englantilaiset pitivät Irlantia vallassaan aina vuoden 1916 pääsiäiskapinaan saakka, joka loi pohjan neuvotteluille Irlannin itsenäisyydestä.

Itä-länsi-suunnassa virtaava Liffeyjoki jakaa Dublinin kahtia. Joki ei ole vain fyysinen raja, vaan jakaa kaupungin kahtia myös henkisesti: joen eteläpuolinen alue on vauraampi ja pohjoispuolinen köyhempi. Pohjois-Dublin rakennettiin 1700-luvulla. Huolimatta alueen maineesta eteläosaa rumempana ja köyhempänä on siellä yhä nähtävissä hienoja esimerkkejä 1700-luvun uusklassisesta arkkitehtuurista. Pohjoispuolen tärkeintä ostoskatua O’Connell Streetiä reunustavat patsaat, monumentit ja hienot, vanhat talot. Näemme kierroksellamme myös historiallisen General Post Officen, jonka portailta pääsiäiskapinan johtajat lukivat Irlannin itsenäistymisjulistuksen 1916.

Kulkiessamme kohti etelää ja Liffeyjokea ympäristö muuttuu hienostuneemmaksi, ja kaupunkikuvaa leimaavat pääasiallisesti Yrjöjen aikaiseen tyyliin rakennetut valtavat palatsit ja aukiot. Yksi Dublinin hienoimmista Yrjöjen aikaisista aukioista on Merrion Square, jonka varrella sijaitsevissa taloissa on säilytetty tyylille ominaiset kauniisti kaiverretut, voimakkaan väriset ovet, upeat takorautaiset parvekkeet ja puolikuun muotoiset ikkunat ulko-oven yläpuolella. Merrion Squaren numerossa yksi Oscar Wilde kirjoitti näytelmiään ja kertomuksiaan 1800-luvulla. Tässä osassa kaupunkia sijaitsee myös kuuluisa Trinity College, jonka perusti kuningatar Elizabeth I vuonna 1592. Trinity Collegessa opiskelivat monet Irlannin kirjallisuuden jättiläiset, kuten Jonathan Swift, Bram Stoker, Oscar Wilde ja Samuel Beckett. Dublinin vanhin osa, jossa sijaitsee mm. Dublinin linna, ympäröi Trinity Collegea.

Loppupäivä on varattu omille seikkailuille Dublinissa. Illallispaikka on omavalintainen. Ehkä haluat lähteä illalla vielä matkanjohtajan mukaan johonkin Temple Barin alueen monista pubeista. Siellä olut virtaa hanoista irlantilaisen kansanmusiikin tahtiin. Pubissa pääsemme lähemmäs ihastuttavaa irlantilaista kansansielua. Miksi et kokeilisi mustaa, vaahtoavaa Guinness-olutta ennen kuin on aika palata hotellille ja painaa pää tyynyyn?

(Päivän ajomatka yhteensä 210 km.)

Tänään on reilusti aikaa tutustua Dubliniin ja sen kauniisti koristeltuihin katuihin. Käy vaikka tunnetussa Bewley’sin kahvi- ja teehuoneessa, joka on peräisin vuodelta 1840 ja sijaitsee Grafton Streetillä. Siellä voi nauttia kupillisen teetä tai kahvia ja voileivän sekä aistia tunnelmaa. Heidän kuuluisaa teetään voi myös ostaa mukaan. Ehkä haluat syödä lounaan The Bank on College Greenissä, joka on entinen pankki, nykyään ihastuttava ravintola. Kenties joku monista kivoista pubeista, jotka tarjoilevat perinteistä irlantilaista ruokaa ja vaahtoavaa olutta, houkuttelee enemmän.

Illalla tapaamme hotellilla, syömme yhteisen illallisen ja juttelemme matkakokemuksista. Ehkä Temple Barin alue ja samanniminen baari houkuttelee myöhemmin illalla. Sitten voit laulaa vanhojen klassikoiden, kuten vuodesta 1864 ohjelmistossa olleen Finnegan’s Waken ja The Irish Roverin mukana! Yksi asia on varma: tällaista tunnelmaa ei ole missään muualla!

Syömme viimeisen aamiaisen kauniissa Irlannissa. Sitten bussi vie meidät lentokentälle: paluumatka alkaa.