Habsburgien mennyt maailma

Saavumme Budapestiin ja ajamme hotellille ja majoitumme. Iltapäivällä lähdemme risteilylle Tonavalle ja katselemme Budapestiä joelta käsin. Risteilyn jälkeen saamme ensikosketuksen unkarilaiseen keittiöön: syömme yhteisen illallisen Budapestissä, jossa myös yövymme.

Budapest sijaitsee Keski-Euroopan sydämessä Tonavan rannoilla. Lännessä kohoavat Budan kukkulat ja itäpuolelta alkaa laaja unkarilainen pusta. Vuonna 1867 Unkari yhdistyi Itävaltaan ja syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Jo 1500-luvulla Habsburgit perivät Unkarin maa-alueita ja Unkarista tuli osa Habsburgien keisarikuntaa. Vuonna 1867 Unkari sai laajan itsehallinto-oikeuden ja syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia ison pohjoisen naapurin Preussin väkivaltaisessa painostuksessa. Euroopassa oli levotonta, ajat muuttuivat ja Unkarin eri kansanryhmät kapinoivat avoimesti pöyhkeilevää yläluokkaa ja Habsburgien sortoa vastaan.
Habsburgien suku hallitsi melko suurta osaa Euroopasta varsin pitkään, alkaen vuodesta 1282 aina vuoteen 1918. Osa suvusta hallitsi Espanjaa 1500-luvulla ja tunnetaan Espanjan Habsburgeina. Habsburgit olivat herttuoita, arkkiherttuoita, kuninkaita ja keisareita. Suku on alunperin kotoisin Sveitsistä ja on saanut nimensä Sveitsin Aargaun kantonissa lähellä Zürichiä sijaitsevan sukulinnan, Habichtsburgin, mukaan. He olivat alati vallanhimoisia ja etsivät liittolaisia sieltä ja täältä Euroopan kuningashuoneista järjestettyjen avioliittojen kautta, esim. Maria Theresian tytär Marie Antoinette meni naimisiin Ranskan kuninkaan Ludvig XVI:n kanssa – Ranskan vallankumouksessa molemmat syöstiin vallasta ja teloitettiin giljotiinilla. Suvun jälkeläisiä on yhä elossa, esim. nykyinen arkkiherttua on Karl von Habsburg, jonka titteli ei päde Itävallassa, ja hänen poikansa Ferdinand Zvonimir von Habsburg tulee perimään arvottoman tittelin isältään.

Aamupäivä vietetään Bratislavassa, Slovakian pääkaupungissa. Katselemme lähemmin yhtä Euroopan pienintä, mutta kulttuurihistoriallisesti hyvin tärkeää pääkaupunkia, jonka historia ulottuu neoliittiselle kaudelle. Kaupungin pohjoinen osa on vanhin, kun taas Tonavan eteläpuolella sijaitseva osa on rakennettu kommunismin kaudella ja myös näyttää siltä.

Yksi kaupungin historiallisista tunnusmerkeistä on Linnavuorella seisova Bratislavan linna, joka on peräisin 1600-luvulta. Nykyiseen muotoonsa linna on korjattu 1950-luvulla. Linna paloi 1811 ja oli raunioina yli 100 vuotta. Vilkaisemme myös goottilaistyylistä Pyhän Martinuksen tuomiokirkkoa, jossa kruunattiin Habsburgien kauden hallitsijoista 10 kuningasta ja yksi kuningatar. Bratislavassa on lisäksi iso liuta kauniita barokkirakennuksia. Kaupungin nykyaikaisempi tunnusmerkki on 1970-luvulla rakennettu Novy Mostin silta ja sen 95-metrinen, ufoa muistuttava torni.

Tehtyämme lyhyen kaupunkikierroksen tässä pienessä, mutta merkittävässä kaupungissa, jatkamme kohti länttä. Ylitämme jälleen Tonavan ja ajamme Wieniin, nykyisen Itävallan ja entisen Habsburgien valtakunnan pääkaupunkiin. Ajomatka on lyhyt. Syömme lounasta (omakustanteinen), kävelemme vanhassakaupungissa Pyhän Tapanin tuomiokirkon ja entisen kuninkaallisen talvipalatsin Hofburgin ympäristössä. Sen jälkeen menemme katsomaan Schönbrunnin kesäpalatsia, jossa keisari Frans Joosef ja hänen vaimonsa, kaunis ja nuori keisarinna Elisabet – joka tunnettiin myös nimellä Sisi – asuivat. Aluksi avioliitto oli hyvin onnellinen, ja he saivat kolme tytärtä ja pojan. Vanhin tytär Sophie kuitenkin kuoli varhain, ja heidän poikansa kruununprinssi Rudolf ampui rakastajansa ja itsensä dramaattisen rakkaustarinan päätteeksi Mayerlingin linnassa Wienin ulkopuolella.

Myöhemmin eräs anarkisti surmasi rakastetun Sisin Genevessä. Koska Frans Joosefilla ei ollut kruununperijää, nimettiin hänen veljenpoikansa Frans Ferdinand perijäksi ja tästä tuli arkkiherttua. Palaamme Frans Ferdinandiin myöhemmin. Teemme mielenkiintoisen kierroksen audio-opastuksen (tämä opastus on englanniksi) tuella. Kierroksen jälkeen majoitumme ja syömme illallisen Wienissä.
 

Lähdemme varhain liikkeelle ja otamme suunnan kohti länttä ja Niederösterreichissa sijaitsevaa Artstettenin linnaa. Linna toimi Habsburgien kesäasuntona ja tänne on haudattu arkkiherttua Frans Ferdinand ja hänen vaimonsa Sophie, Hohenbergin herttuatar. Sophie oli hyvästä, muttei kuninkaallisesta perheestä, joten kruunu ei voinut periytyä heidän lapsilleen, vaan siirtyi Unkarin kuningas Kaarle IV:lle, josta 1916 tuli Kaarle I, Itävallan viimeinen keisari.

Jatkamme lähellä sijaitsevaan Melkiin, jossa käymme vaikuttavassa benediktiiniläisluostarissa Stift Melkissä. Se sai nykymuotonsa Habsburgien suuruuden aikoina 1700-luvun alkupuoliskolla ja siellä on nykyään laaja
kokoelma keskiaikaisia käsikirjoituksia. Kirkon hienot freskot on maalannut kuuluisa Johann Michael Rottmayer. Luostarivierailun jälkeen syömme lounaan lähistöllä, sitten lähdemme kohti Mariboria ja Sloveniaa. Reittimme kulkee läpi itävaltalaisten Steiermarkin ja Burgenlandin viinialueitten. Sitten ylitämme Slovenian rajan ja saavumme Mariboriin, jossa yövymme ja syömme illallisen.

Maribor on Slovenian toiseksi suurin kaupunki ja sijaitsee kauniilla paikalla: toisella puolella avautuvat viinitarhat, toisella puolella seisoo Pohorjevuoristo, ja kaupungin läpi virtaa Dravajoki. Kaupunki perustettiin noin vuonna 1000 ja se oli valtaosin itävaltalainen vuoteen 1919, jolloin Itävalta-Unkarin keisarikunta lakkasi olemasta. Tuolloin perustettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka sulautettiin toisen maailmansodan jälkeen Titon Jugoslaviaan. Itävalta-Unkarin kautena Maribor tunnettiin nimellä Marlburg ja se oli osa Steiermarkia, jossa keisari Frans Joosefin isosetä, arkkiherttua Johann asui. Sieltä viininviljely levisi sekä laajemmalle Itävaltaan että nykyiseen Sloveniaan. Mariborissa kasvoi jo tuolloin viinirypäleitä, sen todistaa maailman vanhin viiniköynnös, jolla on ikää jo yli 400 vuotta. Vasta arkkiherttua Johann käynnisti viinintuotannon ja -jalostuksen, jolla on nykyään suuri merkitys kaupungille ja alueelle.

Kaupunkikävelyllä näemme kaupungin historiallisen keskustan. Ehdit katsella kaupunkia omaan tahtiisi ennen lounasta. Iltapäivällä maistelemme viinejä. Yövymme jälleen Mariborissa ja syömme täällä myös illallisen.

Ajamme päivän alkajaisiksi Sarajevoon, jossa päivän retki on käynti kaupungin kuuluisassa tunnelissa. ”Tunnel of Life”, ”Elämän tunneli”, sijaitsee Sarajevon lentokentän tuntumassa. Tunneli oli elintärkeä Sarajevon piirityksen aikana. Sen rakensivat Bosnian joukot kesällä 1993. Serbit eristivät kaupungin muusta maailmasta, mutta tunnelin kautta apua tarvitsevaan kaupunkiin saatiin kuljetettua aseita, ihmisiä ja ruokaa. Tunneli toimii nykyään sodan kauhujen museona ja on sekä mielenkiintoinen että ajatuksia herättävä kokemus.

Majoitumme hotelliin, ja iltapäivä on omaa aikaa. Myöhemmin kokoonnumme vielä yhteiselle illalliselle.

Sarajevo on todellinen kulttuurien, historian, sotien ja politiikan sekamelska. Viimeisten 100 vuoden aikana Sarajevo on ollut kolmasti Euroopan ja koko maailman huomion keskipiste: vuonna 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinand murhattiin Sarajevossa, 1984 kaupungissa järjestettiin talviolympialaiset ja 1992–1995 kaupunkia moukaroi Bosnian sota.

Monilla on yhä kuvia pommitetuista toreista ja moni muistaa kertomuksia tarkka-ampujista sekä kaupunkilaisten nälkiintymisen piirityksen aikana. Tänä päivänä kaupunki on herännyt uudelleen eloon, ja matkailijat otetaan avosylin vastaan. Jatkamme nyt kohti vanhaakaupunkia, jossa näemme ikonisen Latinalaisen sillan, jolla arkkiherttua Frans Ferdinand murhattiin 1914.

Murha ei ollut suoranainen syy ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Taustalla oli monia jännitteitä ja ympäri Eurooppaa oli syntynyt liittoutumia, mutta murhat olivat kipinä, joka sytytti kytevän tilanteen lieskoihin ja poltti poroksi Habsburgien suurvallan. Itävalta-Unkarin keisarikunta hajosi, ja monet valtiot itsenäistyivät. Serbien, sloveenien ja kroaattien kuningaskunta oli vielä hetken olemassa, Unkari itsenäistyi, Tšekkoslovakia perustettiin, Etelä-Tiroli siirtyi osaksi Italiaa ja Itävalta muuttui pieneksi saksankieliseksi valtioksi ilman monarkiaa, sillä keisari Frans Joosef kuoli sodan aikana 1916 ja hänen seuraajansa Kaarle I väistyi sodan loputtua. Yksi luku Euroopan historiassa oli päättynyt: imperiumi, joka laajimmillaan ulottui Englannin kanaalista ja Hollannin rannikosta Venäjän rajalle, lakkasi olemasta. Habsburgien suvun jälkeläisiä elää yhä, mutta Itävallan keisarikunta päättyi 1918, jolloin viimeinen keisari Kaarle I luopui kruunusta.

Ohitamme myös kaupungin pääaukion ja basaarialueen, Baščaršijan, sekä vaikuttavan kerrostalon, Avaaz Twist Towerin, josta on tullut uuden Sarajevon symboli. Hienon matkan
päätteeksi syömme herkullisen illallisen paikallisessa ravintolassa Sarajevossa.

Lennämme Münchenin kautta Helsinkiin.