Gotlanti ja Öölanti

Lähdemme Helsingistä iltapäivällä. Perillä Turussa ajamme satamaan ohi Turun linnan. Se on peräisin noin vuodelta 1280 tai jopa varhaisemmalta ajalta. Linna suojeli Turkua ja ruotsalaisia kuninkaita ja sitä laajennettiin vuosien varrella useita kertoja.

Nousemme iltapäivän lopuksi Silja Linen laivaan Turusta Tukholmaan. Asetumme hytteihimme ja syömme illallisen samalla, kun matkaamme läpi kauniin saariston. Pysähdymme matkalla Ahvenanmaalla ja siirrämme kellot tunnin verran taaksepäin Ruotsin aikaan.

Päivän ajomatka on noin n. 175 km

Nouse ajoissa, käy aamiaisella ja katsele Tukholman saaristoa ennen kuin saavumme perille Tukholmaan. Satamasta lähdemme kohti Linköpingiä. Itäisen Ruotsin keskuksena toimiva Linköping on entinen kauppakaupunki, jossa on hieno katedraali, vanhaa Linköpingiä esittelevä ulkoilmamuseo ja iso tori.

Ajettuamme läpi Itä-Götanmaan ja Smålandin saavumme Vimmerbyhyn. Useimmat yhdistävät kaupungin kirjailija Astrid Lindgreniin ja hänen kirjoihinsa. Vimmerbyssä on teemapuisto Astrid Lindgrenin maailma, jossa Lindgrenin kirjojen monet hahmot riemastuttavat koko perhettä. Sen lisäksi seudulta löytyy Melukylä, Kissankulma ja kirjailijan lapsuudenkoti Näs.

Astrid Lindgren vietti lapsuutensa maatilalla Näsissä ja Vimmerbyssä. Juuri hänen onnellinen lapsuutensa rakkaiden sisarusten ja vanhempien kanssa toimi monien Lindgrenin kirjojen inspiraationa. Lindgrenin lapsuudenkotia Näsia, joka sijaitsee keskustan ulkopuolella, voi käydä katsomassa omatoimisesti (pääsylippu n. 170 SEK ei sisälly matkan hintaan). Olemme varanneet aikaa lounaalle ja omille seikkailuille Vimmerbyssä. Myös taidemuseo Näktergalen houkuttelee kävijöitä. Ehkä haluat vain istahtaa kahvilaan ja katsella Astrid Lindgrenin patsasta kaupungin mukulakivipäällysteisellä torilla.

Ennen kuin jätämme lastenkirjojen maailman, ajamme seudulle, jossa kuvattiin Vaahteramäen Eemelistä kertovat elokuvat. Elokuvat Eemelistä kuvattiin 1971 ja 1972, ja useimmat meistä ovat nähneet ne moneen kertaan. Tästä syystä on kiinnostavaa nähdä paikka, jossa monet ulkoilmakohtauksista on kuvattu. Maatila, joka lopulta vaihtoi nimensä Kissankulmaksi, oli 1970-luvulla ihan tavallinen tila, jossa oli vielä 1800-luvun piirteitä jäljellä. Tästä syystä se sopi niin hyvin kuvaukseen, jonka Lindgren oli luonut Kissankulmasta kirjoihinsa. Nykyään paikka on matkailumagneetti, johon kuuluu matkamuistoja, jäätelöä ja käsitöitä myyvä pikku puoti.
Saavumme iltapäivän aikana Kalmariin ja majoitumme keskustahotelliin. Halukkaat voivat lähteä matkanjohtajan mukaan kävelylle, joka päättyy Kalmarin linnalle. Emme käy itse linnassa, sillä se suljetaan aikaisin iltapäivällä.

Kalmar, joka on Itä-Smålandin ja Öölannin hallintokaupunki, tunnetaan historiallisista rakennuksista, kauniista puistoista ja monista 1600-luvun suuruuden ajoilta peräisin olevista nähtävyyksistä. Kalmar on saanut kahdesti Europa Nostra -palkinnon hyvin säilyneestä kaupunkiympäristöstä.

Vuoteen 1658, jolloin Tanska menetti Skånen, Hallandin ja Blekingen, Kalmar sijaitsi Ruotsin ja Tanskan maakuntien rajamailla ja auttoi Ruotsia säilyttämään riippumattomuutensa Smålandin itä- ja keskiosissa.
Ilta on omaa aikaa. Matkanjohtaja jakaa mielellään vinkkejä.

Päivän ajomatka yhteensä n. 455 km – 6 h 15 min.

Tänään ylitämme 6 km pitkän sillan, joka vie manterelta Öölantiin. Öölanti on Ruotsin toiseksi suurin saari. Ruotsin molemmat isoimmat saaret, Gotlanti ja Öölanti, ovat kuuluneet jossain vaiheessa Tanskalle. Ajamme alkajaisiksi saaren pohjoisimpaan kärkeen. Sieltä otamme kurssin kohti Neptunuksen peltoja, joita kutsutaan myös meren jumalan niityksi. Pohjoisrannikon matalat kalkkikivipenkereet ovat olleet kovan tuulen ja jatkuvan aallokon armoilla vuosituhansien ajan. Kun kuuluisa ruotsalainen biologi Carl von Linné näki alueen, hän ajatteli, että meren jumalan Neptunuksen pellot voisivat näyttää tältä. Siitä nimi Neptunuksen pellot.

Kesällä tietyt alueet muuttuvat karuista kivilaatoista aaltoilevaksi kukkamereksi. Kaikkein yleisin kukka on neidonkieli. Neidonkieli ei suinkaan kuulu saaren luonnollisiin kasveihin, vaan on pikemminkin tulokas Hvenistä peräisin olevalta alukselta, joka tyhjensi sorasta koostuvan painolastinsa saarelle. Soran joukossa oli myös kasveja, jotka työnsivät juurensa uuteen kotiinsa Öölantiin.

Teemme kävelykierroksen alueella ja toivomme, että kukat ovat parhaimmillaan. Tai sitten vain nautimme luonnon leikkipaikasta ja täytämme keuhkot raittiilla ilmalla!

Halukkaat voivat kävellä alueen eteläosaan, josta on löydetty viikinkiaikainen hautapaikka (n. vuodelta 1000). Itse paikka on 150 m pitkä ja 30 m leveä. Kun arkeologit tutkivat hautoja vuonna 1935, löytyi haudoista naisten, lasten ja miesten luurankoja sekä viikinkiaikaisia hautalahjoja.

Ohjelmassa on aikaa lounaalle saaren tunnetuimmassa kaupungissa Borgholmissa. Siellä ehdit myös tutustua kaupunkiin omatoimisesti. Pieni kaupunki tunnetaan isosta linnasta, joka sijaitsee kaupungin laitamilla. Borgholmissa asuu ympärivuotisesti noin 3 500 ihmistä, mutta kesäkaudella määrä moninkertaistuu.

Matkalla takaisin mantereelle käymme katsomassa Ruotsin kuningasperheen kesäasuntoa, Sollidenin linnaa. Käymme kauniissa puistossa ja katselemme linnaa ulkopuolelta. (Pääsylippu puistoon n. 120 SEK ei sisälly matkan hintaan.) Ne, jotka eivät halua käydä katsomassa puistoa, voivat nauttia kupposen kahvia kahvilassa, jonne pääsee maksutta.

Nyt suuntaamme Oscarshamniin ja lauttasatamaan, jossa nautimme yhteisen illallisen ennen illan lauttamatkaa.
Myöhään illalla lähdemme kohti Gotlantia ja keskiaikaista Visbytä, joka on Unescon maailmanperintökohde. Jo varhaisessa vaiheessa kaupunki osoittautui tärkeäksi kauppakaupungiksi ja se oli Itämeren tärkein hansakaupunki. Visbyhyn rakennutettiin kaupunginmuuri, jotta mahdolliset viholliset saataisiin pidettyä loitolla. Muuri on yhä nähtävissä.

Saavuttuamme Visbyhyn ajamme suoraan hotelliin ja painumme pehkuihin.

Päivän ajomatka yhteensä 300 km – 4 h.

HUOM. Tarkat lautta-ajat selviävät vasta lähempänä matkaa. Tästä syystä päivän ohjelmaan voi tulla muutoksia. Kokemuksen pohjalta voimme varautua siihen, että lautta on perillä Visbyssä vasta keskiyöllä.

Gotlanti on saanut nimensä muinaisen itägermaanisen goottien heimon mukaan. Jo Rooman valtakunnan aikaan gooteilla oli yhteyksiä Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Vaikka nykyään käytämme sanaa ”gootti” tai ”goottilainen” kuvaamaan esim. arkkitehtuuria, musiikkia tai muotia, sana viittasi alunperin gootteihin, jotka olivat kauppiaskansaa ja joilla oli kauppa-asema saarella.

Siinä, missä ristiretket luonnehtivat Itämeren aluetta 1100- ja 1200-luvulla, seuraavina vuosina suurin vaikutus oli kaupunkien välisellä kaupankäynnillä. Hansakaupunkien, erityisesti Lyypekin, saksalaiset kauppiaat hallinnoivat suuria määriä Juutinrauman silliä, itäeurooppalaisia turkiksia, vahaa ja puutavaraa, ruotsalaista kuparia ja rautaa sekä aseita ja metalliesineitä Etelä-Euroopasta. Visby kukoisti noina vuosina ja kaupunkiin rakennettiin kivitaloja ja kirkkoja, joiden rinnalla Itämeren alueen muut kirkot näyttivät vaatimattomilta. Kukoistuskausi oli kuitenkin nopeasti ohi. Tanskan kuningas Valdemar Atterdag hyökkäsi Gotlantiin vuonna 1361 ja tuhosi puolustautuvan talonpoikaisarmeijan murhaten ja polttaen.

Sanotaan, että Visby avasi porttinsa välttyäkseen siltä, että Tanskan kuningas tuhoaa koko kaupungin. Tarina jatkuu siten, että kuningas määräsi Visbylle niin sanotun paloveron. Hän asetti torille kolme saavia, jotka tuli täyttää kullalla, hopealla ja muilla arvoesineillä, jotta hän ei polttaisi kaupunkia. Onko tarina totta tai edes osittain totta, on yhä kiistanalainen asia.

Seuraavien vuosien aikana kauppa siirtyi etelämmäksi Saksan ja Pommerin rannikoille, ja Visby näivettyi hitaasti. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että tänä päivänä Visby näyttää kauniilta kapeine katuineen, pienine vanhoine taloineen ja vahvoine muureineen, joka ympäröi koko kaupunkia. Käymme katsomassa Pyhän Nikolauksen kirkon raunioita. Kirkon polttivat Lyypekistä tulleet sotilaat vuonna 1525.

Opastetulla kaupunkikävelyllä katselemme keskiaikaista kaupunkia, sen muuria, tuomiokirkkoa Santa Mariaa, hyvin säilyneitä keskiaikaisia taloja sekä aistimme historian läsnäolon. Kierroksen jälkeen on aikaa katsella kaupunkia omatoimisesti.

Astrid Lindgrenin ensimmäinen Peppi Pitkätossu -kirja julkaistiin noin 75 vuotta sitten (1945). Tunnettu Peppi Pitkätossu -televisiosarja ja -elokuva kuvattiin Visbyssä ja Gotlannissa 1968. Jos olet katsonut Peppiä televisiosta, saatat ehkä tunnistaa joitakin katuja.

Ajatus yhteiskunnallisesta keskustelutapahtumasta, jollaisia Suomessa järjestetään Porissa (Suomi-areena), on lähtöisin Gotlannista. Täällä järjestetään vuosittain Almedalsveckan, jossa vierailee ruotsalaisia poliitikkoja ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Lounaan jälkeen kokoonnumme ja teemme retken Roman luostarin raunioille. Itse luostarin perustivat vuonna 1164 smålandilaiset sistersiläismunkit. Luostarin väitetään olleen kukoistuskaudellaan Pohjolan rikkain. Se ei kuulunut useimpien muiden luostareiden tapaan Ruotsin kirkon arkkipiispan alaisuuteen. Luostari omisti valtavia maa-alueita nykyisessä Virossa ja Saarenmaalla. Tanskan uskonpuhdistuksen aikaan (Gotlanti kuului tuolloin Tanskalle) luostarin omaisuus siirtyi Tanskan kuninkaalle ja luostarin aluetta ryhdyttiin käyttämään kuninkaankartanona. Itse luostarirakennus rapistui, ja kun Gotlanti siirtyi Ruotsille Brömsebron rauhassa 1645, koko rakennus oli erittäin huonossa kunnossa. Paikallinen maaherra käytti luostarin kiviä oman kartanonsa rakentamiseen.

Hienoja raunioita käytetään nykypäivänä kulissina teatterille, joka esittää siellä Shakespearen näytelmiä. Teemme kävelykierroksen alueella ja annamme mielikuvituksemme lentää ja kuvittelemme, mitä kaikkea luostarin kivet ovat nähneet yli 900 vuoden aikana.

Päivän ajomatka yhteensä 40 km – n. 50 min.

Aikaisen aamiaisen jälkeen otamme suunnan kohti Fåröta. Fårö ei ole osa Gotlannin saarta, vaikka saaria erottavan salmen ylittäminen viekin vain seitsemän minuuttia. Nimi Fårö ei tule monista lammastiloista, joita näkee Gotlannissa ja Fåröllä, vaan muinaisnorjan sanasta ”fara”, joka merkitsee matkustamista. Saari, jolle matkustaa tai ehkä pikemminkin matkustajien saari.

Saarella, joka vastaa kooltaan Pielavettä, asuu noin 500 vakinaista asukasta. Kesäisin määrä kohoaa kymmeniin tuhansiin. Itse saarella maisema on melko paljas ja hiekka niin hienoa, että se houkuttelee monia kävijöitä nauttimaan kauniista pitkistä hiekkarannoista. Saaren sisäosissa on pieniä jokia ja vesistöjä ja siellä kasvaa matalahkoja havupuita. Kuuluisimmat raukkialueet, jotka ovat päässeet moniin postikortteihin ja matkailuesitteisiin, löytyvät Langhammarin ja Digerhuvudin ympäristöstä. Osa kivimuodostelmista on jopa 10 m korkeita ja niitä ympäröi paljas maisema ja pikkukiviranta.

Koko Gotlanti sijaitsee pääasiallisesti kalkkikiviperustalla ja on noussut hitaasti merestä jäätiköiden vetäydyttyä viimeisen jääkauden jälkeen. Saaren kasvaessa aallot iskeytyvät tauotta rannikkoon ja luovat tyypillisen rantaviivan erikoisine raukkeineen.

Keskiajalla Skandinavian gootit tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä viikinkeinä isossa osassa maailmaa. Näiden retkien aarteistoa löytyy yhä Gotlannista. Tunnetuin lienee Spillingsskatten, joka on maailman suurin viikinkiaikainen hopea-aarre (Sliten ympäristössä saaren itäpuolella). Se koostuu 14 295 hopeakolikosta, jotka ovat peräisin islamilaisesta maailmasta. Yhteensä hopeaa on 67 kg! Se kertoo viikinkien isoista saaliista, jotka löysivät tiensä pohjoiseen. Viikinkiajan jälkeenkin Gotlannin väestö jatkoi aktiivisesti kaupankäyntiä muun maailman kanssa ja liittyi lopulta Hansaliittoon. Kuten aikaisemmin on mainittu, siitä alkoi saaren valta-aseman asteittainen heikentyminen Itämerellä. Kun saaresta tuli osa Ruotsia, kukoistus oli enää historiaa. Muinainen gootin kieli on kadonnut jo kauan sitten, mutta Gotlannin asukkaat puhuvat ruotsia erikoisella paikallisella murteella, johon kuuluu sanoja vanhasta kielestä. Gotlannin murretta opetetaan ryhmissä ja sitä kokoonnutaan puhumaan yhdessä.

Myös Fårön kirkko on näkemisen arvoinen, tai ainakin on kiva nähdä Ingmar Bergmanin viimeinen leposija. Maailmankuulu ruotsalainen elokuvaohjaaja vietti suurimman osan elämästään täällä Fåröllä 1960-luvulta kuolemaansa saakka vuonna 2007. Bergman etsi paikkaa, joka sopisi elokuvan Kuin kuvastimessa miljööksi. Saavuttuaan saarelle hän rakastui paikkaan välittömästi. Hän kutsui saarta todelliseksi kodikseen ja osti saarelta isohkon tontin, jolle alettiin rakentaa 1965. Tontti ja rakennukset kuuluivat Bergmanille yli 40 vuotta, hänen kuolemaansa saakka.

Saarella on aikaa etsiä lounaspaikka ennen kuin palaamme Fårösundiin. Sieltä ajamme Siniselle laguunille, joka sijaitsee vanhassa kalkkikivilouhoksessa Arissa. Vesi näyttää ihastuttavan turkoosilta, kun aurinko valaisee kalkkipitoisen veden. Lyhyen pysähdyksen jälkeen suuntaamme pieneen Nyhamnin kalastajakylään, jossa teemme pienen kävelykierroksen. Sitten palaamme Visbyhyn.

Syömme yhteisen illallisen hotellissa tai lähellä sijaitsevassa ravintolassa.

Illallisen jälkeen kannattaa käydä iltakävelyllä meren suunnassa ja käydä katsomassa menoa Kallis-Kallbadhusetissa.

Päivän ajomatka yhteensä 210 km – 2 h 45 min.

Aamiaisen jälkeen pakkaamme tavarat bussiin ja lähdemme kohti uusia elämyksiä. Ajamme pitkin upeaa Ekstakustenin rannikkoa ja pysähdymme ottamaan kuvia. Pidämme myös pidemmän tauon, jonka aikana on mahdollisuus käydä kävelemässä pitkin rantaa. Monet pitävät Ekstakustenia Gotlannin kauneimpana paikkana. Rannikolla on aaltojen hiomia pyöreitä kiviä, hieman kauempana merestä kasvaa rantamäntyjä, jotka taistelevat tuulta ja suolaveden vaikutuksia vastaan. 

Jatkamme kohti Gotlannin eteläistä ”pääkaupunkia” Burgsvikia, jossa pidämme lounastauon.

Seuraava kohteemme on Hoburgsgubben, joka on saaren eteläisimmässä kärjessä seisova iso raukki. Itse kivimuodostelma ei ole kovin kiinnostava, mutta täältä on upeat näkymät Itämerelle. Olemme nyt 176 km päässä majakasta, jota kävimme katsomassa Fårön pohjoisosassa.

Käymme pienessä kalastajakylässä matkalla Visbyhyn, josta matkaamme lautalla takaisin mantereelle Nynäshamniin.

Meille jaetaan kupongit, joilla saamme lautalla illallisen.

Nynäshamnista ajamme Tukholmaan ja majoitumme hotelliin.

Päivän ajomatka yhteensä 290 km – 4 h 15 min.

HUOM. Vaihtuvista lautta-aikatauluista johtuen päivän ohjelma ja reitti saattaa muuttua.

Aamiaisen jälkeen nousemme bussiin ja lähdemme kaupunkikierrokselle Tukholmaan.

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja maan kulttuurin, politiikan ja talouden keskus. Se sijaitsee Itämeren rannalla Södermanlandin ja Upplandin maakuntien rajalla. Tukholman saaristo, joka tekee kaupungista omanlaisensa, koostuu noin 24 000 saaresta. Tänään tutustumme Tukholmaan kaupunkikierroksella. 
Riddarholmen ja Gamla Stan ovat Tukholman ydin. Täältä Tukholman historia sai alkunsa. Riddarholmenin rakennukset valmistuivat kaudella, jolloin Ruotsi oli suurvalta. Neljän vuosikymmenen aikana 1700-luvulla kaupungin asukasluku nelinkertaistui 40 000:een. Gamla Stania hallitsee kuninkaanlinna. Nykyinen linna on rakennettu vuonna 1697 palaneen vanhan linnan päälle. Arkkitehteinä toimivat Nicodemus Tessin nuorempi ja Carl Hårleman. He kutsuivat ison joukon ulkomaalaisia taiteilijoita erityisesti Ranskasta koristelemaan linnaa. Tästä syystä linnasta löytyy monia tyylisuuntauksia. Hyvin säilynyt keskiaikainen kaupungin sydän sijaitsee omalla saarellaan keskellä kaupunkia ja on yksi Tukholman suurimmista vetonauloista. Tänne Tukholma perustettiin 1252 ja täällä sijaitsee mahtava kuninkaanlinna, Suurkirkko ja Riddarholmenin kirkko sekä ainakin yhtä mielenkiintoiset kapeat ja viihtyisät kujat. Muita nähtävyyksiä ovat kaupungintalo, Globen, Djurgården, Dramaten, kuninkaallinen ooppera, Vasa-laiva ja valtiopäivätalo.

Kaupunkikierroksen jälkeen on aikaa lounaalle ja omatoimiselle kaupungilla kuljeksimiselle. Ehkä haluat vain istahtaa ja ”fika”, kuten ruotsalaiset sanovat: juoda pullakahvit!

Kokoonnumme jälleen iltapäivällä ja lähdemme laivalle. Silja Line kuljettaa meidät Tukholman Värtahamnenista Turkuun. 

Nautimme viimeisen yhteisen illallisen laivan seisovasta pöydästä. Aterian hintaan sisältyy vesi, olut ja viini. 

Nousemme ajoissa ylös ja syömme aamiaisen ennen kuin poistumme laivalta. Turun satamasta palaamme tuloreittiä Helsinkiin.