Georgia keväällä ja syysauringon alla

Lähdemme Helsingistä illalla ja lennämme Riikan kautta Tbilisiin, jonne saavumme seuraavan päivän puolella.

Saavumme Tbilisiin aikaisin aamulla. Ajamme suoraan hotellille, jossa on muutama tunti aikaa levätä. Hotelliaamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan kaupunkiin, joka sijaitsee Mtkvarijoen molemmin puolin. Tbilisi on vanha kaupunki, jonka historia ulottuu 400-luvulle eKr. Kaupunki on tuhottu useita kertoja lähes maan tasalle. Viimeisin yritys oli vuonna 1795, kun Persian sheikki Aga Muhammad Khan poltti kaupungin.

Teemme kävelykierroksen kaupungin vanhimmassa osassa, joka kapeine kujineen ja kallellaan olevine puuparvekkeineen tuo mieleen entisaikojen Kaukasian. Näemme Metekhi-kirkon, joka on rakennettu 1200-luvun lopulla ja jota on korjattu useita kertoja. Paikalla oli kuningas Vakhtang Gorgasalin (perusti tarun mukaan Tbilisin kaupungin) rakennuttama kirkko jo 400-luvulla. Täällä on myös naispuolisen marttyyrin Pyhän Shushanikin hautakivi. Pyhä Shushanik kuoli miehensä kiduttamana vuonna 544 kieltäydyttyään luopumasta uskostaan.

Tutustumme yhteen kaupungin vanhoista kylpylöistä, joka on rakennettu suoraan kuuman lähteen päälle. Sana ”tbili” merkitsee lämmintä, ja lähteiden vesi onkin 38–40-asteista. Huolimatta rikkipitoisen veden hieman epämiellyttävästä hajusta kylpylät ovat hyvin suosittuja. Monet tulevat tänne hoitamaan ihoaan tai reumaa, hierottavaksi tai vain rentoutumaan.

Nousemme ylös jyrkälle Sololaki-kukkulalle, jolla seisoo Nariqala-linnake kuin suoraan ritariromaaneista. Se on kaupungin vanhin linnake ja peräisin 200-luvulta. Kuten kaikki Tbilisissä, sekin on rakennettu uudestaan useita kertoja. Ylhäältä kukkulalta on hyvät näkymät yli vanhankaupungin. Jatkamme kierrosta kaupungin suurimpaan synagogaan sekä Sionin katedraaliin ja kaupungin vanhimpaan kirkkoon Antšiskhatiin, joka on rakennettu 500-luvulla.

Päätämme kierroksen Tbilisin pääkadulle, Rustavelille, jonka varrella sijaitsee mm. parlamenttitalo sekä muutama iso museo.

Aamiaisen jälkeen lähdemme kohti itää. Georgian ja Azerbaidžanin välisellä raja-alueella sijaitsee yksi Georgian kristinuskon tärkeimmistä monumenteista, David Garejan luostari. Ensimmäisen luostarin rakennutti 500-luvulla Pyhä David Gareja, joka tuli Assyriasta levittämään kristinuskoa Georgiaan. Autiolle alueelle rakennettiin luostareita aina 1400-luvun puoliväliin saakka, jolloin mongolit tuhosivat luostarit matkallaan länteen.

Alueella on 15 luostaria ja useita satoja munkinkammioita, jotka on louhittu kallioon. Käymme luostareista vanhimmassa, yhä toiminnassa olevassa Lavran luostarissa. Sen jälkeen kiipeämme ylös kalliota ja katselemme monia freskoin koristeltuja luolia ja Azerbaidžanin suuntaan avautuvia upeita maisemia. Syömme lounaan läheisessä Udabnon kylässä, joka on kuin pieni keidas keskellä autiomaata. Udabno tarkoittaakin georgian kielellä autiomaata.

Udabnon suuruuden aikaa elettiin 1980-luvulla, kun asukasluku kohosi lähes 2 500:aan. Valtaosa asukkaista oli muuttanut kylään vuoristoiselta Svanetin alueelta Georgian luoteisosasta. Kaupungissa oli useita kauppoja, kouluja ja muita julkisia rakennuksia. Nykyään Udabnossa asuu enää 400 ihmistä. Pääelinkeino on maatalous. Udabnoon on avattu joitakin majataloja, joista yhdessä syömme lounaan ja kuulemme lisää tästä erikoisesta alueesta.

Palattuamme pääkaupunkiin syömme illallisen ravintolassa lähellä hotellia.

Huomioitavaa: Freskoin koristeltuihin luoliin vievä polku on epätasainen ja jyrkkä. Mikäli polku on huonossa kunnossa, emme tee kävelyretkeä. Retki ei sovi liikuntarajoitteiselle.

Tänään lähdemme retkelle Josif Stalinin synnyinkaupunkiin, Goriin. Tyyliltään kreikkalais-roomalaisen paviljongin suojassa sijaitsee vaatimaton talo, jossa Stalin – tuolloin Ioseb Besarionis dze Džughašvili – vietti elämänsä ensimmäiset neljä vuotta. Museo sijaitsee talon kupeessa. Se rakennettiin 1957 vastikään kuolleen Neuvostoliiton johtajan kunniaksi. Georgian itsenäistyttyä Stalinin toimien kaunistelua on karsittu, ja näyttely kertoo nyt myös puhdistuksista ja poliittisesta vainosta, vankileireistä ja sopimuksesta Hitlerin kanssa vuonna 1939. Se on tärkeä kappale maailmanhistoriaa nähtynä avainhenkilön elämänhistorian kautta.

Seuraavaksi tutustumme Uplistsikhen luolakaupunkiin, joka oli 600 eKr.—100 jKr. esikristillisen uskonnollisen elämän keskus. Kaupungissa palvottiin auringon jumalaa. Arabien vallattua Tbilisin vuonna 645 Uplistsikhestä tuli kristittyjen kuninkaiden asuinpaikka. Pakanatemppelit muutettiin kristillisiksi kirkoiksi. Kaupungissa oli huippuvuosina 20 000 asukasta. Näemme tänään vain alle puolet alkuperäisestä kaupungista, sillä mongolit tuhosivat sen vuonna 1240.

Georgialaisen lounaan jälkeen ajamme Georgian ortodoksikirkolle merkityksellisimpiin kuuluvaan paikkaan. Kristinuskosta tuli Georgian valtionuskonto vuonna 317, 14 vuotta Armenian jälkeen. Kirkot Mtskhetan kaupungin ympäristössä kuuluvat koko Georgian vanhimpiin ja merkittävimpiin. Unesco on ottanut kirkot maailmanperintökohteiden listalle.

Yksi kirkoista on Džvarin luostari, joka sijaitsee kukkulan laella, ja sieltä on upea näköala yli kaupungin ja Mtkvarijoen. Pieni luostari perustettiin 600-luvulla pyhälle paikalle, jolle joko Pyhä Nino (naispuolinen evankelista) tai kuningas Mirian, jonka Pyhä Nino käännytti kristinuskoon, pystytti isokokoisen puuristin. Rakennus on jyrkän symmetrinen: ristinmuotoisessa rakennuksessa on ylimääräistä tilaa sakaroiden välissä, joten pohjapiirustus näyttää kahdeksankulmaiselta.

Keskellä Mtskhetan vanhaa keskustaa kohoaa Svetitskhovelin katedraali, joka on yksi Georgian tärkeimmistä kirkoista sekä kooltaan toiseksi suurin. Katedraali on Mtskhetan ja Tbilisin arkkipiispan piispankirkko. Perimätiedon mukaan Kristuksen kaapu olisi haudattu kirkon alle. Alkuperäinen puukirkko 300-luvulta korvattiin sata vuotta myöhemmin kivikirkolla, jonka osia voi vielä nähdä nykyisen kirkon (1000-luvulta) rakenteissa. Katedraali oli omana aikanaan valtava. Se on kauniisti koristeltu sisältä ja ulkoa.

Iltapäivän päätteeksi palaamme Tbilisiin, jossa illallinen nautitaan mukavassa paikallisessa ravintolassa.

Georgiassa on valmistettu viiniä noin 7 000 vuoden ajan. Erityisesti Kakhetin alueella viinitarhat hallitsevat maisemia. Perinteinen valmistustapa on antaa rypälemehun käydä saviastioissa, jotka on kaivettu maahan. Viimeisten vuosien aikana sekä eurooppalaiset rypälelajikkeet että tuotantomenetelmät ovat vallanneet alaa – hävittämättä kuitenkaan vanhoja.

Tänään poistumme pääkaupungista ja suuntaamme kohti vuoristoista maan itäistä osaa. Ensimmäinen pysähdyspaikka on Gremi. Gremi oli 1500- ja 1600-luvuilla Kakhetin kuningaskunnan pääkaupunki ja kauppakaupunki Silkkitien varrella. Persialaiset tuhosivat Gremin maan tasalle vuonna 1615, ja pääkaupunki siirrettiin Telaviin. Jäljellä vanhasta Gremistä on Arkkienkeleiden kirkko sekä osia linnoituksesta, josta on näkymät yli Alazanin laakson.

Seuraavaksi pysähdymme Kvarelissa, jossa vierailemme Georgian hienoimpiin viinintaloihin kuuluvan Khareban tilalla. Nimi merkitsee tunnelia ja viittaa alueen lukuisiin luoliin, jotka ovat toimineet viinin säilytyspaikkoina. Meille esitellään ainutlaatuista viininvalmistustapaa ja pääsemme luonnollisesti myös maistamaan paikallisia tuotteita. Khareban viinitalon erityisyys selviää, kun laskeudumme maan alle katsomaan lähemmin tilan vaikuttavaa tunneliverkostoa: sillä on pituutta yli 7,5 km!

Khareban tilalta siirrymme lounaalle, ja mikäpä olisi parempi kuin kunnollinen, tukeva georgialainen maalaislounas paikallisen perheen luona. Saamme samalla hyvän käsityksen elämästä maalla ja tutustumme georgialaisiin perinteisiin.

Iltapäivän päätteeksi palaamme Tbilisiin.

Päivä on varattu omille seikkailuille Georgian pääkaupungissa, jossa riittää nähtävää. Jos museot kiinnostavat, käy esim. kansallismuseossa, joka remontoitiin muutama vuosi sitten ja jossa on kiinnostava muinaishistorian kokoelma. Lähistöllä sijaitsee myös kansallisgalleria, joka esittelee georgialaisen taiteen parhaimmistoa. Kokoelmiin kuuluu mm. Niko Pirosmanin teoksia.

Jos sää suosii ulkoilma-aktiviteetteja, voit käydä kaupungin kasvitieteellisessä puutarhassa – entisessä kuninkaallisessa puutarhassa – tai ulkoilmamuseossa, joka sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella. Mikäli kaupungin kylpylät vetävät puoleensa, pääset hyvään seuraan: kuuluisat henkilöt, kuten Puškin ja Alexandre Dumas, ovat myös nauttineet kylpylän lämmöstä. Puškinin kerrotaan sanoneen, että se oli paras kylpy, jonka hän oli koskaan kokenut. Hyvä idea on tietysti myös vain kuljeskella pitkin kaupungin katuja. Ruokapaikkoja ja kahviloita kaupungista löytyy monia, mikäli kaipaa taukoa. Jossakin välissä on myös maistettava Georgian kansallisruokaa numero 1 eli hatsapuria. Hatsapuri on eräänlainen juustopiirakka, josta löytyy monia versioita. Ei mitään kevytruokaa, mutta hyvä vaihtoehto, kun haluaa pistää nopeasti jotain poskeensa.

Illalla kokoonnumme vielä jättämään jäähyväiset tälle ihanalle maalle ja sen herkulliselle ruoalle.