Vuonojen taikaa - Norja

Lennämme Osloon, Norjan viihtyisään pääkaupunkiin. Tuhoisan tulipalon jälkeen vuonna 1624 kuningas Kristian IV rakennutti kaupungin uudelleen Akershusin linnoituksen muurien sisälle. Kuningas nimesi kaupungin itsensä mukaan: Christiania. Vuonna 1814, kun valtioliitto Tanskan kanssa päättyi, kaupungista tuli Norjan pääkaupunki. Vuonna 1925 se sai takaisin vanhan nimensä Oslo.

Oslosta on viime vuosina kehittynyt moderni metropoli oltuaan pitkään hieman muiden pohjoismaisten pääkaupunkien varjossa. Keskustassa on useita ostoskatuja, nykyaikaisia ostoskeskuksia, uusia museoita ja runsas tarjonta teatteria, konsertteja ja viihdettä mm. uudehkossa oopperatalossa vuodelta 2008. Se seisoo upealla paikalla veden äärellä.

Lentokentältä ajamme suoraan hotellille. Myöhemmin lähdemme kävellen opastetulle kierrokselle kaupungissa. Kävelemme Oslon vanhimpaan osaan, joka on kaupungin ainoa osa, joka on rakennettu ruutukaavan mukaan. Kvadraturenin kaupunginosan rakennutti tanskalainen kuningas Kristian IV sen jälkeen, kun tuhoisa tulipalo oli roihunnut kaupungissa vuonna 1642. Bjørvikassa katselemme kaunista ja modernia oopperataloa sekä Oslon uusimpiin kuuluvaa kaupunginosaa. Seuraavaksi reitin varrelle osuu Oslon päärautatieasema, joka johdattaa meidät Karl Johans gate  kadun kautta kohti parlamenttitaloa, kansallisteatteria ja linnaa. 

Kävelemme rantaan ja katselemme kaupungin tunnusmerkkiä kaupungintaloa, joka seisoo vaikuttavine torneineen aukiolla veden äärellä. Käymme katsomassa uutta Aker Bryggen kaupunginosaa. Matkanjohtaja muokkaa reitin päivän säähän sopivaksi. Yleensä kierros päättyy Aker Bryggelle, jossa on hyviä lounaspaikkoja ja kahviloita.

Aamiaisen jälkeen lähdemme lyhyelle bussikierrokselle kaupunkiin ja katselemme paikkoja, joita emme eilisellä kävelykierroksella nähneet.

Näemme mm. Akershusin linnoituksen, joka on yksi Norjan vaikuttavimmista keskiaikaisista rakennuksista. Näemme myös viikinkilaivamuseon.

Oslon bussikierroksen jälkeen aloitamme matkan viehättävissä maisemissa Tyrifjordenin rantoja seuraillen ja läpi metsäisen Hallingdalin. Määränpäämme on Geilo.

Tyrifjorden, joka merkitsee pihkavuonoa, ei itse asiassa ole lainkaan vuono, vaan järvi. Se on Norjan viidenneksi suurin laatuaan. Järven pinta-ala on hieman alle 137 km2 ja se sijaitsee noin 60 m merenpinnan yläpuolella. Moni saattaa muistaa Tyrifjordenin yhden sen saaren ansiosta. Utøya oli Norjan lähihistorian traagisimpien tapahtumien näyttämönä heinäkuussa 2011.

Upea järvi ja sen monipuolinen luonto toimivat lähtöpisteenä matkallemme pitkin Norjan hienoja vuonoja ja metsiä. Ajaessamme läpi Hallingdalin laakson näkymät vaihtuvat vehreistä maisemista, kimaltavista järvistä ja kylistä karumpiin maisemiin, vuoriin ja pienehköihin kalastajakyliin.

Ajamme Geilon talviurheilukeskukseen, jossa hotellimme sijaitsee. Syömme siellä illallisen ja vetäydymme yöpuulle.

Aamiaisen jälkeen suuntaamme kohti Hardangerinvuonoa. Hardangervidda, joka sijaitsee vuonon lähistöllä, on Euroopan suurin ylänkö. Seutu on karua, puutonta tunturiylänköä, jota täplittävät järvet ja laajat suoalueet.
Matka jatkuu kohti Bergeniä. Sitä ennen käymme katsomassa Norjan suosituimpiin kuuluvaa vesiputousta, Vøringsfossenia. Putouksen korkeus on noin 145 m. Pidämme putouksella lyhyen valokuvaustauon.

Iltapäivällä saavumme Bergeniin, Norjan hurmaavaan vanhaan hansakaupunkiin ja Edvard Griegin, Norjan maailmankuulun kansallissäveltäjän, synnyinkaupunkiin. Merenrantakaupunki Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, joka sijaitsee kauniilla paikalla seitsemän vuonon ja seitsemän tunturin keskellä. Kaupungin perusti kuningas Olav Kyrre vuonna 1070 ja se on yksi Norjan vanhimpia. Merenrannassa on yhä nykyäänkin vilkasta, ja kaupungissa on paljon kauppoja ja puoteja.

Teemme kierroksen Bergenissä, ja yksi pysähdyspaikoistamme on Fisketorget. Kyse on värikkäästä torista, jolla myydään kaikkia mahdollisia merenherkkuja: lohta, katkarapuja, taskurapuja – tietysti vuodenajasta riippuen. Tarjolla on lisäksi hedelmiä, vihanneksia ja kukkia. Reitti vie meidät ohi värikkäiden puisten makasiinien, jotka rakennettiin alunperin 1300-luvulla ja jotka muodostavat alueen nimeltä Bryggen. Bryggen on Unescon maailmanperintökohde, jonka vanhimmat yhä olemassa olevat talot ovat peräisin 1700-luvulta. Bryggen toimi useita satoja vuosia hansakauppiaiden päämajana. Hansakauppiaat hallitsivat kaupankäyntiä aina 1700-luvun puoliväliin saakka. Kapeat kujat vievät ajatukset menneeseen aikaan.

Kaupunkikierroksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa kaupungin tutkimista omatoimisesti. Ilta on omaa aikaa, ja matkanjohtaja neuvoo mielellään, missä kannattaa käydä.

Lähdemme Bergenin seudulta kohti Sognevuonoa ja ajamme Vossin kaupungin läpi. Voss sijaitsee kauniilla paikalla Vangsvatnet-järven rannalla ja sitä ympäröi vehreä maanviljelysalue. Seutu tunnetaan parhaiten talviurheilumahdollisuuksista: Voss on yksi Norjan parhaista hiihtokohteista sekä maasto- että alppihiihdon ystäville. Ohitettuamme Vossevangenin maisemat jatkamme matkaa kohti Flåmia, joka on pieni idyllinen kylä Sognevuonossa.

Vuonot, jotka kurottuvat kohti sisämaata, ovat tavallinen näky Norjan rannikolla. Villi ja kaunis länsirannikko syntyi viimeisen jääkauden jälkeen, kun jäätiköiden sulavedet ja vuoripurot hioivat itselleen reitin alas läpi maapallon vanhimpina aikoina syntyneen kiviaineksen. Kun jää vetäytyi, maisema oli täysin muuttunut: korkeita tuntureita, kapeita laaksoja ja syviä vuonoja – kuten näemme täällä Vestlandetissa. Sognevuono, jolla on pituutta 204 km, on maailman pisin ja syvin vuono. Se on vuosikymmenien ajan ollut yksi vuonoristeilyjen kohokohdista Norjassa.

Meillä on edessä yksi matkan kohokohdista, nimittäin risteily Nærøyfjorden-vuonolla. Nærøyfjorden on yksi Sognevuonon sivuvuonoista ja yksi Unescon luonnonperintökohteista. Se on julistettu maailman kapeimmaksi vuonoksi. Ylitämme risteilyllä Sognevuonon, kunnes saavumme Skeinin alueelle, jossa yövymme ja nautimme mukavan illallisen yhdessä.

Päivän ensimmäinen kohde on Briksdalin jäätikkö, joka houkuttelee kävijöitä upealla jäämassallaan, joka kiemurtelee kuin jäätynyt joki 1200 m korkeudesta alas laaksoon. Järvi, johon jäätikkö päättyy, sijaitsee 346 m merenpinnan yläpuolella. Paljaat kallioseinämät, rosoinen jäämassa ja kirkas jääkylmä järvivesi luovat vaikuttavan näkymän. Jäätikkö sijaitsee lähellä Oldenia, joka on tyypillinen norjalainen kylä idyllisine, ruohokattoisine puutaloineen ja vanhoine puukirkkoineen vuodelta 1759.

Perillä jäätikköalueella vaihdamme kulkuneuvoa ja nousemme pieniin nk. ”peikkobusseihin”, jotka kuljettavat meidät jäätikölle. Jäätikölle vie myös pitkähkö kävelyreitti.

Myöhemmin päivällä saavutamme luontoelämysten osalta matkan suurimman kohokohdan, Geirangerinvuonon. Teemme risteilyn uskomattoman kauniilla vuonolla.

Jopa 1500 metrin korkeuteen kohoavien jyrkkien kallioseinämien ympäröimää Geirangerinvuonoa kutsutaan usein kruununjalokiveksi Norjan vuonojen joukossa. Majesteettiset lumihuippuiset tunturit ja lähes pystysuoraan kohoavia seinämiä pitkin alas kuohuvat putoukset muodostavat vaikuttavat puitteet vuonolle. Ei ole ihme, että juuri tätä vuonoristeilyä kutsutaan maailman kauneimmaksi ja että vuono on päässyt Unescon luonnonperintökohteeksi.

Teemme risteilyn vuonolla. Lähdemme pienestä Geirangerin kylästä, joka sijaitsee vuonon pohjukassa, ja palaamme samaan paikkaan. Risteily kestää noin tunnin.

Geirangerista matka jatkuu vuonoja ja tuntureita seuraillen jugend-tyyliseen Ålesundiin, joka on kuuluisa erikoisesta rakennustyylistään ja kauniista sijainnistaan. Yövymme Ålesundissa.

Aamiaisen jälkeen hyvästelemme Ålesundin ja jatkamme matkaa pitkin kansallista maisemareittiä Trollstigeniä, joka on hieno esimerkki norjalaisesta tienrakennustaidosta. Olemme varanneet hyvin aikaa siihen, että nautimme maisemista ylhäältä käsin, ennen kuin lähdemme laskeutumaan alas serpentiinimäistä tietä. Maisemareitit, joita on 18, ovat Norjan kauneimpia autoilureittejä. Aloite reittien nimeämiselle ja näköalapaikkojen rakentamiselle tuli vuonna 1994 Norjan valtion tielaitokselta.

Reitti tarjoaa todella upeita näkymiä yli kalliojyrkänteiden, vesiputousten, syvien vuonojen ja viljavien laaksojen. Täällä Norjan luonto näyttäytyy kaikkein dramaattisimmillaan. Ympäröivien tuntureiden nimet – Kuningas, Kuningatar ja Piispa – korostavat niiden majesteettisuutta. Tie on suljettu talvisin ja avataan yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Trollstigenin jälkeen reitti vie läpi kauniin Gudbrandsdalin laakson, jota ympäröi seitsemän isoa kansallispuistoa. Yksi niistä on Rondanen kansallispuisto, joka perustettiin jo vuonna 1962 ja oli Norjan ensimmäinen laatuaan. Kansallispuisto on erityisen tärkeä elinympäristö yhdelle Norjan viimeisistä villiporotokista. Puiston maasto on vaihtelevaa tunturiseutua: vehreitä laaksoja ja mahtavia tunturien huippuja. Reitin varrella virtaavat joet tuovat vettä jäätiköiltä, ja pienten järvien pinnalta heijastuu tiheä metsä. Näemme useita kauniita vanhoja maataloja, joiden päädyt on koristeltu taidokkain puukaiverruksin. Myöhemmin maisema muuttuu, ja metsäiset tunturien rinteet vaihtuvat maanviljelysalueeseen.

Matka jatkuu Ringebuhun, jossa pysähdymme lyhyesti katsomaan vanhaa kaunista sauvakirkkoa 1200-luvulta.

Yövymme Ringebussa, jossa syömme mukavan jäähyväisillallisen hotellissa.

Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti etelää ja Lillehammeria, jolla on erityinen paikka monien urheilun ystävien sydämissä – kiitos vuoden 1994 talviolympialaisten, joka on yksi suurimmista urheilutapahtumista Norjan lähihistoriassa. Matkan varrella pysähdymme Maihaugenissa, joka on Norjan suurin ulkoilmamuseo. Alueella on yli 200 historiallista rakennusta aina 1200-luvulta lähtien.

Tie kulkee pitkin Norjan suurimman järven Mjøsan itärantaa pitkin. Alue on hedelmällistä viljelysmaata ja täällä on isoja maatiloja. Ajaessamme läpi Hamarin ohitamme Nordlyshallen-nimisen urheiluhallin, joka rakennettiin vuoden 1994 talviolympialaisia varten. Mjøsan rannoilta löytyy yhä 1100-luvulta peräisin olevan tuomiokirkon vaikuttavat rauniot.

Seuraavaksi otamme kurssin kohti Osloa. Ohitamme matkalla Eidsvollin, jossa Norjan perustuslaki allekirjoitettiin 17.5.1814.

Lennämme takaisin Suomeen Gardermoenin lentokentältä Oslosta.