Elämää Niilillä – Kairo ja risteily Luxorista Assuaniin

 Lennämme Kairoon, Afrikan suurimpaan kaupunkiin, jonka asukasluku on n. 20 miljoonaa. Laskeuduttuamme Kairoon tapaamme perillä paikallisen yhteistyökumppanimme edustajan, joka huolehtii viisumistamme ja siitä, että pääsemme passintarkastuksesta sujuvasti läpi. Sen jälkeen ajamme hotellille, joka sijaitsee Kairon keskustassa, vastapäätä ”vanhaa” egyptiläistä museota ja Tahrir-palatsia.

Tänään tutustumme koptilaiseen Kairoon. Käymme niin kutsutussa ”riippuvassa kirkossa”, joka on rakennettu muinaisen roomalaisen linnoituksen suojiin. Kirkko on peräisin 300-luvulta, varhaiskeskiajalla se tuhottiin, mutta on sittemmin rakennettu uudelleen. Kirkossa on yli sata ikonia.

Näemme myös Koptilaisen museon sekä juutalaisen synagogan. Seuraavat kohteemme ovat sitadelli ja Khan el-Khalilin basaari, jossa on aikaa kierrellä itsekseen sekä tehdä ostoksia.

Iltapäivä on varattu omille seikkailuille. Tee kierros lähialueella ja pistäydy pienissä putiikeissa, ravintoloissa tai perinteisissä kahviloissa, joissa on tarjolla arabialaista kahvia ja vesipiippuja (shisha). Shishan polttaminen on tärkeä osa elämää monissa arabimaissa.

Toivottavasti hyvien yöunien jälkeen ohjelmassa on Egyptin varauksetta merkittävin tunnusmerkki: Gizan pyramidit. Kolme majesteettista pyramidia tekevät vaikutuksen: ne ovat kooltaan valtavia ja uskomattoman hienoja esimerkkejä mestarillisesta insinööritaidosta. Pyramidit ovat jo kauan kuuluneet Unescon maailmanperintökohteisiin. Noin 2550 eKr. valmistunut Kheopsin pyramidi on ainoa antiikin ajan seitsemästä ihmeestä, joka on yhä vahingoittumaton. Näemme tietysti myös ison ja tarunhohtoisen sfinksin, joka vartioi pyramideja.

Syömme lounasta lähistöllä ja katselemme taustalla seisovia mahtavia rakennuksia. Sitten suuntaamme egyptiläiseen museoon*. Museossa on maailman hienoin kokoelma egyptiläistä esineistöä 3 000 vuotta kestäneeltä faaraoiden kaudelta. Yksi kohokohdista on Tutankhamonin haudasta löytynyt esineistö, joka kaivettiin esiin Kuninkaiden laaksosta 1922. Näemme mm. kuuluisan kultanaamion, joka painaa 10,2 kg. Esittääkö naamio nuoren faaraon kasvoja? Niin uskottiin aiemmin. Nykyään tutkijat ovat sitä mieltä, että kultanaamio esittää aikaisempaa faaraota, Nefertitiä, joka toimi faaraona Akhnatonin valtakauden lopussa. Teoria herättää yhä keskustelua tiedeyhteisössä.

*Emme tiedä, mitä museossa on vierailuhetkellä esillä, sillä uuden egyptiläisen museon tulisi avautua Gizassa vuoden 2023 lopulla. Kirjoitushetkellä ei ollut tiedossa, milloin pysyvä näyttely siirtyy uuteen museoon. Mikäli uusi museo on jo auki, käymme siellä, muussa tapauksessa vierailemme vanhassa museossa.

Iltapäivän lopulla ajamme Kairon rautatieasemalle. Nousemme junaan, joka vie meidät Luxoriin. Matkustamme kahden hengen hyteissä. Junassa on ravintolavaunu, mutta käymme ennen matkaa ostamassa hieman eväitä ja vettä mukaan junaan. Voimme käydä vierailulla toistemme hyteissä junan puksuttaessa kohti etelää.

Vaikka matkustamme ylimmässä luokassa, matka yöjunassa on silti varsin paikallissävytteinen kokemus. Sängyt ovat kenties hieman kapeita. Aikataulun mukainen lähtöaika Kairosta on klo 20 ja saapuminen Luxoriin noin 11–12 tuntia myöhemmin.

(Huomaathan, että lisämaksusta on mahdollista lentää junamatkailun sijaan. Lue lisää kohdasta Hintatiedot.)

Saavumme Luxoriin aamulla. Alue Luxorin ympärillä on yksi tärkeimpiä arkeologisia alueita koko maailmassa. Voi sanoa, että Luxorin alueella on yhtä tärkeä merkitys egyptiläiselle kulttuurille kuin Ateenalla kreikkalaiselle ja Roomalla roomalaiselle. Luxor, joka sijaitsee Niilin itärannalla, on pieni provinssikaupunki. Ennen kaupungin nimi oli Niut ja se oli uuden valtakunnan uskonnollinen pääkaupunki Egyptin kukoistuskaudella 1550–1070 eKr.

Rautatieasemalta kävelemme Karnakin temppelille, joka on maailman suurin temppelikompleksi. Arkeologit ovat työskennelleet täällä yli 150 vuoden ajan ja rakentaneet uudelleen monia romahtaneita raunioita – työtä riittää toki vielä vuosiksi eteenpäin. Temppelin historia ulottuu yli 2 000 vuoden päähän. Temppelialueen laajuus on noin 500 x 500 metriä, aluetta ympäröi vahva muuri. Muinoin temppeliin saavuttiin vesitse: ranskalaiset arkeologit ovat kaivaneet esiin laiturin. Temppelin monista kiinnostavista yksityiskohdista mainittakoon iso pylväshalli, jonka pylväät ulottuvat 20 metrin korkeuteen, Hatshepsutin kappelit, kaksi isoa obeliskia temppelin keskellä sekä niin kutsuttu kasvitieteellinen kammio eläimiä ja kasveja kuvaavine reliefeineen, jotka Tuthmosis III toi temppeliin monilta sotaretkiltään Syyriaan.

Mielenkiintoisen temppelivierailun jälkeen on lounasaika. Ajamme Niilin rannalle ja asetumme taloksi alukselle, joka on kotimme seuraavien neljän päivän ajan. Syömme lounasta ja nautimme parista rentouttavasta tunnista aluksella, joka seisoo laiturissa.

Iltapäivän lopulla ajamme Luxorin temppelille, jonka rakennutti Tutankhamonin isoisä Amenhotep III noin 1380 eKr. Ramses II laajensi temppeliä hieman lisäten siihen etupihan. Temppeli on hyvin harmoninen ja kaunis. Kerrotaan, että kun Napoleonin sotilaat näkivät marssillaan temppelin, he pysähtyivät kuin käskystä ja taputtivat!

Temppelin kiinnostavin reliefi on lähes 100 m pitkä friisi, joka kuvaa Tutankhamonia juhlimassa vuosittaista Opet-juhlaa, jossa Karnakin Amon-Re vierailee Luxorin temppelissä. Temppeli on yhä käytössä; etupihalla on moskeija, josta lähtee vuosittainen kulkue temppelin ympäri, ihan kuin muinaisina aikoina.
Haluamme käydä temppelissä pimeän laskeuduttua, sillä valtaosa rakennuksista on valaistu. Ilta ja valaistus luovat omanlaisen, jännittävän tunnelman. Käveleskelemme jonkin matkaa pitkin 2,7 km pitkää ”sfinksikatua”, jota reunustaa yli 600 sfinksiä ja joka kerran yhdisti Luxorin temppelin Karnakin temppeliin. Katu avattiin virallisesti vuoden 2021 lopussa ja on vaikuttava näky.

Luxorin temppeliltä palaamme alukselle. Pitkän ja mielenkiintoisen päivän päätteeksi nautimme illallisen yhdessä.

Syömme aamiaisen aluksella ja ajamme sitten Niilin länsirannalle, jossa sijaitsee Kuninkaiden laakso ja sen 65 hautaa. Ajamme läpi viljellyn alueen aavikon reunalle ja saavumme pitkin kiemuraista tietä Kuninkaiden laaksoon. Varhaisempien pyramidihautojen sijaan täällä on kalliohautoja. Vaikka haudat olivat piilossa, ne kaikki on yhtä lukuun ottamatta ryöstetty. Tutankhamonin pieni hauta on ainoa poikkeus. Seinällä kuvataan kuninkaan hautajaiskulkuetta ja kuningasta jumalien edessä.

Muiden kuninkaiden haudat ulottuvat kallion sisään jopa sadan metrin syvyyteen ja on koristeltu maalauksin, joissa auringon jumala Ra matkaa tuonpuoleisen virrassa. Käymme Kuninkaiden laaksossa kolmessa haudassa. Tutankhamonin hauta ei sisälly matkan hintaan, mutta sinne pääsee lisämaksusta.

Lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä sijaitsee Deir el-Baharin temppelialue, jonka keskipiste on kuningatar Hatshepsutin vaikuttava hautajaistemppeli. Kuningatar Hatshepsutin reitti valtaan kulki kaikkia tuon ajan Egyptin käytäntöjä vastaan. Hän oli Tuthmosis II:n ensimmäinen vaimo ja kuningatar. Tuthmosis II kuoli n. 1480 eKr. Kuninkaan kuoleman jälkeen hänen pieni poikansa Tuthmosis, jonka kuningas oli saanut erään haaremineidon kanssa, nousi nimellisesti kuninkaaksi, mutta pienen Tuthmosisin energinen täti Hatshepsut kahmi muutaman vuoden kuluessa vallan itselleen. Oikeuttaakseen vallankaappauksensa Hatshepsut väitti, että jumala Amon-Re oli erään oraakkelin kautta vaatinut häntä kuninkaaksi. Hatshepsut pukeutui kuin kuningas ja piti tekopartaa (kuninkaan arvon symboli), ja Egyptin kansa hyväksyi tämän ennen kuulumattoman toiminnan.

Hatshepsut pysyi vallassa 15 vuotta, ja hänen valtakaudellaan (1473–1458 eKr.) Egyptin talous kukoisti. Hän laajensi kauppasuhteita ja rakennutti hienoja temppeleitä ja korjautti monia muita. Ajan myötä hänen siskonpoikansa kasvoi aikuiseksi ja otti käyttöön faaraon tittelinsä. Hänestä tuli suurin kaikista faaraoista, Tuthmosis III, jota kutsuttiin myöhemmin myös ”muinaisen Egyptin Napoleoniksi”. Kun Tuthmosis nousi valtaan, hän poistatti Hatshepsutin nimen temppeleiden seinästä, mikä viittaa siihen, ettei hän ollut erityisen iloinen tätinsä toiminnasta. Se tosiasia, että Hatshepsut onnistui pitämään juonittelevan ja karismaattisen nuoren miehen ambitiot hallinnassaan niin pitkään, kertoo paljon hänen persoonastaan.

Vierailtuamme länsirannalla nautimme aluksella lounaan ja matka jatkuu rauhallisesti Niiliä pitkin. Matkan varrella pysähdymme hetkeksi Esnassa, sillä edessä on sulut ja meidän tulee odottaa vuoroamme päästäksemme läpi. Jatkamme risteilyä kohti Edfua, jonne saavumme alkuillasta. Syömme illallisen ja yövymme aluksella.

Aamiaisen jälkeen käymme Horuksen temppelissä Edfussa. Temppeli on kaikista Egyptin temppeleistä parhaiten säilynyt. Sen perusti Ptolemaios III vuonna 237 eKr. ja se on omistettu haukkajumala Horukselle. Temppelin etupuolella on kaksi jättikokoista symmetristä reliefiä. Ne kuvaavat kuningasta, joka lyö hengiltä vihollisjoukon Horuksen edessä. Reliefit ja temppelin monet hieroglyfikirjoitukset ovat säilyneet erittäin hyvin, ja niiden kautta on ollut mahdollista saada käsitys muinaisen Egyptin uskonnosta ja palvontamenoista. Kaikkein kiinnostavin reliefisarja kuvaa kuinka Horus taistelee arkkivihollistaan Sethiä vastaan. Seth on ottanut virtahevon muodon. Muinaisessa Egyptissä tämä dramaattinen taistelu käytiin temppelin ulkopuolella eräänlaisena rituaalina.

Temppelivierailun jälkeen kapteeni ottaa kurssin kohti Kom Omboa. Saavumme Kom Ombon temppelille, joka sijaitsee kauniilla paikalla Niilin rannalla. Temppeliä rakennettiin 180–47 eKr., joka oli Ptolemaiosten hallitsijasuvun valtakautta Egyptissä (ensimmäinen kuningas oli Aleksanteri Suuren kenraali Ptolemaios I).

Kom Ombon temppeli on melkoisen ainutkertainen, sillä se on omistettu kahdelle jumalalle, krokotiilijumala Sobekille ja haukkakuningas Horukselle. Reliefit edustavat klassista egyptiläistä tyyliä ja kuvaavat kuninkaita, jotka uhraavat jumalille. Temppelin papit tunnettiin heidän kyvyistään parantaa sairauksia ja tulkita unia. Ihmisiä tuli hyvinkin kaukaa parannettaviksi. Temppelin sisällä on reliefi, joka esittelee sen ajan lääkärin instrumentteja. Sobekin pyhä eläin oli krokotiili, ja temppelin papeilla olikin krokotiilifarmi. Kuolleet krokotiilit palsamoitiin, ja temppelissä onkin esillä muutamia krokotiilimuumioita.

Risteily Niiliä pitkin jatkuu. Yövymme Assuanissa. Aluksella on joinakin iltoina ohjelmaa.

Nautittuamme aamiaisen aluksen seisovasta pöydästä aloitamme päivän käymällä katsomassa valtavaa Assuanin patoa, jota rakennettiin vuosina 1960–1971. Padon taakse muodostui maailman suurimpiin tekojärviin lukeutuva Nasserjärvi, joka on saanut nimensä Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin mukaan. Nasser, joka Neuvostoliiton tuella pani alulle valtavat rakennustyöt, halusi varmistaa, että Egyptissä riittää vettä jopa kolmelle sadolle vuosittain. Lisäksi padon valtavat turbiinit tuottavat sähköä koko Egyptin tarpeeseen. Jättimäinen pato sijaitsee kuusi kilometriä etelämpänä kuin ensimmäinen pato, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1899, kun Britannia piti valtaa Egyptissä. Ensimmäinen pato oli kuitenkin aivan liian pieni, ja siksi rakennettiin uusi ja isompi.

Iso pato, joka on 111 m korkea, patoaa taakseen yli 500 km pitkän, Sudaniin asti ulottuvan Nasserjärven. Näkymät padon harjalta ovat upeat!

Seuraava kohteemme on kaunis Isiksen temppeli, joka sijaitsee keskellä Niiliä. Alunperin temppeli sijaitsi Filaen saarella, mutta siirrettiin 1970-luvulla lähellä sijaitsevalle saarelle, jossa se oli paremmin turvassa Niilin vedeltä. Temppelissä palvottiin äitijumalatar Isistä. Temppeli suljettiin vasta 400-luvulla. Temppelin seinästä löytyvä viimeinen hieroglyfikirjoitus on vuodelta 394.

Lounaan nautimme aluksella. Iltapäivällä teemme leppoisan pikku kierroksen moottoriveneellä ja käymme kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa santelipuut tuoksuvat ja linnut laulavat kukkien keskellä. Illan tullen palaamme alukselle, jossa syömme illallisen ja vietämme nuubialaista iltaa.

Sinulla on vielä omaa aikaa Assuanissa ennen kuin lennämme Kairoon, jossa yövymme lentokenttähotellissa.

Illallinen hotellissa.

Tänään lennämme Helsinkiin.