Chile ja Pääsiäissaari -matka maailman laidalle

Lennämme KLM:n reittilennoilla Amsterdamin kautta Santiago de Chileen.

Saavuttuamme perille lähdemme kaupunkikierrokselle Santiago de Chileen, jossa on monia kiinnostavia nähtävyyksiä. Santiago sijaitsee laajassa laaksossa (600 m merenpinnan yläpuolella) lumipeitteisten Andien ympäröimänä. Kyse on Etelä-Amerikan viidenneksi suurimmasta kaupungista, jossa on noin 7 miljoonaa asukasta. Kaupunki perustettiin 1541 ja on siirtomaa-ajoista lähtien ollut Chilen pääkaupunki. Santiago de Chilestä on kehittynyt moderni metropoli, jolle eri aikakausien arkkitehtuuri antaa omaperäisen leiman. Kaupungissa on useita viheralueita ja puistoja, ja lähes kaikkialta voi nähdä vaikuttavan Andien vuoriston.

Kaupunkikierroksen aikana käymme sekä uudessa että vanhassa kaupunginosassa. Näemme mm. presidentinpalatsin, katedraalin sekä Plaza de Armasin, joka on kaupungin pääaukio. Vierailemme myös paikallisella torilla, Mercado centralilla, jolla myydään tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja paljon muuta. Kaupunkikierros päättyy San Cristobal -kukkulalle, jolta on upeat näkymät yli kaupungin.

Yöpyminen keskustahotellissa Santiago de Chilessä.

Tänä aamuna lennämme 3,5 tunnin päähän Punta Arenasiin, joka on Chilen eteläisimmän alueen – jota kutsutaan nimellä Magallanes y de la Antártica Chilena – tärkein kaupunki. Alue tunnetaan korkeista vuoristaan ja upeista jäätiköistään. Jatkamme matkaa bussilla Torres del Painen kansallispuistoon, jossa vietämme pari seuraavaa päivää. Puiston kasvillisuus ja eläimistö on ainutlaatuinen, ja se on epäilyksettä yksi maailman kauneimmista kansallispuistoista. Puiston korkein vuori on Cerro Paine Grande, joka ulottuu 2 884 metriin. Kauneimman titteli menee kuitenkin kolmelle majesteettiselle huipulle nimeltä Torres del Paine, joista on tullut puiston symboli. Saavumme puistoon iltapäivän päätteeksi.

Yövymme Torres del Painen kansallispuistossa.

”Paine” on intiaanien kieltä ja merkitsee sinistä. Päivän retkellä kansallispuistossa syy selviää meille nopeasti. Vuortenhuippuja peittävä lumi, järvet ja isot jäätiköt antavat valolle sinisen hohteen, mikä tekee puiston tunnelmasta erityisen kutsuvan. Ajamme läpi puiston ja saamme nauttia näkymistä vuorille. Aina välillä pysähdymme ja teemme lyhyitä kävelyitä näköalapaikoille. Yksi päivän kohokohdista on valtava Grey-jäätikkö, joka on 6 km leveä ja 30 m korkea. Jäätikkö saa alkunsa Andeilta ja päättyy Greyjärveen. Kyse on suurimmasta jäätiköstä napa-alueiden ulkopuolella. Ilmastonmuutos vaikuttaa jäätikköön ja se pienenee vuosi vuodelta, vaikka onkin yhä vaikuttava näky. Vaellamme yhdelle Greyjärven näköalapaikoista, josta avautuu näkymät järvelle, vuorille ja jäätikölle (etäisyys jäätikölle on muutama kilometri). Mikäli haluta päästä lähemmäksi jäätikköä, voit ostaa lisämaksullisen risteilyn järvellä. Lue lisää retkestä matkaohjelman jälkeen.

Vietämme koko päivän kansallispuistossa. Meillä on mukana eväät, jotka syömme matkan varrella.

Tänään teemme vaellusretken Torres del Painen kansallispuistossa. Ajamme Sarmientojärven sisäänkäynnille ja aloitamme retkemme sieltä. Järven pinta-ala on 90 km2 ja se on puiston ja koko alueen toiseksi suurin. Järvi sijaitsee upealla paikalla taustanaan lumipeitteiset vuoret. Suurella todennäköisyydellä kohtaamme lauman guanakoja, jotka pitävät meitä tarkasti silmällä. Guanakot kuuluvat kamelien heimoon, mutta niillä ei ole kyttyröitä ja ne ovat paljon pienempiä. Ne muistuttavat laamoja ja osaavat myös sylkeä, mikäli pelästyvät ja tuntevat itsensä uhatuiksi. Hyvin mahdollisesti näemme myös nanduja, jotka ovat kookkaita, lentokyvyttömiä, strutsia muistuttavia lintuja. Kävelemme kohti pohjoista ja Amargan laguunia, josta on täydelliset näkymät Torres del Paine -vuorille. Sana ”amarga” merkitsee kitkerää, ja laguuni onkin saanut nimensä sen kitkerältä maistuvan veden perusteella. Syynä kitkeryyteen on korkea suolapitoisuus, ja laguunin laidoilla näkeekin valkoisia suolakerrostumia. Tässä osassa puistoa näemme lisäksi upeita kalliomaalauksia, joita Chilen alkuperäiskansat tekivät yli 5 000 vuotta sitten.

Ajamme iltapäivällä Puntas Arenasiin, jossa yövymme.

Vietämme rauhallisen aamun hotellissa Puntas Arenasissa. Voit nauttia leppoisan aamiaisen ja jos haluat, tehdä pienen aamukävelyn kaupungilla. Puntas Arenasissa on 130 000 asukasta ja se sijaitsee Magalhãesinsalmella. Jotkin kaupungin kiinnostavimmista nähtävyyksistä sijaitsevat lähellä keskusaukiota, Plaza de Armasia. Puolilta päivin lennämme Santiago de Chileen, jossa yövymme lentokenttähotellissa, jotta lähtömme seuraavana päivänä kohti Pääsiäissaarta olisi mahdollisimman jouheva.

Lähdemme aamulennolla kohti Pääsiäissaarta. Lento yli Tyynenmeren kestää 5,5 tuntia. Pääsiäissaari on Polynesian kolmion eteläisin kärki. Maantieteellisesti Polynesia on kolmio, jonka kulmat ovat Havaiji, Uusi-Seelanti ja Pääsiäissaari. Keskellä sijaitsee Tahiti ja lännessä Samoa. Pääsiäissaari tunnetaan parhaiten 887 monumentaalisesta patsaasta, joita kutsutaan myös nimellä ”moai” ja jotka pystytti rapanui-kansa. Vuonna 1995 saari pääsi Unescon maailmanperintökohteeksi. Suurin osa saaresta kuuluu suojeltuun kansallispuistoon (Rapa Nuin kansallispuisto). Arvellaan, että polynesialaiset asettuivat Pääsiäissaarelle vuosien 500 ja 1100 välisenä aikana ja perustivat hyvin toimivan ja työteliään kulttuurin. Saari alkoi kärsiä kasvavasta asukasmäärästä, metsiä kaadettiin ja luonnonvarat ehtyivät. Kun eurooppalaiset saapuivat 1722, saarella asui enää 2 000–3 0000 asukasta – huippuvuosina asukasluku oli lähes 15 000. Monet asukkaat kuolivat eurooppalaisiin sairauksiin, ja 1860-luvulla iso joukko kuljetettiin Peruun orjiksi. Seurauksena oli, että vuonna 1877 saaren asukasluku oli enää 111. Pääsiäissaari on yksi kauimpana sijaitsevista asutetuista saarista koko maailmassa. Nykyään asukkaita on noin 6 000, joista noin 60 % on alkuperäisen rapanui-kansan jälkeläisiä.

Yöpyminen Pääsiäissaarella.

Tänään keskitymme saaren pohjois- ja kaakkoisosiin. Aloitamme Ahu Akahangasta, jossa tapaamme ensi kertaa saaren kookkaat, mystiset kivikasvot. Automaattisesti tulee kysyttyä itseltään samat kysymykset, joita tutkijat ovat vuosien ajan pohtineet: Miksi kasvot on tehty? Miten tonnien painoiset kivet on saatu kuljetettua kivilouhoksesta niiden nykyisille paikoille? Ketä kasvot luoneet ihmiset olivat? Mistä he tulivat? Sukellamme syvälle kysymyksiin ja teorioihin, joita on kehitetty saaren ja myyttisten patsaiden ympärille. Saaren monet moai-patsaat löytyivät makaamasta kasvot maahan päin, kun arkeologit ja tutkijat – norjalaisen Thor Heyerdahlin johdolla – tekivät tutkimuksiaan saarella 1950-luvun puolivälistä lähtien. Ensi silmäyksellä monet moai-patsaista näyttävät samannäköisiltä, mutta todellisuudessa vain harvat ovat täysin identtisiä vaikka patsaat onkin valmistettu samaa kaavaa käyttäen: pitkulaiset, suorakaiteen muotoiset kasvot, pitkä suora nenä, matala otsa, syvällä sijaitsevat silmät ja pieni, kapeahuulinen suu. Korkeutta patsailla on 2–10 m, keskimääräinen korkeus on 6 m. Laajalle levinneen teorian mukaan patsaat symboloivat kuolleita päälliköitä ja jumalia.

Ahu Akahangassa näemme kaadettuja moai-patsaita, ja väitetään, että patsaat kaadettiin kahden ryhmän – niin kutsuttujen pitkäkorvien ja lyhytkorvien – pitkään jatkuneen konfliktin kulminoituessa. Pitkäkorvat olivat kuningas Hotu Motuan jälkeläisiä. Kuningas oli legendan mukaan ensimmäinen saarelle noin vuonna 500 kansansa kanssa asettunut hallitsija. Lyhytkorvat olisivat saapuneet tarun mukaan hieman myöhemmin. Näemme Ahu Akahangassa myös muinaisen asumuksen rauniot sekä kuningas Hotu Matuan haudan. Seuraavaksi ajamme Ahu Tongarikiin, saaren suurimmalle ahu-korokkeelle. Entisöity koroke on 200 m pitkä ja sillä seisoo 15 moai-patsasta. Näky on todella vaikuttava. Seuraava kohteemme on Rano Rarakun tulivuori. Tulivuoren kraatterin kupeessa on kivilouhos, josta metrien mittaiset moai-patsaat louhittiin, suoraan tuliperäisestä kivestä. Patsaat kuljetettiin kilometrien päähän lopulliselle paikalleen. Louhoksessa on yhä lähes 400 keskeneräistä moai-patsasta, joista osa on hajonnut suhteellisen huokoista laavakiveä työstettäessä. Syömme lounaspaketit tulivuorella käynnin jälkeen.

Ylempänä saaren pohjoisrannikolla seisoo kymmenmetrinen moai-patsas Ahu Te Pito Te Kura. Kyse on korkeimmasta moai-patsaasta, joka on koskaan siirretty Rano Rarakun lähistöllä sijaitsevasta louhoksesta ahu-korokkeelle. Patsaan pitkä nimi on peräisin kiveltä, jonka itse kuningas Hotu Motua legendan mukaan toi mukanaan Pääsiäissaarelle. Kiveä kutsutaan nimellä Te Pito Te Henua, joka tarkoittaa ”valon napaa” ja symboloi ”maailman napaa”, joksi polynesialaiset kutsuivat uutta kotisaartaan. Päivän viimeinen etappi ajetaan pitkin Anakenan rantaa, joka sijaitsee saaren pohjoisimmassa osassa. Kaunis merenlahti valkohiekkaisine rantoineen ja palmuineen on täydellinen paikka mukavalla lounaalle ulkoilmassa. Nauttiessamme piknikkieväistämme voimme ihailla Tyyntämerta ja yhtä saaren parhaiten entisöidyistä ahu-korokkeista, Ahu Naunauta, joka tunnetaan moai-patsaille tyypillisestä punaisesta päähineestä nimeltä pukao. Tarinan mukaan kuningas Hotu Motua astui maihin juuri täällä, Anakenan rannalla.

Yöpyminen Pääsiäissaarella.

Teemme retken Rapa Nuin kansallispuistoon saaren eteläosassa. Täällä sijaitsee sammunut tulivuori Rano Kao, jonka syvä ja mystinen kraatterijärvi on halkaisijaltaan 1600 m ja joka on yksi saaren suurimmista vesivarastoista. Ihasteltuamme tulivuorta ja kauniita maisemia käymme Orongon rituaalipaikalla, joka sijaitsee 400 m korkean kalliojyrkänteen huipulla – toisella puolella uhkaa pudotus kraatteriin ja toisella puolella mereen. Ylhäältä on upeat näkymät yli koko Rapa Nuin kansallispuiston ja asumattomien Motu Nuin, Motu Itin ja Motu Kao Kaon saarien. Orongo toimi vuosisatojen ajan seremoniakeskuksena niin kutsutussa lintumieskultissa: Joukosta valitut sankarilliset miehet uivat asumattomille saarille etsimään vuoden ensimmäistä nokitiiran munaa. Se onnekas, joka löysi munan, sai kutsumanimen ”makemake”, joka mytologian mukaan oli korkein jumala ja maan, auringon, kuun, tähtien ja ihmisten luoja. Munan löytäminen antoi henkilölle erityisaseman koko loppuvuodeksi – kunnes nimettiin seuraava ”makemake”. Lintumieskultin viimeiset seremoniat järjestettiin täällä 1866–1867. Paikan tärkeästä rituaalisesta merkityksestä kertovat lukuisat lintumieskulttia kuvaavat kalliopiirrokset Orongon ympäristössä. Palaamme Hanga Roaan, jossa loppupäivä ja ilta on omaa aikaa. Suosittelemme käymään kaupungin antropologisessa museossa tai paikallisessa kirkossa, joka tunnetaan kauniista puukaiverruksista.

Yöpyminen Pääsiäissaarella.