Albatrosin suuri Niilin risteily

Lennämme Kairoon Kööpenhaminan kautta. Tapaamme perillä paikallisen yhteistyökumppanimme edustajan, joka huolehtii viisumistamme ja siitä, että pääsemme passintarkastuksesta sujuvasti läpi ja edelleen lennollemme Assuaniin. Laskeudumme Assuaniin myöhään illalla ja nousemme jokiristeilyalukseemme Nile Monarchiin, joka kuuluu Jaz Cruises -varustamolle. Alus on kotimme seuraavien lähes 14 päivän ajan. Syömme kevyen yöpalan pian alukselle saavuttuamme.

Nautittuamme aamiaisen aluksen seisovasta pöydästä aloitamme päivän käymällä katsomassa valtavaa Assuanin patoa, jota rakennettiin vuosina 1960–1971. Padon taakse muodostui maailman suurimpiin tekojärviin lukeutuva Nasserjärvi, joka on saanut nimensä Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin mukaan. Nasser, joka Neuvostoliiton tuella pani alulle valtavat rakennustyöt, halusi varmistaa, että Egyptissä riittää vettä jopa kolmelle sadolle vuosittain. Lisäksi padon valtavat turbiinit tuottavat sähköä koko Egyptin tarpeeseen. Jättimäinen pato sijaitsee kuusi kilometriä etelämpänä kuin ensimmäinen pato, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1899, kun Britannia piti valtaa Egyptissä. Ensimmäinen pato oli kuitenkin aivan liian pieni, ja siksi rakennettiin uusi ja isompi.

Iso pato, joka on 111 m korkea, patoaa taakseen yli 500 km pitkän, Sudaniin asti ulottuvan Nasserjärven. Näkymät padon harjalta ovat upeat!

Seuraava kohteemme on kaunis Isiksen temppeli, joka sijaitsee keskellä Niiliä. Alunperin temppeli sijaitsi Filaen saarella, mutta siirrettiin 1970-luvulla lähellä sijaitsevalle saarelle, jossa se oli paremmin turvassa Niilin vedeltä. Temppelissä palvottiin äitijumalatar Isistä. Temppeli suljettiin vasta 400-luvulla. Temppelin seinästä löytyvä viimeinen hieroglyfikirjoitus on vuodelta 394.

Lounaan nautimme aluksella. Iltapäivällä teemme leppoisan pikku kierroksen moottoriveneellä ja käymme kasvitieteellisessä puutarhassa.

Syömme illallisen aluksella ja vietämme nuubialaista iltaa.

Tänään on mahdollista osallistua lisämaksulliselle retkelle Abu Simbelin temppeliin eteläisessä Egyptissä. Nousemme melko varhain käydäksemme kahdessa muinaisen Egyptin vaikuttavimpiin kuuluvassa temppelissä: Abu Simbelin ja Hathorin temppelissä. Ajamme etelään nuubialaisen aavikon läpi. Matka kestää n. 3,5 tuntia. Perillä meitä odottaa uskomaton näky: Abu Simbelin temppeli, jonka rakennutti Ramses II ja pienempi Hathorin temppeli noin vuodelta 1270 eaa. Nuo kaksi temppeliä, jotka louhittiin alunperin kallioon, sijaitsevat lähellä Niiliä. Erityisen vaikuttavia ovat neljä Ramsesta esittävää patsasta, jotka ulottuvat n. 20 metrin korkeuteen. Ison temppelin oli määrä kuvastaa faaraon valtaa ja mahtia nuubialaisille ja etelän kansoille. Kaksi kertaa vuodessa, 22. helmikuuta ja 22. lokakuuta, auringon säteet osuvat aamunkoitteessa suoraan temppelin kaikkein pyhimpään ja 60 m:n syvyyteen. Pieni Hathorin temppeli on omistettu rakkauden jumalattarelle Hathorille ja kuningatar Nefertarille. Molemmat temppelit olisivat nykyään veden alla Nasserjärven pohjassa, ellei niitä olisi siirretty paljon korkeammalle ja asetettu uudelleen samalle etäisyydelle toisistaan ja täsmälleen samaan asentoon kuin alunperin.

Käytyämme katsomassa kahta temppeliä ajamme takaisin Assuaniin ja syömme myöhäisen lounaan aluksella samalla, kun kapteeni ottaa kurssin kohti Kom Omboa.

Jos et halua lähteä lisämaksulliselle retkelle Abu Simbeliin, aamupäivä on omaa aikaa. Voit viettää sen aluksella tai Assuanissa.

Saavumme Kom Ombon temppelille, joka sijaitsee kauniilla paikalla Niilin rannalla.
Temppeliä rakennettiin 180–47 eKr., joka oli Ptolemaiosten hallitsijasuvun valtakautta Egyptissä (ensimmäinen kuningas oli Aleksanteri Suuren kenraali Ptolemaios I).

Kom Ombon temppeli on omistettu kahdelle jumalalle, krokotiilijumala Sobekille ja haukkakuningas Horukselle. Reliefit edustavat klassista egyptiläistä tyyliä ja kuvaavat kuninkaita, jotka uhraavat jumalille. Temppelin papit tunnettiin heidän kyvyistään parantaa sairauksia ja tulkita unia. Ihmisiä tuli hyvinkin kaukaa parannettaviksi. Temppelin sisällä on reliefi, joka esittelee sen ajan lääkärin instrumentteja. Sobekin pyhä eläin oli krokotiili, ja temppelin papeilla olikin krokotiilifarmi. Kuolleet krokotiilit palsamoitiin, ja temppelissä onkin esillä muutamia krokotiilimuumioita.

Temppelivierailun jälkeen matka jatkuu kohti pohjoista Edfun kaupunkiin, jossa olemme ankkurissa yön yli. Joinakin iltoina aluksella on ohjelmaa.

Aamiaisen jälkeen käymme Horuksen temppelissä Edfussa. Temppeli on kaikista Egyptin temppeleistä parhaiten säilynyt. Sen perusti Ptolemaios III vuonna 237 eKr. ja se on omistettu haukkajumala Horukselle. Temppelin etupuolella on kaksi jättikokoista symmetristä reliefiä. Ne kuvaavat kuningasta, joka lyö hengiltä vihollisjoukon Horuksen edessä. Reliefit ja temppelin monet hieroglyfikirjoitukset ovat säilyneet erittäin hyvin, ja niiden kautta on ollut mahdollista saada käsitys muinaisen Egyptin uskonnosta ja palvontamenoista. Kaikkein kiinnostavin reliefisarja kuvaa kuinka Horus taistelee arkkivihollistaan Sethiä vastaan. Seth on ottanut virtahevon muodon. Muinaisessa Egyptissä tämä dramaattinen taistelu käytiin temppelin ulkopuolella eräänlaisena rituaalina.

Risteily Niilillä jatkuu temppelivierailun jälkeen. Matkan varrella pysähdymme hetkeksi Esnassa, sillä edessä on sulut ja meidän tulee odottaa vuoroamme päästäksemme läpi. Jatkamme risteilyä kohti Luxoria, jonne saavumme illalla. Alus seisoo laiturissa kaupungin ulkopuolella.

Alue Luxorin ympärillä on yksi tärkeimpiä arkeologisia alueita koko maailmassa. Voi sanoa, että Luxorin alueella on yhtä tärkeä merkitys egyptiläiselle kulttuurille kuin Ateenalla kreikkalaiselle ja Roomalla roomalaiselle. Luxor, joka sijaitsee Niilin itärannalla, on pieni provinssikaupunki. Ennen kaupungin nimi oli Niut ja se oli uuden valtakunnan uskonnollinen pääkaupunki Egyptin kukoistuskaudella 1550–1070 eKr.

Syömme aamiaisen aluksella ja ajamme sitten Niilin länsirannalle, jossa sijaitsee Kuninkaiden laakso ja 65 hautaa yllä mainitulta ajanjaksolta. Ajamme läpi viljellyn alueen aavikon reunalle ja saavumme pitkin kiemuraista tietä Kuninkaiden laaksoon. Varhaisempien pyramidihautojen sijaan täällä on kalliohautoja. Vaikka haudat olivat piilossa, ne kaikki on yhtä lukuun ottamatta ryöstetty. Tutankhamonin pieni hauta on ainoa poikkeus. Seinällä kuvataan kuninkaan hautajaiskulkuetta ja kuningasta jumalien edessä.

Muiden kuninkaiden haudat ulottuvat kallion sisään jopa sadan metrin syvyyteen ja on koristeltu maalauksin, joissa auringon jumala Ra matkaa tuonpuoleisen virrassa. Käymme Kuninkaiden laaksossa kolmessa haudassa. Tutankhamonin hauta ei sisälly matkan hintaan, mutta sinne pääsee lisämaksusta.

Lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä sijaitsee Deir el-Baharin temppelialue, jonka keskipiste on kuningatar Hatshepsutin vaikuttava hautajaistemppeli. Kuningatar Hatshepsutin reitti valtaan kulki kaikkia tuon ajan Egyptin käytäntöjä vastaan. Hän oli Tuthmosis II:n ensimmäinen vaimo ja kuningatar. Tuthmosis II kuoli n. 1480 eKr. Kuninkaan kuoleman jälkeen hänen pieni poikansa Tuthmosis, jonka kuningas oli saanut erään haaremineidon kanssa, nousi nimellisesti kuninkaaksi, mutta pienen Tuthmosisin energinen täti Hatshepsut kahmi muutaman vuoden kuluessa vallan itselleen. Oikeuttaakseen vallankaappauksensa Hatshepsut väitti, että jumala Amon-Re oli erään oraakkelin kautta vaatinut häntä kuninkaaksi. Hatshepsut pukeutui kuin kuningas ja piti tekopartaa (kuninkaan arvon symboli), ja Egyptin kansa hyväksyi tämän ennen kuulumattoman toiminnan.

Hatshepsut pysyi vallassa 15 vuotta, ja hänen valtakaudellaan (1473–1458 eKr.) Egyptin talous kukoisti. Hän laajensi kauppasuhteita ja rakennutti hienoja temppeleitä ja korjautti monia muita. Ajan myötä hänen siskonpoikansa kasvoi aikuiseksi ja otti käyttöön faaraon tittelinsä. Hänestä tuli suurin kaikista faaraoista, Tuthmosis III, jota kutsuttiin myöhemmin myös ”muinaisen Egyptin Napoleoniksi”. Kun Tuthmosis nousi valtaan, hän poistatti Hatshepsutin nimen temppeleiden seinästä, mikä viittaa siihen, ettei hän ollut erityisen iloinen tätinsä toiminnasta. Se tosiasia, että Hatshepsut onnistui pitämään juonittelevan ja karismaattisen nuoren miehen ambitiot hallinnassaan niin pitkään, kertoo paljon hänen persoonastaan.

Vierailtuamme länsirannalla nautimme aluksella lounaan. Sen jälkeen voimme viettää rennon iltapäivän aluksella. Mikäli joku haluaa mieluummin tutustua Luxorin kaupunkiin, matkanjohtaja auttaa järjestelyissä.

Tänään käymme katsomassa kahta suurta temppeliä Niilin itärannalla. Aloitamme Luxorin temppelistä, jonka rakennutti Tutankhamonin isoisä Amenhotep III noin 1380 eKr. Ramses II laajensi temppeliä hieman lisäten siihen etupihan. Temppeli on hyvin harmoninen ja kaunis. Kerrotaan, että kun Napoleonin sotilaat näkivät marssillaan temppelin, he pysähtyivät kuin käskystä ja taputtivat!

Temppelin kiinnostavin reliefi on lähes 100 m pitkä friisi, joka kuvaa Tutankhamonia juhlimassa vuosittaista Opet-juhlaa, jossa Karnakin Amon-Re vierailee Luxorin temppelissä. Temppeli on yhä käytössä; etupihalla on moskeija, josta lähtee vuosittainen kulkue temppelin ympäri, ihan kuin muinaisina aikoina.

Kävelemme jonkin matkaa pitkin 2,7 km pitkää ”sfinksikatua”, jota reunustaa yli 600 sfinksiä ja joka kerran yhdisti Luxorin temppelin Karnakin temppeliin. Katu avattiin virallisesti vuoden 2021 lopussa ja on vaikuttava näky.

Luxorin temppelin jälkeen suuntaamme Karnakin temppelille, joka on maailman suurin temppelikompleksi. Arkeologit ovat työskennelleet täällä yli 150 vuoden ajan ja rakentaneet uudelleen monia romahtaneita raunioita – työtä riittää toki vielä vuosiksi eteenpäin. Temppelin historia ulottuu yli 2 000 vuoden päähän. Temppelialueen laajuus on noin 500 x 500 metriä, aluetta ympäröi vahva muuri. Muinoin temppeliin saavuttiin vesitse: ranskalaiset arkeologit ovat kaivaneet esiin laiturin. Temppelin monista kiinnostavista yksityiskohdista mainittakoon iso pylväshalli, jonka pylväät ulottuvat 20 metrin korkeuteen, Hatshepsutin kappelit, kaksi isoa obeliskia temppelin keskellä sekä niin kutsuttu kasvitieteellinen kammio eläimiä ja kasveja kuvaavine reliefeineen, jotka Tuthmosis III toi temppeliin monilta sotaretkiltään Syyriaan.

Mielenkiintoisten temppelivierailujen jälkeen on lounasaika. Nautimme lounaan jälleen aluksella samalla, kun alus lipuu kohti päivän määränpäätä, Qenaa.

Hieman modernin Qenan kaupungin ulkopuolella sijaitsee erityisen kiinnostava ja hyvin säilynyt temppelialue. Hathorin temppeli, joka on rakennettu 100-luvulla eaa., tunnetaan siitä, että sen seinillä on kuvattu kaunista kuningatar Kleopatraa yhdessä poikansa Caesarionin kanssa. Caesarionin isä oli kuuluisa Caesar, tuon ajan mahtavin mies. Myös Rooman keisarit on sittemmin kuvattu temppelin seinillä. Heidät esitetään oikeina Egyptin kuninkaina, joilla on egyptiläiset kruunut ja nimet kartussimerkeissä. Tällä tavoin he ajattelivat saavansa Egyptin kansan hyväksynnän. Hathorin temppelin katto on puhdistettu vuosisatojen aikana sinne tarttuneesta noesta. Noen alta paljastui uskomattomia ja värikkäitä reliefejä, jotka ovat nyt täysin esillä. Temppeli on myös tärkeä tiedonlähde egyptiläisten uskonnon ymmärtämiseksi.

Syödessämme lounasta aluksella kuljemme jälleen yhden sulun läpi, mikä on aina elämys. Myöhemmin matkaamme rautatiesillan ali Nag Hammadissa, jossa vietämme yön laiturissa.

Lähdemme liikkeelle varhain aamulla ja suuntaamme hitaasti kohti pohjoista. Vietämme rauhallisen aamun aluksella. Aamupäivällä nousemme laivasta ja ajamme Abydosin pyhälle alueelle. Tänne haudattiin ensimmäiset faaraot noin 3000 eaa. Osirikselle ja kuolleille faaraoille pystytettiin alueelle myöhemmin tärkeitä temppeleitä. Käymme varsin hyvin säilyneessä temppelissä, jonka rakentamisen pani alulle Seti I (Ramses II:n isä) noin 1300 eaa. Temppelin rakennutti valmiiksi Ramses. Temppelin seiniä koristavat Egyptin hienoimpiin kuuluvat reliefit. Abydosin uskonnollinen merkitys oli muinaisessa Egyptissä valtava. Egyptiläiset väittivät, että Osiris-jumalan pää oli haudattu tänne. Tästä syystä jokaisen tuli tehdä elämässään vähintään yksi pyhiinvaellus Abydosiin.

Läheisessä autiomaassa on nähtävissä ensimmäisten kuninkaiden hautapaikkojen rauniot.

Abydosista meillä on lyhyt laivamatka Sohagiin, jossa vietämme yön laiturissa.

Jatkamme risteilyä pohjoiseen. Vietämme koko päivän aluksella, joten tänään on hyvin aikaa paneutua kirjaan tai sulatella alkumatkan elämyksiä. Määränpäämme tänään on Amarna. Kuljemme matkalla Asyutin suluista. Iltapäivän päätteeksi saavumme Amarnaan.

Varhain aamulla lähdemme retkelle tutustumaan matkan ehdottomaan kohokohtaan, Amarnan raunioihin. Siellä sijaitsi kerettiläiskuningas Akhenatonin pääkaupunki. Alunperin kuninkaan nimi oli Amenhotep – hän oli neljäs samanniminen – mutta historia tuntee hänet kerettiläiskuningas Akhenatonina. Hän hallitsi 17 turbulenttia vuotta (1353–1335 eaa.). Tarina kuninkaan vähemmän mairittelevan nimen takana on seuraava: Egyptiläiset uskoivat useisiin jumaliin, joista luojajumala Amon oli tärkein. Ajan myötä muodostui mahtava ja vaikutusvaltainen papisto, joka keskittyi Amonin ympärille. Heikentääkseen Amon-papiston kasvavaa mahtia Akhenaton esitteli uskonnon, jonka ainoa jumala oli auringonjumala Aton. Vain viidessä vuodessa Akhenaton onnistui rakentamaan kannattajiensa kanssa kaupungin, josta tuli Egyptin uusi pääkaupunki. Kaupunki, jota kuningas kutsui nimellä Akhetaton, ”Atonin horisontti”, rakennettiin Niilin itärannalle. Nykyään paikka tunnetaan nimellä Amarna. Kuningas muutti samalla nimensä Akhenatoniksi, joka tarkoittaa ”Häntä, joka on hyvä Atonille”. Kuningas itse sekä hänen vaimonsa Nefertiti olivat ainoita, jotka saattoivat rukoilla suoraan Atonia, kansan tuli rukoilla kuninkaan ja kuningattaren kautta. Jo Akhenatonin seuraajan Smenkhkaren aikana palattiin takaisin Amon-kulttiin. Kun Akhenatonin poika Tutankhamon nousi valtaa vuonna 1333 eaa., Amon ja vanhat jumalat oli palautettu entisille paikoilleen.

Aloitamme käymällä ns. pohjoishaudoilla, jotka Akhenatonin virkamiehet olivat saaneet kaivertaa kallioihin. Seinät on puhdistettu ja valaistu kunnolla, joten Akhenatonia ja Nefertitiä esittävät reliefit pääsevät oikeuksiinsa. Seuraavaksi suuntaamme kaupungin keskustaan ja näemme kuninkaan ison palatsin rauniot sekä ison ja pienen Atonin temppelin. Näistä rakennuksista ei ole paljoakaan jäljellä, lähinnä perustuksia, mutta on silti hieno elämys kulkea täällä, missä Aton-kulttia muinoin juhlistettiin. Akhenatonin pääkaupungin elinkaari oli lyhyt. Kuninkaan kuoleman jälkeen kaupunki hylättiin ja sen isot temppelit purettiin. Akhenatonin kaupungin rauniot löydettiin vasta 1800-luvun lopulla. Entisestä kaupungin ulkoministeriöstä löydettiin lähes 400 savitaulua. Hieroglyfikirjoitus antaa erittäin elävän kuvan Egyptin suhteista Levantin valtioihin 1300-luvun puolivälissä eaa. Alueella on ollut piilossa monia kauniita taideaarteita, kuten kuningatar Nefertitin rintakuva, jota voi nykyään ihastella museossa Berliinissä.

Amarna-kauden suosio nykyihmisten keskuudessa johtuu erityisesti kahdesta syystä: erittäin kauniista Aton-hymnistä, jonka kuningas itse kirjoitti, sekä ainutlaatuisesta taiteesta. Alunperin Amarnan taide oli rumaa, lähes groteskia, mutta myöhäisessä vaiheessa se muuttui luonnollisemmaksi.

Seuraava kohteemme on Tuna el-Gebel Niilin länsirannalla. Käymme upealla hautapaikalla, joka koostuu valtavasta verkostosta katakombeja, jotka on rakennettu lähinnä pyhien eläinten muumioita varten. Laskeudumme katakombeihin, joissa näemme mm. muumioituneita iibiksiä ja paviaaneja. Pyhillä eläimillä oli tärkeä rooli Egyptin uskonnossa, sillä jumalten sielu, ba, saattoi asua niissä ja siten ne pystyisivät kommunikoimaan jumalten kanssa. Viimeinen kohteemme ennen kuin palaamme alukselle sijaitsee Ashmuneinissa. Kyse on muinaisesta Hermopoliksesta, jossa sijaitsee viisauden jumalan Thotin temppelin rauniot.

Palattuamme alukselle syömme kaivatun lounaan ja jatkamme matkaa Niiliä pitkin Minyaan, jota egyptiläiset kutsuvat ”Ylä-Egyptin morsiameksi”. Siellä vietämme yön laiturissa.

Tänään käymme mielenkiintoisella hauta-alueella Keski-Egyptissä. Ajamme jokirannasta n. 25 km Beni Hassaniin, joka sijaitsee Niilin itärannalla. Siellä on kookkaita yksityishautoja Keskivaltakunnan kaudelta (n. 1800 eaa.), joka oli melkoisen rauhatonta aikaa Egyptin historiassa. Se käy ilmi muutamien hautojen ainutlaatuisista koristeluista, joissa kuvataan taisteluita ja piirityksiä. Tällaisia kuvauksia on harvoin yksityishaudoissa. Hautoja on alueella yhteensä 39, joista neljä on auki yleisölle. Kyse on haudoista, jotka kuuluvat kuvernööreille Amenemhet, Khnumhotep II, Baqet III ja Khety.

Haudoilta on hienot näkymät Niilille. Huomaamme, kuinka kapea viljelty alue Niilin rannoilla todella onkaan. Vaikka Egyptin asukasluku on nykyään (2023) n. 11,2 miljoonaa, maanviljelysalueen koko on vain n. 3,5 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa n. 3,5 % Egyptin pinta-alasta. Maata viljellään pääasiassa Niilinlaaksossa ja suistoalueella Kairon pohjoispuolella.

Loppupäivän vietämme aluksella sen lipuessa hitaasti kohti pohjoista ja Beni Suefia, jonne saavumme päivän päätteeksi.

Aamulla aloitamme matkan kohti Kairoa, Afrikan suurinta kaupunkia, jonka asukasluku on n. 20 miljoonaa. Päivän aikana voit nauttia näkymistä vehreille rannoille ja katsella pienten kylien elämää alukselta käsin. Paikalliset pesevät pyykkiä jokirannassa ja kalastajat nostavat päivän saaliin joesta. Voit myös virkistäytyä altaassa tai nauttia hyvästä kirjasta aurinkokannella. Syömme lounaan matkan varrella ja saavumme Kairoon päivän päätteeksi.

Tänään ohjelmassa on Egyptin varauksetta merkittävin tunnusmerkki: Gizan pyramidit. Kolme majesteettista pyramidia tekevät vaikutuksen: ne ovat kooltaan valtavia ja uskomattoman hienoja esimerkkejä mestarillisesta insinööritaidosta. Pyramidit ovat jo kauan kuuluneet Unescon maailmanperintökohteisiin. Noin 2550 eKr. valmistunut Kheopsin pyramidi on ainoa antiikin ajan seitsemästä ihmeestä, joka on yhä vahingoittumaton. Näemme tietysti myös ison ja tarunhohtoisen sfinksin, joka vartioi pyramideja.

Pyramidien jälkeen palaamme alukselle, jossa syömme lounaan.

Iltapäivä on varattu omille seikkailuille. Matkanjohtaja järjestää kiinnostuneille kevyen kävelyretken lähitienoolla, jossa saamme tilaisuuden katsoa lähemmin mukavia pieniä putiikkeja, ravintoloita ja perinteisiä kahviloita, joiden listalla on arabialaista kahvia ja vesipiippuja. Shisha on tärkeä osa kulttuuria monissa arabimaissa.

Aluksella nautitun aamiaisen jälkeen suuntaamme egyptiläiseen museoon*. Museossa on maailman hienoin kokoelma egyptiläistä esineistöä 3 000 vuotta kestäneeltä faaraoiden kaudelta. Yksi kohokohdista on Tutankhamonin haudasta löytynyt esineistö, joka kaivettiin esiin Kuninkaiden laaksosta 1922. Näemme mm. kuuluisan kultanaamion, joka painaa 10,2 kg. Esittääkö naamio nuoren faaraon kasvoja? Niin uskottiin aiemmin. Nykyään tutkijat ovat sitä mieltä, että kultanaamio esittää aikaisempaa faaraota, Nefertitiä, joka toimi faaraona Akhenatonin valtakauden lopussa. Teoria herättää yhä keskustelua tiedeyhteisössä.

*Emme tiedä, mitä museossa on vierailuhetkellä esillä, sillä uuden egyptiläisen museon tulisi avautua Gizassa vuoden 2023 lopulla. Kirjoitushetkellä ei ollut tiedossa, milloin pysyvä näyttely siirtyy uuteen museoon. Mikäli uusi museo on jo auki, käymme siellä.

Käymme myös sitadellissa, linnoituksessa, joka keskiajalla vartioi Kairoa. Sitten palaamme alukselle.

Meillä on iltapäivällä pari tuntia aikaa pakata ja nauttia viimeisistä hetkistä jokilaivalla. Sitten syömme läksiäisillallisen aluksella. Sen jälkeen on tullut aika hyvästellä alus ja sen miehistö.

Myöhään illalla suuntaamme lentokentälle ja lähdemme paluulennolle Helsinkiin.

Laskeudumme Helsinkiin mukanamme valtavasti muistoja Egyptistä.