Albatrosin luksusristeily Egyptissä

Lennämme Frankfurtin kautta Kairoon, josta lennämme edelleen Assuaniin. Illalla nousemme viiden tähden luksusaluksen Mövenpick M/S Darakumin kyytiin.

M/S Darakum on yksi Niilin parhaista risteilijöistä. Erittäin mukavat hyttimme vastaavat sveitsiläisten korkeita hotellistandardeja.

Saavumme Assuaniin iltapäivän päätteeksi ja syömme illallisen risteilyaluksella.

Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan valtavaan Assuanin patoon, jota rakennettiin 1960–1971. Padon taakse muodostui maailman suurimpiin tekojärviin lukeutuva Nasserjärvi, joka on saanut nimensä Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin mukaan. Nasser, joka Neuvostoliiton tuella pani alulle valtavat rakennustyöt, halusi varmistaa, että Egyptissä riittää vettä jopa kolmelle sadolle vuosittain. Lisäksi padon valtavat turbiinit tuottavat sähköä koko Egyptin tarpeeseen. Jättimäinen pato sijaitsee kuusi kilometriä etelämpänä kuin ensimmäinen pato, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1899, kun Britannia piti valtaa Egyptissä. Ensimmäinen pato oli kuitenkin aivan liian pieni, ja siksi rakennettiin uusi ja isompi.

Iso pato, joka on 111 m korkea, patoaa taakseen yli 500 km pitkän, Sudaniin asti ulottuvan Nasserjärven. Näkymät padon harjalta ovat upeat!

Seuraava kohteemme on kaunis Isiksen temppeli, joka sijaitsee keskellä Niiliä. Alunperin temppeli sijaitsi Filaen saarella, mutta siirrettiin 1970-luvulla lähellä sijaitsevalle saarelle, jossa se oli paremmin turvassa Niilin vedeltä. Temppelissä palvottiin äitijumalatar Isistä. Temppeli suljettiin vasta 400-luvulla. Temppelin seinästä löytyvä viimeinen hieroglyfikirjoitus on vuodelta 394.

Lounaan jälkeen käymme Assuanin vaikuttavassa Nuubialaisessa museossa. Kokoelmiin kuuluu faaraoiden ja virkamiesten patsaita, jotka on löydetty Nuubiasta, sekä monumentteja koptilaiselta ja islamilaiselta kaudelta. Museo esittelee myös nuubialaista kulttuuria ja tapoja aina 1960-luvulle saakka, jolloin monien täytyi muuttaa muualle talojen jäädessä veden alle, mikä oli seurausta Assuanin padon rakentamisesta.

Palattuamme risteilyalukselle tapaamme tervetulojuoman äärellä ennen illallista.

Aluksella on joka ilta viihdetarjontaa. Ravintolassa tarjottavan illallisen inspiraationa toimivat paikat, joissa käymme. Tarjolla on siis kulloisellekin alueelle tyypillisiä ruokia. Yhtenä päivänä aluksen kannella grillataan.

Tänään on melko aikainen herätys, sillä ajamme etelään läpi nuubialaisen autiomaan vieraillaksemme kahdessa muinaisen Egyptin vaikuttavimmassa temppelissä. Ajomatka on noin 3,5 tuntia, ja perillä odottaa mahtava näky. Kyse on Ramses II:n temppelistä Abu Simbelissä sekä Hathorin temppelistä noin vuodelta 1270 eKr. Kaksi temppeliä, jotka oli alunperin hakattu kallioon, sijaitsevat lähellä Niiliä. Erityisen vaikuttavia ovat neljä Ramsesia esittävää patsasta: ne kohoavat 20 metrin korkeuteen. Iso temppeli esittelee faaraon rikkautta ja valtaa nuubialaisten ja eteläisten kansojen hallitsijana. Kaksi kertaa vuodessa, 22. helmikuuta ja 22. lokakuuta, auringon säteet osuvat aamun sarastaessa suoraan temppelin kaikkein pyhimpään. Pieni Hathorin temppeli on omistettu rakkauden jumalattarelle Hathorille ja kuningatar Nefertarille.

Molemmat temppelit sijaitsisivat nykyään Nasserjärven vesimassojen alla, ellei niitä olisi siirretty ylemmäs. Temppelit on sijoitettu samalle etäisyydelle toisistaan ja samoin päin suhteessa toisiinsa kuin aikaisemmin.

Temppelivierailun jälkeen palaamme Assuaniin, syömme lounaan, ja alus ottaa kurssin kohti Kom Omboa.

Pysähdymme Kom Ombon temppelillä. Temppeliä rakennettiin 180–47 eKr., joka oli Ptolemaiosten hallitsijasuvun valtakautta Egyptissä (ensimmäinen kuningas oli Aleksanteri Suuren kenraali Ptolemaios I). Kom Ombo sijaitsee kauniilla paikalla Niilin rannalla. Kom Ombon temppeli on melkoisen ainutlaatuinen, sillä se on omistettu kahdelle jumalalle, krokotiilijumala Sobekille ja haukkakuningas Horukselle. Reliefit edustavat klassista egyptiläistä tyyliä ja kuvaavat kuninkaita, jotka uhraavat jumalille. Temppelin papit tunnettiin heidän kyvyistään parantaa sairauksia ja tulkita unia. Ihmisiä tuli hyvinkin kaukaa parannettaviksi. Temppelin sisällä on reliefi, joka esittelee sen ajan lääkärin instrumentteja. Sobekin pyhä eläin oli krokotiili, ja temppelin papeilla olikin krokotiilifarmi. Kuolleet krokotiilit palsamoitiin, ja temppelissä onkin esillä muutamia krokotiilimuumioita.

Risteily jatkuu kohti pohjoista. Yövymme Edfussa.

Aamiaisen jälkeen käymme Horuksen temppelissä Edfussa. Temppeli on kaikista Egyptin temppeleistä parhaiten säilynyt. Sen perusti Ptolemaios III vuonna 237 eKr. ja se on omistettu haukkajumala Horukselle. Temppelin etupuolella on kaksi jättikokoista symmetristä reliefiä. Ne kuvaavat kuningasta, joka lyö hengiltä vihollisjoukon Horuksen edessä. Reliefit ja temppelin monet hieroglyfikirjoitukset ovat säilyneet erittäin hyvin, ja niiden kautta on ollut mahdollista saada käsitys muinaisen Egyptin uskonnosta ja palvontamenoista. Kaikkein kiinnostavin reliefisarja kuvaa kuinka Horus taistelee arkkivihollistaan Sethiä vastaan. Seth on ottanut virtahevon muodon. Muinaisessa Egyptissä tämä dramaattinen taistelu käytiin temppelin ulkopuolella eräänlaisena rituaalina.

Temppelissä käynnin jälkeen risteilemme hiljalleen pitkin Niiliä. Matkan varrella pysähdymme joksikin aikaa Esnaan. Esnan kohdalla joessa on nimittäin sulut, joten odotamme, kunnes on meidän vuoromme kulkea sulkujen läpi. Jatkamme matkaa Luxoriin, jonne saavumme iltapäivällä.

Asetumme laituriin hieman kaupungin ulkopuolelle. Yövymme täällä.

Alue Luxorin ympärillä on yksi tärkeimpiä arkeologisia alueita koko maailmassa. Voi sanoa, että Luxorin alueella on yhtä tärkeä merkitys egyptiläiselle kulttuurille kuin Ateenalla kreikkalaiselle ja Roomalla roomalaiselle. Luxor, joka sijaitsee Niilin itärannalla, on pieni provinssikaupunki. Ennen kaupungin nimi oli Niut ja se oli uuden valtakunnan uskonnollinen pääkaupunki Egyptin kukoistuskaudella  noin 1550–1070 eKr.

Varhain aamulla ajamme Niilin länsirannalle, jossa sijaitsee Kuninkaiden laakso ja 65 hautaa yllä mainitulta ajanjaksolta. Ajamme läpi viljellyn alueen aavikon reunalle ja saavumme pitkin kiemuraista tietä Kuninkaiden laaksoon. Varhaisempien pyramidihautojen sijaan täällä on kalliohautoja. Vaikka haudat olivat piilossa, ne kaikki on yhtä lukuun ottamatta ryöstetty. Tutankhamonin pieni hauta on ainoa poikkeus. Seinällä kuvataan kuninkaan hautajaiskulkuetta ja kuningasta jumalien edessä. Muiden kuninkaiden haudat ulottuvat kallion sisään jopa sadan metrin syvyyteen ja on koristeltu maalauksin, joissa auringon jumala Ra matkaa tuonpuoleisen virrassa. Käymme Kuninkaiden laaksossa kolmessa haudassa. Tutankhamonin hauta ei sisälly matkan hintaan, mutta sinne pääsee lisämaksusta.

Lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä sijaitsee Deir el-Baharin temppelialue, jonka keskipiste on kuningatar Hatshepsutin vaikuttava hautajaistemppeli. Kuningatar Hatshepsutin reitti valtaan kulki kaikkia tuon ajan Egyptin käytäntöjä vastaan. Hän oli Tuthmosis II:n ensimmäinen vaimo ja kuningatar. Tuthmosis II kuoli n. 1480 eKr. Kuninkaan kuoleman jälkeen hänen pieni poikansa Tuthmosis, jonka kuningas oli saanut erään haaremineidon kanssa, nousi nimellisesti kuninkaaksi, mutta pienen Tuthmosisin energinen täti Hatshepsut kahmi muutaman vuoden kuluessa vallan itselleen. Oikeuttaakseen vallankaappauksensa Hatshepsut väitti, että jumala Amon-Re oli erään oraakkelin kautta vaatinut häntä kuninkaaksi. Hatshepsut pukeutui kuin kuningas ja piti tekopartaa (kuninkaan arvon symboli), ja Egyptin kansa hyväksyi tämän ennen kuulumattoman toiminnan. Hatshepsut pysyi vallassa 15 vuotta, ja hänen valtakaudellaan (1473–1458 eKr.) Egyptin talous kukoisti. Hän laajensi kauppasuhteita ja rakennutti hienoja temppeleitä ja korjautti monia muita. Ajan myötä hänen siskonpoikansa kasvoi aikuiseksi ja otti käyttöön faaraon tittelinsä. Hänestä tuli suurin kaikista faaraoista, Tuthmosis III, jota kutsuttiin myöhemmin myös ”muinaisen Egyptin Napoleoniksi”. Kun Tuthmosis nousi valtaan, hän poistatti Hatshepsutin nimen temppeleiden seinästä, mikä viittaa siihen, ettei hän ollut erityisen iloinen tätinsä toiminnasta. Se tosiasia, että Hatshepsut onnistui pitämään juonittelevan ja karismaattisen nuoren miehen ambitiot hallinnassaan niin pitkään, kertoo paljon hänen persoonastaan.

Lounaan jälkeen katsomme lähemmin Karnakin temppeliä, joka on maailman suurin temppelikompleksi. Arkeologit ovat työskennelleet täällä yli 150 vuoden ajan ja rakentaneet uudelleen monia romahtaneita raunioita – työtä riittää toki vielä vuosiksi eteenpäin. Temppelin historia ulottuu yli 2 000 vuoden päähän. Temppelialueen laajuus on noin 500 x 500 metriä, aluetta ympäröi vahva muuri. Muinoin temppeliin saavuttiin vesitse: ranskalaiset arkeologit ovat kaivaneet esiin laiturin. Temppelin monista kiinnostavista yksityiskohdista mainittakoon iso pylväshalli, jonka pylväät ulottuvat 20 metrin korkeuteen, Hatshepsutin kappelit, kaksi isoa obeliskia temppelin keskellä sekä niin kutsuttu kasvitieteellinen kammio eläimiä ja kasveja kuvaavine reliefeineen, jotka Tuthmosis III toi temppeliin monilta sotaretkiltään Syyriaan.

Iltapäivän päätteeksi käymme vielä Luxorin temppelissä, jonka rakennutti Tutankhamonin isoisä Amenhotep III noin 1380 eKr. Ramses II laajensi temppeliä hieman lisäten siihen etupihan. Temppeli on hyvin harmoninen ja kaunis. Kerrotaan, että kun Napoleonin sotilaat näkivät marssillaan temppelin, he pysähtyivät kuin käskystä ja taputtivat! Temppelin kiinnostavin reliefi on lähes 100 m pitkä friisi, joka kuvaa Tutankhamonia juhlimassa vuosittaista Opet-juhlaa, jossa Karnakin Amon-Re vierailee Luxorin temppelissä. Temppeli on yhä käytössä; etupihalla on moskeija, josta lähtee vuosittainen kulkue temppelin ympäri, ihan kuin muinaisina aikoina.

Lähdemme liikkeelle aikaisin aamulla ja risteilemme kohti Qinan kaupunkia.

Hieman modernin Qinan ulkopuolella sijaitsee yksi Egyptin parhaiten säilyneistä temppelikomplekseista: kuuluisa Hathorin temppeli. Tämä pyhäkkö, joka on rakennettu 1. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, tunnetaan parhaiten reliefistä, jossa Kleopatra on kuvattu yhdessä poikansa Caesarionin kanssa. Caesarionin isä oli itse Caesar. Myös Rooman keisareita on kuvattu temppelin seinissä pukeutuneina egyptiläisen kuninkaan asuihin ja päähineisiin, nimi kirjoitettuna hieroglyfimerkein. Näin roomalaiset ajattelivat Egyptin kansan hyväksyvän heidät paremmin.

Hathorin temppelin vintti on puhdistettu, vuosisatoja vanha lika on poistettu. Se on paljastanut uskomattomia ja värikkäitä reliefejä, jotka ovat nyt päässeet täyteen loistoonsa. Temppeli kertoo paljon myös uskonnosta Egyptissä.

Risteilyreitti vie meidät jälleen läpi sulkujen, joiden läpi kulkeminen onkin aika kiinnostava elämys. Kuljemme myös rautatiesillan ali Nag Hammadin kaupungissa. Matkalla aluksella on ohjelmaa.

Iltapäivällä saavumme Sohagiin, joka sijaitsee lähellä pyhää muinaiskaupunkia Abydosia – yhtä Egyptin tärkeimmistä arkeologisista alueista.

Abydosissa on vaikuttava ja melkoisen hyvin säilynyt temppeli, jonka rakentamisen pani alulle Seti I (Ramses II:n isä) noin 1300 eKr. Temppelin sai valmiiksi Ramses itse. Temppelin seiniä koristavat Egyptin hienoimpiin kuuluvat reliefit. Abydosilla oli muinaisessa Egyptissä valtavan suuri uskonnollinen merkitys. Tuolloin oltiin mm. sitä mieltä, että jokaisen egyptiläisen tulisi tehdä pyhiinvaellusmatka Abydosiin vähintään kerran elämässä. Lähellä sijaitsevalta aavikolta on löydetty aikaisempien kuninkaiden hautapaikkojen raunioita ajalta noin 2900 eKr.

Aikaisin aamulla lähdemme retkelle kohti matkan ehdotonta kohokohtaa: Amarnan raunioita, paikkaa, jossa niin kutsutun kerettiläiskuningas Akhnatonin kaupunki sijaitsi. Alunperin kuninkaan nimi oli Amenhotep ja hän oli neljäs samanniminen, mutta jälkimaailma tuntee hänet kerettiläiskuningas Akhnatonina. Tarina kuninkaan vähemmän mairittelevan lisänimen takana on seuraava: Egyptin uskonelämä oli keskittynyt useiden jumalien ympärille. Tärkein jumalista oli Amon. Ajan kuluessa Amonin ympärille kehittyi mahtava ja vaikutusvaltainen papisto. Heikentääkseen Amon-papiston lisääntyvää valtaa Akhnaton nosti ainoaksi jumalaksi auringon jumalan Atonin. Vain viidessä vuodessa Akhnaton kannattajineen onnistui rakentamaan kaupungin, josta tuli Egyptin uusi pääkaupunki. Kuningas vaihtoi samalla nimekseen Akhnaton, joka merkitsee ”häntä, joka on hyvä Atonille”. Kuningas itse sekä hänen vaimonsa Nefertiti olivat ainoat, jotka saivat rukoilla Atonia suoraan: kansan täytyi rukoilla jumalaansa kuninkaan ja kuningattaren kautta. Jo Akhnatonin seuraajan, Smenkhkaren, valtakaudella palattiin takaisin Amonin palvontaan. Kun Akhnatonin poika, Tutankhamon, nousi valtaan, Amon ja muut entiset jumalat oli palautettu jälleen omalle paikalleen.

Aloitamme käymällä joillakin niin kutsutuista pohjoishaudoista, jotka Akhnaton oli käskenyt virkamiestensä louhia kallioon. Erityisesti ylipappi Meri-ren hauta on hieno kokemus. Seinät on puhdistettu ja valaistu kunnolla, joten Akhnatonia ja Nefertitiä kuvaavat reliefit pääsevät oikeuksiinsa. Käymme myös Akhnatonin huolellisesti tuhotussa haudassa. Sitten suuntaamme kaupungin keskustaan ja näemme kuninkaan ison palatsin rauniot sekä ison ja pienen Atonin temppelin. Rakennuksista ei ole paljonkaan jäljellä, lähinnä perustukset, mutta käveleskely täällä, missä Atonia on palvottu, on erityislaatuinen elämys.

Akhnatonin pääkaupunki eli vain lyhyen aikaa. Kuninkaan kuoltua 1335 eKr. kaupunki hylättiin ja isot temppelit purettiin. Myös Akhnatonin poika Tutankhamon käänsi selkänsä kaupungille ja muutti takaisin Luxoriin.

Akhnatonin kaupungin jäänteet löydettiin uudelleen vasta 1800-luvun alkupuolella. Paikalta, jossa muinoin oli ulkoministeriö, löydettiin lähes 400 savitaulua, joissa kiilakirjoituksella kuvattiin melko elävästi Egyptin suhteita Levantin valtioihin 1350-luvulla eKr. Alueelta on löydetty myös monia kauniita taideaarteita, kuten kuuluisa Nefertitin rintakuva, jota voi nykyään ihailla Berliinissä.

Amarna-kauden suosio nykyihmisten keskuudessa selittyy erityisesti kahdella seikalla: kuninkaan itsensä sepittämällä kauniilla Aton-hymnillä sekä ainutlaatuisella taiteella. Alunperin Amarna-kauden taide oli melkoisen liioiteltua, suorastaan groteskia, mutta muuttui myöhemmässä vaiheessa luonnollisemmaksi.

Lounaan jälkeen suuntaamme Tuna el-Gebeliin Niilin länsirannalle. Käymme upeassa hautapaikassa, joka koostuu jättikokoisesta, pyhien eläinten muumioille tarkoitetusta katakombien verkostosta. Laskeudumme alas katakombeihin, joissa näemme mm. muumioituneita iibiksiä ja paviaaneja. Pyhillä eläimillä oli tärkeä rooli Egyptin uskonnollisessa elämässä, sillä jumalten sielu, ba, saattoi muuttaa asumaan eläimeen ja näin niillä oli kyky kommunikoida jumalten kanssa. Jatkamme kierrosta Ashmuneinin suuntaan muinaiseen Hermopolisiin, jossa sijaitsee viisauden jumalan Thotin temppeli.

Illalla saavumme Minyan kaupunkiin, jota egyptiläiset kutsuvat ”Ylä-Egyptin morsiameksi”. Tänne jäämme yöksi.

Tänään käymme mielenkiintoisella hauta-alueella Keski-Egyptissä. Satamalaiturilta ajamme n. 25 km Beni Hasaniin Niilin itärannalle. Täällä sijaitsee monumentaalisia yksityishautoja Keskivaltakunnan ajalta (noin 1800 eKr.), joka oli melko rauhatonta aikaa Egyptin historiassa. Se käy ilmi joidenkin hautojen ainutlaatuisista stukoista. Ne ovat nimittäin täynnä kuvauksia taisteluista ja piirityksistä, joidenlaisia harvoin näkee yksityishaudoissa.

Alueella on yhteensä 39 hautaa, joista neljä on avoinna yleisölle. Hautojen sanotaan kuuluneen kuvernööreille Amenemhet, Khnumhotep II, Baqet III ja Khety. Käymme kaikissa neljässä. Haudoilta on upeat näkymät yli Niilin. Näkymiä katsellessa huomaa, kuinka kapea viljelty alue Niilin rannoilla todellisuudessa onkaan. Erityisesti kun muistaa, että Egyptin asukasluku on noin 92 miljoonaa ja maanviljelysalueen koko on vain 3,5 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa n. 3,5 % maan pinta-alasta. Se tarkoittaa pääasiallisesti Niilin laaksoa ja jokisuistoa Kairon pohjoispuolella.

Mielenkiintoisen päivän jälkeen syömme illallisen risteilyaluksella.

Aamulla jatkamme risteilyämme kohti Kairoa, Afrikan suurinta kaupunkia, jonka asukasluku on noin 20 miljoonaa. Päivän aikana voit nauttia näkymistä hedelmällisille pelloille ja katsella asukkaiden arkea lipuessamme pienten maalaiskylien ohi. Paikalliset pesevät vaatteita jokirannassa ja kalastajat vetävät päivän saalista veneisiinsä. Voit tietysti myös pulahtaa uima-altaaseen tai nauttia hyvästä kirjasta aurinkokannella lekotellen.

Syömme lounaan Kairossa, minkä jälkeen lähdemme tutustumaan koptilaiseen Kairoon. Käymme niin kutsutussa ”Riippuvassa kirkossa”, joka on rakennettu muinaisen roomalaisen linnoituksen suojiin. Kirkko on peräisin 300-luvulta, varhaiskeskiajalla se tuhottiin, mutta on sittemmin rakennettu uudelleen. Kirkossa on yli sata ikonia. Näemme myös Koptilaisen museon sekä juutalaisen synagogan.

Tänään käymme katsomassa Egyptin varauksetta tärkeintä tunnusmerkkiä: Gizan pyramideja. Kolme majesteettista pyramidia tekevät vaikutuksen: ne ovat kooltaan valtavia ja uskomattoman hienoja esimerkkejä mestarillisesta insinööritaidosta. Pyramidit ovat jo kauan kuuluneet Unescon maailmanperintökohteisiin. Noin 2550 eKr. valmistunut Kheopsin pyramidi on ainoa antiikin ajan seitsemästä ihmeestä, joka on yhä vahingoittumaton. Näemme tietysti myös ison ja tarunhohtoisen sfinksin, joka vartioi pyramideja.

Palaamme Kairoon, jossa syömme lounaan ennen kuin lähdemme Egyptiläiseen museoon. Museossa on maailman hienoin kokoelma egyptiläistä esineistöä 3 000 vuotta kestäneeltä faaraoiden kaudelta. Yksi kohokohdista on Tutankhamonin haudasta löytynyt esineistö, joka kaivettiin esiin Kuninkaiden laaksosta 1922. Näemme mm. kuuluisan kultanaamion, joka painaa 10,2 kg. Esittääkö naamio nuoren faaraon kasvoja? Niin uskottiin aiemmin. Tänä päivänä tutkijat ovat sitä mieltä, että kultanaamio esittää aikaisempaa faaraota, Nefertitiä, joka toimi faaraona Akhnatonin valtakauden lopussa. Teoria herättää yhä keskustelua tiedeyhteisössä.