Tutkimusmatka Grönlantiin – Diskonlahti

Lennämme Kööpenhaminan kautta Grönlantiin. Perille saavuttuamme ajamme lentokentän länsipuolella sijaitsevaan pieneen satamaan, jossa aluksemme Ocean Atlantic odottaa. Zodiac-kumiveneet kuljettavat meidät pienissä ryhmissä alukselle, joka on ankkurissa vuonossa noin kilometrin päässä, riippuen siitä, onko nousu- vai laskuveden aika. Satamassa saamme pelastusliivit, ja miehistö auttaa kumiveneeseen siirtymisessä. Alukseen nousu tapahtuu aluksen sivussa olevia portaita pitkin.

Alukselle päästyämme majoitumme hytteihimme ja käymme läpi turvatoimet. Nauttiessamme illallista ravintolassa alus lähtee liikkeelle ja ottaa kurssin läpi noin 160 km pitkän vuonon.

Aamupäivän aikana saavumme Sisimiutiin. Aamiaisen jälkeen saamme käsityksen modernista Grönlannista. Sisimiut on pohjoisin Grönlannin kaupungeista, joiden satama pysyy auki myös talvella. Tästä syystä se on myös eteläisin kaupunki, jossa saa pitää rekikoiria. Vain 5 400 asukkaan Sisimiut on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki pääkaupungin Nuukin jälkeen.

Sisimiutin alueella on asuttu noin 4 500 vuotta. Saqqaqin, Dorsetin ja Thulen kulttuurien kansat tulivat tänne alunperin Kanadasta ja käyttivät ravinnokseen pääasiassa kalaa, lintuja ja nisäkkäitä, kuten valaita, hylkeitä ja poroja. Ensimmäiset eurooppalaiset valaanpyytäjät saapuivat Sisimiutiin 1600-luvulla. He kohtasivat alueen asukkaita vain harvoin. Vasta kun norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede saapui Grönlantiin 1721, syntyi kiinteämpi yhteys inuitien ja eurooppalaisten välille. Vuonna 1765 perustettiin siirtokunta, joka nimettiin kreivi Johan Ludvig Holsteinin mukaan Holsteinsborgiksi. Sisimiutin vanhassa kaupunginosassa on taloja siirtokunnan ensimmäisten vuosisatojen ajalta. Kaupungin vanhin talo on vuodelta 1756, ja merkittävin rakennus on sininen kirkko vuodelta 1775.

Nykyään Sisimiut on tärkeä opiskelu- ja teollisuuskaupunki. Kaupungissa sijaitsee mm. kalatehdas, joka on Grönlannin suurin ja yksi maailman nykyaikaisimpia. Teemme mielenkiintoisen kaupunkikävelyn, joka keskittyy lähinnä vanhaan kaupunginosaan, jossa sijaitsee museo ja kaunis kirkko. Käymme myös viihtyisässä keskustassa, jossa toimii koko joukko moderneja yrityksiä.
Lounaan jälkeen voi lähteä vaellusretkelle Telen saarelle (n. 4,5 km).

Iltapäivällä merimatka jatkuu kohti pohjoista. Illan kuluessa ohitamme Sisimiut Isortuat- ja Nordre Strømfjord -vuonot, Attun ja Ikerasaarsukin taajamat sekä pienen Kangaatsiaqin. Valoisassa yössä ohitamme Aasiaatin ja saavumme Diskonlahden eteläosaan ennen kuin otamme kurssin kohti kuuluisaa Diskon saarta ja sen kilometrin korkuisia basalttituntureita. Olemme kaukana napapiirin pohjoispuolella, joten yöt ovat yhä valoisia, ja aamuvirkut voivat nauttia näkymistä jäävuorille.

Aamulla näemme ensimmäiset jäävuoret, jotka kohoavat valkoisina jättiläisinä horisontissa Davisinsalmessa matkalla etelää kohti. Diskon saaren kilometrin korkuisten basalttitunturien sylissä on suojainen luonnonsatama, jolla on tanskankielinen nimi Godhavn, grönlanniksi Queqertarsuaq, joka merkitsee “isoa saarta”.

Qeqertarsuaq oli vuoteen 1950 tärkein kaupunki Nuukista pohjoiseen, sillä alueella eli valtava määrä valaita. Jo 1700-luvulta asti valaanpyynti on tuonut rahaa Diskon saarelle, joka on nykyään vaipumassa unohduksiin johtuen hiipuvista työmahdollisuuksista ja puutteellisista yhteyksistä manterelle. Kävelemme läpi kaupungin erikoiselle kahdeksankulmaiselle kirkolle, jota kansan suussa kutsutaan Jumalan mustepulloksi.
Qeqertarsuaqissa meidät on kutsuttu perinteiselle grönlantilaiselle “kaffemikille” eli päiväkahville. Pääsemme nauttimaan tunnetusta grönlantilaisesta vieraanvaraisuudesta! Kahvittelun jälkeen voi osallistua vaellusretkelle Kuanneqiin (n. 11 km).

Iltapäivällä otamme kurssin kohti Eqip Sermian jäätikköä. Valtava jäätikkö sijaitsee Diskonlahden koilliskulmassa. Tästä jäätiköstä noin 50 merimailia Ilulissatista pohjoiseen on tullut pieni kuuluisuus, ja monet alukset tuovat tänne matkailijoita päivittäin. Myös tutkimusmatkailijoilla oli täällä kauan sitten tukikohta, mm. ranskalaisella etnologilla ja naparetkeilijällä Paul-Émile Victorilla, joka rakensi tänne talvehtimistalon, jota hän käytti matkoillaan 1948–1953.

Ajamme niin lähelle jään reunaa kuin mahdollista. Pidämme toki etäisyyttä putoaviin jääkimpaleisiin ja varomme isoja aaltoja, joita syntyy, kun jäätiköstä irtoaa jäälohkareita. Myöhemmin iltapäivällä otamme kurssin kohti Ilulissatia, jonne saavumme myöhään illalla. Joskus käy niin, että Ataa-vuono, joka johtaa Eqip Sermian jäätikölle, on niin täynnä jäätä, ettei laivalla ole siellä mahdollista kulkea. Siinä tapauksessa päivän ohjelma muuttuu ja käymme esim. tutustumassa johonkin kylään Diskonlahdella.

Aamulla olemme saapuneet Ilulissatiin. Ilulissat merkitsee grönlanniksi “jäävuoria”, ja siksi kaupungin lempinimi on “Jäävuorten pääkaupunki”. Diskonlahdessa hieman Ilulissatin edustalla kelluu nimittäin jättimäisiä jäävuoria. Ne tulevat Isfjord-vuonosta, jonne on Ilulissatista reilun puolen tunnin kävelymatka. Jäävuoret saavat alkunsa 32 km pitkän vuonon pohjukassa sijaitsevasta Sermeq Kujalleq -jäätiköstä, joka on 10 km leveä ja 1 000 m paksu. Kyse on jäätiköstä, joka on tuotteliain Antarktiksen ulkopuolella. Kun useimmat muut mannerjäätiköt etenevät noin metrin/päivä, Ilulissatin vauhti on 25 m/päivä. Tämä merkitsee sitä, että Ilulissat synnyttää yli 10 % kaikista Grönlannin jäävuorista. Tästä syystä Isfjord-vuonosta on tullut Unescon maailman luonnonperintökohde.

250 vuodessa Ilulissat on kasvanut jatkuvasti ja on nyt Grönlannin kolmanneksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on 4 500. Se on varsin vilkas ja viihtyisä kaupunki, jossa on Grönlannin olosuhteisiin nähden laaja kulttuuritarjonta. Naparetkeilijä Knud Rasmussen syntyi Ilulissatissa kuten myös hänen hyvä ystävänsä, etevä koiravaljakon ohjastaja Jørgen Brønlund, joka osallistui tanskalaisten tutkimusmatkalle ja kuoli matkalla.
Tänään on tarjolla kaksi lisämaksullista retkeä tai vaihtoehtoisesti voit tutustua Ilulissatiin omatoimisesti. Ohjelmaan kuuluu myös vaellusretki Isfjordin rantoja pitkin. Käymme retkellä Sermermiutissa ja nautimme upeasta luonnosta (n. 10,5 km).

Veneretkellä Isfjord-vuonolle (kesto n. 2,5 tuntia) pääset kokemaan upeat jäämaisemat lähietäisyydeltä. Retki on takuulla ainutlaatuisen hieno kokemus ja unohtumaton luontoelämys. Muista pukeutua lämpimästi!
Helikopterilento vie Unescon suojeleman Isfjord-vuonon sydämeen, 7 km leveälle Kangian jäätikölle. Lennämme Isfjordin yli ja laskeudumme tunturin reunalle jättimäisen jäätikön edustalle noin 30 minuutiksi. Lentoaika on noin 55 min.

(Lisämaksulliset veneretki Isfjordiin ja helikopterilento tilataan erikseen. Lue lisää ohjelman perästä.)

Illalla otamme suunnan kohti Diskonlahtea ja etelää. Toivomme näkevämme ryhävalaita, jotka elelevät Aasiaatin edustalla. Ryhävalaat järjestävät usein upean esityksen: voimme nähdä sekä selkäevän että pyrstön, ja toisinaan ne innostuvat hyppäämään kokonaan ylös vedestä.

Alus on siirtynyt yön aikana etelämmäksi, ja saavumme suunnilleen puolen päivän aikaan Sarfannguitin taajamaan, joka kuuluu Sisimiutin kuntaan. Olemme aikaisemmin nähneet ”suurkaupunki” Sisimiutin, ja nyt saamme käsityksen siitä, millainen on tyypillinen grönlantilainen kylä. Sarfannguitin värikkäät talot sijaitsevat harjulla, josta on hienot näkymät vuonoille sekä etelässä että pohjoisessa. Kapea salmi erottaa kylän ja samannimisen saaren manteresta (”Sarfannguit” merkitsee ”pieniä virtapaikkoja”). Kylässä on noin 130 asukasta. Runsaat kalansaaliit ja metsästysmahdollisuudet takaavat sen, että kylä on suhteellisen hyvin toimeentuleva.

Iltapäivän päätteeksi matkaamme edelleen kohti Kangerlussuaqia. Vietämme viimeisen illan aluksella Grönlannin länsirannikkoa ihaillen ja toivomme näkevämme valaita tai muita merinisäkkäitä matkallamme Søndre Strømfjord  vuonon suulle.

Yön aikana olemme risteilleet läpi 160 km pitkän Søndre Strømfjord -vuonon. Aamulla olemme perillä risteilyn päätepisteessä, Kangerlussuaqissa.

Kangerlussuaqissa sijaitsee isompi Grönlannin kahdesta siviililiikenteelle avoimesta kansainvälisestä lentokentästä. Kaupungissa on noin 4 500 pysyvää asukasta, joista useimmilla on jokin kytkös lentokenttään. Kangerlussuaqissa on supermarketti, posti, hotelli, ravintola (hotellin yhteydessä), Polar Lodge, joka toimii Albatros Travelin Grönlannin-toimistona sekä matkamuistomyymälä, vain 100 m päässä lentokenttärakennuksesta.

Aluksella nautitun aamiaisen jälkeen ajamme kumiveneillä maihin. Sinulla on mahdollisuus osallistua lisämaksulliselle retkelle Mannerjäätikölle. 

Tutkimusalustiimi vie ryhmämme lentokentälle Kangerlusuaqissa, josta lento Tanskaan ja Kööpenhaminaan. Perillä yövymme lentokenttähotellissa.(Loppupäivä on omatoiminen).

Aamiaisen jälkeen on vuorossa lento Helsinkiin.