Matkat Kirgistaniin
Matkusta Kirgisiaan, jos haluat viettää lomaa vaeltaen vuoristomaisemissa, tutustuen silkkitien kiehtovaan historiaan ja vierailla nomadien luona. Sen sijaan tulet kokemaan todellisen vieraanvaraisuuden kansalta, joka haluaa aidosti näyttää omaa kaunista maataan.
Että vuoret muodostavat noin 93 % Kirgisian pinta-alasta.
Kirgisia on pinta-alaltaan 4 kertaa Tanskaa suurempi, väkiluku kummassakin maassa on lähes sama?
Kirgisian maantiede
Kaikki tiet johtavat Roomaan ja kaikki vuorijonot Kirgisiaan. Monet niistä jatkuvat Kirgisiasta naapurimaihin Kiinaan ja Tadžikistaniin. Kaksi suurinta vuorijonoa ovat Tienšan ja Altaivuoret, niistä erkanevat seuraavat pienemmät vuorijonot. Kaikkien Kirgisian vuorten keskikorkeus on 2750 m mpy. Maata kutsutaankin ”Aasian Sveitsiksi". Lumen peittämät huiput, jäätiköt ja asumattomat, leveät ylängöt ovat Kirgisiassa tuttu näky ja silloin tällöin niiden välissä syvänsiniset vuoristojärvet, kuten esim. vuoristojärvi Issyk Kul, jonka pinta-ala on 6000 km2.
Kirgisian historia
Kirgiisien esi-isät ovat Mongoliasta lähtöisin olevat nomadiheimot ja Tienšanissa alun perin asuneet vuoristolaiset. 40 heimoa olivat Kirgisian kansan esi-isiä. Siihen viittaa Kirgisian lippu, jossa on aurinko ja 40 auringonsädettä.
Kirgisian vuoristoinen alue on estänyt ei-toivottujen hyökkääjien tulon. Kirgisian historialle suurin merkitys on ollut silkkitiellä. Se kulki kuin monihaarainen verkko Kiinasta, Kirgisian kautta Lähi-idän maihin ja Eurooppaan. Vaikka silkkitiellä sijaitsevat kirgisialaiset kaupungit eivät rikastuneet samoin kuin vastaavat kaupungit muissa maissa, maa on silti kehittynyt. Vieraat kansat, kielet ja uskonnot kohtasivat kamelikaravaanien tiellä, joka kulki Kirgisian vuoriston läpi. Sen jälkeen,kun meritie Intiaan löydettiin, silkkitie menetti merkityksensä. Luonnonvaraiset vuoret ovat pysyneet samanlaisina ja ihmiset käyttävät samoja vuoristoteitä kuin silkkitien aikana. Nyt he käyttävät liikkumiseen autoja, ei kameleita.
Vasta muutama vuosisataa sitten kirgiisit tunsivat olevansa yhtenäinen kansa. Näin tapahtui, kun islamilainen Kokandin kaanikunta valtasi silkkitiellä sijaitsevan Oš kaupungin lähellä olevia alueita. Vuonna 1876 Venäjä valtasi nykyisen Kirgisian alueet, mikä johti kirgiisien kansallisen identiteetin kasvuun ja kaiken sen, mikä oli venäläistä, kiivaaseen vastustamiseen. Myös siitä syystä, että venäläiset aloittivat nomadeille kuuluvien laitumina käytettyjen alueiden viljelyn. Neuvostoliiton ja Kirgisian sosialistisen neuvostotasavallan perustaminen otettiin vastaan vapautuksena Venäjän kahleista. Kirgisian teoreettisesta autonomiasta huolimatta venäläinen hallinnointi kasvoi koko ajan Neuvostoliiton vallan aikana. Loppujen lopuksi kirgiisit siirrettiin maatalousalueille. Kirgisian kaupungeissa asuivat lähes yksinomaan venäläiset. Kansallismielisyys oli koko ajan nousussa ja vuonna 1990 valittiin ensimmäinen presidentti Askar Akajev. Akajevin hallitus poisti kommunistit vallasta ja vuosi sen jälkeen julistettiin Kirgisian itsenäisyys. Saatiin vapaus, mutta samalla taloudellinen kasvu hidastui merkittävästi ja kansalaisten elintaso laski.
Alussa Akajev sai kansainvälisen tunnustuksen demokraattisesta asenteestaan ja poliittisesta liberalisointiyrityksestään. Se ei kuitenkaan kestänyt. Vähän sen jälkeen Akajevia syytettiin korruptiosta ja auktoritaarisesta hallinnosta. Sekä Akajevin että seuraajansa Bakijevin vallan aikana, joka tuli valtaan vuonna 2005 tulppaanivallankumouksen seurauksena ja erosi vuonna 2010, Kirgisiaa ovat repineet kansan toistuvat protestit.
Muistomerkit ja nähtävyydet
Jos pidät luonnosta, Kirgisia on paikka, jossa voit sitä kokea ja elää kuin nomadit, joita elää täällä edelleen paljon. Kirgisialaisilla ylängöillä voi yöpyä jurtissa: isoissa pyöreissä, paksusta huovasta valmistetuissa teletoissa, jotka vuosisatojen aikana toimivat nomadien siirrettävinä taloina. Kesällä monet nomadit oleskelevat Song-Kul järven lähellä, joka sijaitsee kauniilla paikalla noin 3000 m mpy. Sekä kasvisto että eläimistö ovat täällä ainutlaatuisia. Jos sinulla on onnea, näet sekä sudet että harvinaiset tiibetinhanhet. Kirgisia tarjoaa luontoelämyksiä todella runsaasti. Lumen peittämien vuorenrinteiden ympäröimä Issyk Kul järvi ja uiminen sen kristallinsinisessä vedessä ovat unohtumaton elämys. Mielenkiintoinen on myös Ala Alchran kansallispuisto, joka sijaitsee Biškekistä etelään. Siellä voit vaeltaa ihanassa laaksossa jäätiköiden, vesiputousten ja mäntymetsien peittämien jyrkkien vuorten välissä.
Jos kaikkien luontoelämysten jälkeen tarvitset hieman kaupunkinähtävyyksiä, löydät niitä myös Kirgisiasta. Biškekissä, maan pääkaupungissa, ei ole ehkä kuuluisia muistomerkkejä, mutta siellä on erikoinen venäläinen tunnelma. Voi kävellä yhdessä monista puistoista, tehdä ostoksia kauppatorilla tai kauppakeskuksessa tai käydä museoissa, joissa on Kirgisian historiaa ja taidetta esittelevät näyttelyt. Maan kommunistisesta menneisyydestä muistuttavat sekä Leninin että neuvostoliittolaisen kenraalin Michail Frunzen patsaat. Vuoteen 1991 asti Biškekin nimi oli Frunze. Toinen paikka, jossa voi nauttia kaupunkielämästä on Karakol (aikaisemmin Prževalsk) Tienšan vuorten kupeessa. Kaupunki näyttää hieman isommalta kylältä ja on erittäin kodikas. Muistomerkkien joukossa on kiinalainen moskeija, joka on rakennettu puusta ilman nauloja sekä kaunis ortodoksinen katedraali. Toiseksi suurin kaupunki on Oš, joka on samalla maan vanhin kaupunki. Kaupungissa ei ole jälkiä silkkitien hienoudesta, jotka ovat näkyvissä monissa muissa keskiaasialaisissa kaupungeissa, joissa karavaanit ovat pysähtyneet. Voit sen sijaan mennä löytöretkelle maan parhaimpaan basaariin. Jayma-basaarista löydätte sekä tuoreita hedelmiä että harvinaisia matkamuistoja.
