Matkat Sveitsiin

Ensimmäisinä ajanlaskumme alun jälkeisinä vuosisatoina Sveitsistä olivat kiinnostuneita niin keltit, roomalaiset, germaanit kuin burgunditkin. Vaikka alueesta noin vuonna 1030 tuli osa saksalais-roomalaista valtakuntaa, se ei merkinnyt pelkästään rauhaa. Seuraavia vuosisatoja leimasivat taistelut talonpoikien ja feodaaliherrojen välillä. Talonpojat muodostivat ns. valaliiton, joka kasvoi ja vahvistui. Vuosien saatossa valaliitto joutui konflikteihin, mutta onnistui voittamaan niistä joitakin, kuten esim. Svaabilaissodan 1499. Vasta 1848 valaliitto korvattiin oikealla liittovaltiolla, ja näin syntyi Sveitsin valtio. Svaabilaissotaa seuraavat sata vuotta olivat sisällissotien repimiä. Lähes jokaisella kantonilla oli oma mielipiteensä reformaatiosta ja vastareformaatiosta, ja yhteinen ulkopolitiikka vaikutti mahdottomalta. Tämä loi pohjan Sveitsin puolueettomuudelle. Sveitsi onnistui pysyttelemään puolueettomana ja miehittämättömänä sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. Vielä nykyäänkin maa pysyttelee erossa useimmista kansainvälisistä yhteenliittymistä. Sveitsistä tuli vasta 2002 YK:n jäsen, ja kansanäänestyksessä vuonna 2001 valtaosa sveitsiläisistä äänesti EU-jäsenyyttä vastaan.

Sveitsi on monella tapaa epäyhtenäinen maa. Virallisia kieliä on neljä: saksa, ranska, italia ja retoromaani, joka pohjautuu latinaan ja on sukua italialle. Saksaakin on kahdenlaista: kirjakieltä  (Hochdeutsch), sekä puhuttua sveitsinsaksaa (Schwyzerdütsch). 26 kantonia, jotka muodostavat Sveitsin, eroavat toisistaan poliittisesti. Sveitsi on liittovaltio, jolla on luonnollisesti parlamentti sekä perustuslaki, mutta kantoneilla on laaja itsemääräämisoikeus ja ne ratkaisevat monia poliittisia tehtäviä itsenäisesti, ilman valtion sekaantumista. Yhteistä kaikille kantoneille on, että kaikista merkittävistä laeista päätetään kansanäänestyksellä. Joissakin kantoneissa laeista keskustellaan kokouksissa, joissa kaikilla on puheoikeus, ja äänestys tapahtuu kättä nostamalla.