Matkat Hollantiin
Tuhansien kukkien peittämien peltojen laidoilla komeilee valtavia tuulimyllyjä, kaduilla polkee pilvin pimein kiireisiä pyöräilijöitä, matkamuistomyymälät pullistelevat värikkäitä puukenkiä ja ilmassa saattaa ajoittain leijailla vieno kannabiksen tuoksu. Olet saapunut Hollantiin, maahan, jossa yhdistyvät sekä historialliset että modernit vivahteet. Maassa on valtavasti näkemisen ja kokemisen arvoisia kohteita jokaiseen makuun. Idyllisestä Amsterdamista moderniin Rotterdamiin, kukkapelloilta kanaalien laidoille – lähde seikkailulle tulppaanien ja tuulimyllyjen maahan!
Hollannin virallinen nimi Alankomaat juontaa juurensa 1100-luvulle, jolloin nimi kattoi alueet Kölnistä Pohjanmeren rannikolle asti.
Kannabiksen käyttö on Hollannissa kielletty. Viranomaiset kuitenkin myöntävät osalle kahviloista poikkeusluvan myydä pieniä määriä kannabista omaan käyttöön.
Hollannin maantiede
Hollannin maanpinta on aina ollut matalalla, mutta maa alkoi vajota entistä enemmän noin 1500 vuotta sitten. Nykyään noin kolmannes Hollannin pinta-alasta sijaitsee merenpinnan alapuolella ja hollantilaiset ovat siksi joutuneet rakentamaan yli 3000 kilometriä pitkän ojajärjestelmän, jotta Pohjanmerestä ja Reinistä virtaava vesi pysyisi hallinnassa. Hollannin matalin kohta on Zuidplaspolder, Rotterdamin koillispuolella. Se sijaitsee 7 metriä merenpinnan alapuolella. Korkeimmat kohdat löytää maan kaakkoisosista, joissa on muutamia kukkuloita. Niistä korkein on 322 metriä korkea.
Hollanti on nykyisin yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista, mutta tätä saattaa maata ympäri matkustaessa olla vaikea huomata. Hollantilaisilla on nimittäin tapana asettua kaupunkeihin, eli maaseudulla on huomattavasti väljempää ja rauhallisempaa. Erityisesti Haagin, Rotterdamin, Utrechtin ja Amsterdamin kaupungeissa asuu paljon ihmisiä. Kaupunkien ulkopuolella viljapellot, Holstein-karjan laidunmaat ja valtavat tulppaaniviljelmät hallitsevat maisemaa. Myös tuulimyllyt ovat tavallinen näky ja niitä arvellaan olevan yli 1100. Talvet ovat Hollannissa leutoja, kesät viileitä. Sateita voi tulla ympäri vuoden vuodenajasta riippumatta.
Hollannin historia ja kulttuuri
Hollantia on ajan saatossa hallinnut niin Caesar ja Kaarle Suuri kuin Burgundin ja Habsburgin valtakunnat. Viimeinen ulkomainen valtionjohtaja oli Espanjan Filip II, joka toimi maan hallitsijana Hollannin itsenäistymiseen asti 1579. Itsenäistyminen ei kuitenkaan tarkoittanut rauhallista yhteiseloa, sillä useat uskonnolliset ryhmät taistelivat kiivaasti vuosikymmenten ajan. Ehkä uskontoon liittyvät taistelut ovat syynä siihen, että suurin osa Hollannin 17 miljoonasta asukkaasta ei tunnusta mitään uskontoa. Roomalaiskatolisuus ja protestanttisuus ovat suosituimpia uskontoja.
Pienestä valtiosta kehittyi 1600-luvulla yksi maailman taitavimmasta merenkulkuvaltioista. Hollantilaiset onnistuivat nopeasti luomaan kattavia kauppareittejä ja kannattavia siirtokuntia aina Karibialta Etelä-Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan asti. He onnistuivat siirtomaavalloituksensa ohessa myös ”löytämään” Australian ja perustamaan Amerikan itärannikolle kauppa-asemana toimivan siirtokunnan, jota he kutsuivat nimellä New Amsterdam. Englantilaiset onnistuivat myöhemmin valtaamaan siirtokunnan ja he vaihtoivat sen nimeksi New York.
Kauppamiesten ja tutkimusmatkailijoiden purjehtiessa ympäri maailmaa olivat taidemaalarit kotona ja loivat perustan hollantilaiselle maalaustaiteelle ja sen kulta-ajalle. Siksi voimme tänä päivänä nauttia esimerkiksi Rembrandtin, Vermeerin ja Rubensin taiteesta Amsterdamin monissa museoissa. Vuonna 1815 Hollannista tuli kuningaskunta, johon kuului myös Belgia. Kuningaskuntaa kutsuttiin nimellä Alankomaat, joka on itse asiassa edelleenkin Hollannin virallinen nimi. Alankomaat ja Hollanti ovat toistensa rinnakkaisnimiä, mutta Hollanti tarkoittaa varsinaisesti kahta länsirannikolla sijaitsevaa maakuntaa.
Belgia itsenäistyi Hollannista vuonna 1830 ja elo erillään oli sopuisaa lähes 100 vuoden ajan, kunnes toinen maailmansota puhkesi. Hollanti oli saksalaisten miehittämä viiden vuoden ajan ja miehitystä seurasi vakava nälänhätä. Siirtokunnat alkoivat sodan jälkeen hiljalleen vaatia itsenäisyyttä ja nykyään vain Aruba ja osa Antillien saarista kuuluvat Hollannille.
Amsterdam
Amsterdam on paitsi kanaalien, pyörien ja kahviloiden keskus myös koko valtion pääkaupunki, vaikka hallitus ja monet YK:n organisaatiot, kuten Kansainvälinen Tuomioistuin, sijaitsevat Haagissa. Amsterdamiin matkustaessa ei voi olla aistimatta kaupungissa vallitsevaa aivan erityistä tunnelmaa. Kiemurtelevia kanaaleita ympäröivät kauniit, värikkäät talot ja asuntoveneet keinuvat hiljalleen vedessä. Amsterdam on pyöräilijöiden kaupunki: monet polkevat vimmatusti pitkin yksisuuntaisia ja kapeita katuja, joissa on mahdoton liikkua autolla. Pyörät ovat niin suosittuja, että moni joutuu polkupyörävarkauden uhriksi. Kaupungissa tehdään vuosittain yli miljoona pyörävarkautta, vaikka pyöriä on vain puoli miljoonaa. Jokainen pyörä varastetaan tilastojen mukaan siis kaksi kertaa joka vuosi.
Amsterdam on tunnettu myös vapaamielisyydestään. Punaisten lyhtyjen alueella on edelleen runsaasti aikuisille suunnattuja kauppoja ja muutamissa kahviloissa voi polttaa kannabista, mutta katukuvassa näkyy kuitenkin enemmän pukumiehiä kuin kapinoivia rastapäitä. Kaupungissa on useita museoita, joissa voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Boschin töiden tarkkoihin yksityiskohtiin, Rembrandtin mestarilliseen kykyyn leikkiä valoilla ja varjoilla, Vermeerin värien käyttöön ja tietysti Van Goghin uskomattomiin siveltimenvetoihin.
Jos on halukas jonottamaan hiukan, voi Amsterdamissa käydä myös Anne Frankin talossa ja kohdata palan Euroopan historiaa. Anne Frank perheineen ja ystävineen piileksi talossa kaksi vuotta, kunnes Gestapo löysi heidät ja erotti heidät eri työleireille. Heistä vain Otto Frankin onnistui palata kaupunkiin elossa. Annen kirjoittamasta päiväkirjasta tuli merkittävä todiste juutalaisten kohtaamasta julmuudesta. Kanaaliristeilyt ovat kevyempää ajanvietettä, josta paikallisetkin pitävät. Veneen kyydissä on mukava rentoutua ja katsella kaupunkia uudesta näkökulmasta. Amsterdamissa on 165 kanaalia joista valita. Yhteensä 181 siltaa yhdistää kanaalien penkereitä ja vedessä kelluu jopa 2500 asuntovenettä.
Rotterdam
Hollannin toiseksi suurin kaupunki Rotterdam on täynnä uutta, modernia arkkitehtuuria. Syy tähän on varsin ikävä: kaupunki pommitettiin toisen maailmansodan aikana lähes maan tasalle. Rotterdam voi kerskua paitsi upealla arkkitehtuurillaan myös sen vilkkaalla satamalla, joka on maailman toiseksi liikennöidyin. Rotterdamista ja Amsterdamista on vuosien saatossa tullut arkkivihollisia kilpaillen siitä, kumpi kaupunki on kiinnostavampi. Rotterdamin kulttuurielämä on viime vuosien aikana puhjennut kukkaan, mikä on omiaan tiukentamaan kaupunkien välistä mittelöä.
Hollannin valokuvamuseossa ja Kunsthal-taidehallissa on 20 vaihtuvaa näyttelyä, joissa on kiinnostavia teoksia niin taiteen asiantuntijoille kuin harrastelijoillekin. Jos vierailet tässä modernin taiteen pääkaupungissa, kannattaa ehdottomasti käydä myös arkkitehtuuri-instituutissa nimeltä Nederlands Architectuur Instituut (NAI). Täällä voit erilaisten multimedialaitteiden avulla tutustua tarkemmin hollantilaiseen arkkitehtuuriin jännittävällä tavalla. Jos haluat nähdä Rotterdamin kaupungin uudesta näkökulmasta, voit nousta Euroscoop-hissillä 185 metrin korkeuteen kohoavaan Euromastin torniin. Pyörivä hissi takaa upeat näkymät koko Rotterdamin ylle. Huimapäät voivat laskeutua takaisin maanpinnalle köysirataa pitkin.
Haag
Vaikka Amsterdam on Hollannin pääkaupunki, maan parlamentti ja kuningasperheen koti on Haagissa. Haag oli virallinen pääkaupunki siihen asti, kunnes Louis Bonapartesta tuli maan kuningas ja hän päätti, että Amsterdam sopii paremmin maan pääkaupungiksi. Suurissa kansainvälisissä instituutioissa, kuten Kansainvälisessä tuomioistuimessa ja Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka ovat perheineen asettuneet kaupunkiin. Haagissa kansainvälisyys on vahvasti läsnä. Mahtipontinen arkkitehtuuri, leveät bulevardit ja monet suurlähetystöt tulevat matkailijalle tutuksi. Museoita ja ravintoloita löytyy laidasta laitaan, aivan kuten muissakin suurkaupungeissa. Jos haluat vaihtelua kaupunkikierroksille, voit suunnata jollekin Haagin lähettyvillä sijaitsevista rannoista. Suurin ja suosituin on Scheveningenin ranta, mutta pienempi Kijkduin on erityisesti paikallisten suosiossa.
Kansallispuistot
Hollannin luonto ei koostu ainoastaan vilja- ja laidunpelloista, vaan osa pinta-alasta on kaavoitettu luonnonsuojelualueiksi. Noin 5500 hehtaarin kokoinen Hoge Veluwen kansallispuisto on suojelualueista suurin ja se on täynnä tiheitä metsiä, tasankoja, aaltoilevia hiekkadyynejä ja kirkkaita järviä. Voit hypätä ilmaiseksi lainattavan pyörän selkään ja lähteä etsimään peuroja, mufloneita, villisikoja ja mäyriä. Poikkea myös puistossa sijaitsevassa Kröller-Müller-museossa, jossa on vaikuttava kokoelma van Goghin teoksia ja Euroopan suurin veistospuutarha, jossa veistokset sulautuvat kauniisti pihaa ympäröivään luontoon.
