Marokko

Vain 15 kilometrin mittainen kaistale merta erottaa Marokon Euroopasta, mutta maassa ei kuitenkaan juuri näy eurooppalaisia vivahteita. Marokon jännittävään maailmaan kuuluu värikkäät basaarit, espanjalais-maurilainen arkkitehtuuri ja dramaattiset vuoret. Lähde mukaamme Marokkoon, jossa on koettavaa kaikille aisteille!

Asukasluku 33 milj.
Pääkaupunki Rabat
Kieli arabia ja berberikielet
Marokon lippu on ollut punainen jo yli 400 vuotta.
Tiesitkö, että...
elokuvaklassikko Casablanca kuvattiin kokonaan elokuvastudiossa Hollywoodissa? Hitchcockin Mies joka tiesi liikaa on sen sijaan kuvattu Marrakechissa?
marokkolainen huopahattu nimeltä fetsi on saanut nimensä vilkkaan Fèsin kaupungin mukaan? Punainen huopahattu mustalla tupsulla kehitettiin nimenomaan Fèsissä.

Marokon maantiede ja ilmasto

Marokon kuningaskunta sijaitsee Luoteis-Afrikassa, Atlantin ja Välimeren rannikolla. Maa on vuodesta 1976 asti vaatinut, että Länsi-Saharan alue liitettäisi osaksi Marokkoa, mutta toistaiseksi alueen tilanne on kiistanalainen. Marokko on ollut espanjalainen siirtokunta ja siksi Espanjalla on Marokossa, Välimeren rannalla, vielä kaksi erillisaluetta: Ceuta ja Melilla. Alueet tuottavat paljon päänvaivaa Marokolle, sillä monet afrikkalaiset näkevät alueet porttina Eurooppaan ja he oleskelevat siksi toiveikkaina rajan läheisyydessä.

Korkeat Atlasvuoret on koko maan halki kulkeva vuoriryhmä ja se hallitsee Marokon maisemaa. Vuorten rinteillä on paljon pieniä idyllisiä vuoristokyliä sekä lampaiden ja vuohien laidunmaita. Vuoristoisessa Marokossa maa on tasaista lähinnä vain Välimeren rannikolla ja maan eteläosissa, Saharan aavikon laidalla. Etelässä vallitsee kuumuus ja kuivuus, kun taas vuoristoisemmilla alueilla sataa ajoittain vettä ja jopa lunta. Matkustajan näkökulmasta mielekkäin ilmasto on rannikolla, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet lauhoja ja lyhyitä. Tammikuussa keskilämpötila on noin 10–15 astetta.

Historia

Foinikialaiset, karthagolaiset ja roomalaiset ovat vuorollaan hallinneet Marokon osia, mutta mikään näistä antiikin valloista ei koskaan onnistunut viemään lopullista valtaa Marokon sitkeiltä berbereiltä. Valloituksessa onnistuivat ainoastaan arabit, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet nykyajan Marokkoon. Arabit saapuivat maahan 600-luvun lopussa ja toivat mukanaan islamin uskon, joka sai paikallisen kulttuurin kukkimaan. Useat dynastiat, kuten almoravidit ja almohadit, hallitsivat maata vuorollaan ja jokainen dynastia rakennutti upeita arkkitehtuurisia rakennelmia. Almoravidit oleskelivat lähinnä Marrakechissa, mutta hyvin uskonnolliset almohadit levittäytyivät koko Pohjois-Afrikkaan.

Ranska ja Espanja alkoivat kiinnostua Pohjois-Afrikan maista 1800-luvulla, ja vuonna 1912 Marokko jaettiin ranskalaiseen ja espanjalaiseen osaan. Marokosta tuli itsenäinen valtio vasta 1956, jolloin sulttaani Muhammed V:stä tuli Marokon ensimmäinen kuningas. Ranskalaiset olivat karkottaneet hänet Korsikan saarelle ja Madagaskarille itsenäisyystaisteluiden vuoksi, mutta hän sai siis luvan palata Ranskan vetäydyttyä maasta. Vuodet itsenäistymisen jälkeen olivat poliittisten levottomuuksien täyttämät. Puolueiden mukaan kuningas puuttui liiaksi politiikkaan ja erimielisyydet aiheuttivat kitkaa puolueiden ja kuninkaan välille.

Marokko on valloitettu historiassa useita kertoja, mutta vuonna 1976 maa asettui itse valtaajan rooliin. Se alkoi vaatia Länsi-Saharan aluetta itselleen, mutta vapautusliike Polisario on toistaiseksi estänyt yritykset ja yrittänyt häätää marokkolaiset alueelta. Alueen tilanne on kuitenkin edelleen kiistanalainen. Länsi-Saharan tilanteen takia suhteet rajanaapureihin ovat kiristyneet ja saattaa olla, että juuri jännittyneen tilanteen takia Marokko on kauan haikaillut EU-jäsenyyden perään. Marokkoon sovelletaan tällä hetkellä Euroopan naapuruuspolitiikkaa.

1990-luvulla elettiin poliittisten muutosten aikaa: naisten asema parani hieman ja puolueet saivat enemmän päätäntävaltaa. Joulukuussa 2010 alkanut, useisiin arabimaihin levinnyt poliittinen vastareaktio Arabikevät vauhditti muutosten toteutumista. Arabikevään tapahtumat ylsivät Marokkoon helmikuussa 2011, jolloin useissa kaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia ja kansa vaati kuningasta rajoittamaan valtaansa. Marokko oli ensimmäinen maa, jossa mielenosoitukset johtivat demokraattiseen kansanäänestykseen. Kansa äänesti 1.7.2011 ja maa sai uuden perustuslain, jonka mukaan kuningas Muhammed VI, ainakin paperilla, luovuttaa osan päätäntävallasta uudelle pääministerille Abdelilah Benkiranelle.

Väestö

Suurin osa marokkolaisista on berbereitä. Nimitys on peruja roomalaisten hallinnon ajalta ja sana berberi tarkoitti alun perin barbaaria. Nykypäivänä berbereiksi kutsutaan Atlasvuorilla asuneiden eri ryhmittymien jälkeläisiä. Monet berberit puhuvat edelleen perinteisiä berberikieliä, vaikka arabia on Marokon virallinen kieli. Maahan tulleet muslimit toivat arabian kielen lisäksi myös islamin uskonnon mukanaan ja nykyisin lähes kaikki marokkolaiset ovat sunnimuslimeja. Myös kuningashuone on vahvasti uskonnollinen. Uskonto ja islamin perinteet ovat paikallisille tärkeä osa arkea. Uskonnon tärkeys korostui entisestään, kun maa taisteli itsenäisyytensä puolesta Ranskaa vastaan.

Matkalla Marokossa

Marokossa on monta kaupunkia, jotka ovat vuorollaan olleet maan pääkaupunkeja. Fèsin kaupunki on näistä vanhin: se perustettiin 700-luvulla, hieman arabien saapumisen jälkeen. Fèsin vanhakaupunki on islamistisen maailman suurin keskiaikainen kaupunki, joka on täynnä pieniä hurmaavia putiikkeja, moskeijoita, keramiikkapajoja ja kauppatavaroita kantavia aaseja. Fèsissä hurahtaa helposti parikin päivää, sillä nähtävää on paljon. Jos olet kiinnostunut perinteisistä nähtävyyksistä, voit vierailla rauhallisessa islamkoulu Sahrij Medersassa, jonka keskellä on kaunis vedellä täytetty allas. Voit myös käydä kaupungin perustajan Moulay Idrissin upeassa mausoleumissa. Dar Glaoui -palatsi on niin ikään vaikuttava näky. Suureen rakennukseen kuuluu yksityinen koraanikoulu, hammam, hautausmaa ja tallirakennuksia. Fèsin kaupungissa on myös maailman vanhin yliopisto, vuonna 859 perustettu al-Qarawiyyin, joka on edelleen käytössä.

Almoravidien imperiumin pääkaupungiksi valittiin 1100-luvulla Marrakech, joka edelleen tihkuu mystiikkaa. Voit aloittaa kaupunkiin tutustumisen esimerkiksi Djemaa el-Fna -pääaukiolta ja jatkaa markkinoiden (”souk”) labyrinttiin, joka ympäröi aukiota. Prameassa Bahia-palatsissa voi ihastella sekä upeita mosaiikkeja että kaunista arkkitehtuuria. Marrakechin suurin moskeija on Koutoubia. Sen minareetti kohoaa korkealle kaupungin ylle.

Meknesin kuninkaallinen kaupunki tunnetaan myös lempinimellä ”Marokon Versailles” sulttaani Moulay Ismailin 1600-luvulla rakennuttamien upeiden palatsien ja moskeijoiden takia. Meknesissä kannattaa ehdottomasti nähdä kauniisti koristeltu Bab Mansour -portti, valtavat tallirakennukset ja ovelasti rakennettu maanalainen jäähdytysjärjestelmä. Matkalla ei kannata unohtaa sulttaani Ismailin mauseolumia, joka on todellinen marokkolaisen rakennustaidon taidonnäyte.

Fès, Marrakech ja Meknes on lisätty UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle. Listalle kuuluu myös Volubiliksen kuuluisa rauniokaupunki, joka on koristeltu roomalaisilla pylväillä ja kaariaukoilla. Marokossa ei kannata sivuttaa myöskään kaunista Casablancaa, jonka eräs herra Bogart ja neiti Bergman tekivät tunnetuksi. Tässä modernissa kaupungissa sekä talous että kulttuuri kukkivat ja matkailijat voivat vielä aistia kosmopoliittisen tunnelman, joka on peruja ajalta, jolloin Casablanca oli Ranskan protektoraatti. Jos haet matkalta rantaelämää, kannattaa suunnata eteläiseen Marokkoon Agadirin kaupunkiin, jossa aurinko paistaa keskimäärin 300 päivää vuodessa.

Uutta

Maaginen Marokko

Kulttuurimatka Casablancaan, Atlasvuoriston maisemiin ja kiehtoviin kuninkaallisiin kaupunkeihin -mukana taianomainen Marrakech.

4,2
  • 04-02-2018
  • 9 päivää
  • 1.098€
Helsingistä
Jaa tämä sivu